Vai alkoi vihavalmentaja YLE:n Perjantai -mikrodokumentissa markkinoida negaamalla; kutitellen, että josko vastapuolessa olisi piileviä tunteita, joita tökkien saisi reaktion ja – ennenkuin itse mitään huomaakaan – ostikin jo tarjolla olevan opin paremmasta elämästä. Jos siis tarvetta ei ole, se luodaan.
Ymmärrän; aikuisten ylivallan eli pelon, alistamisen sekä kaltoinkohtelun lopusta kasvatuksessa on vasta 30 ja ruumiillisen kurituksen kiellosta 40 vuotta, joten tämähän on helppo myynti. Kenellä nuo ajat eläneellä ei ole matkassaan kielteisiä muistoja, jotka mieluiten unohtaisi tykkänään?
Sitä minä tässä vain bloggaan, että jos boomerit lähetetään viha(nhallinta)kurssille niin lähetetäänkö milleniaalit, zetat ja alfat käytöstapojen alkeiskurssille? Oppimaan katsomista, pysähtymistä, ajattelemista sekä hyvän tahtomista tai vähintäänkin olemaan tahtomatta pahaa kanssaihmiselleen.
"Jos boomerit lähetetään vihakurssille niin lähetetäänkö milleniaalit, zetat ja alfat sitten käytöstapakurssille?"
Tunne- ja kaveritaitojen opetus meni ainakin ihan hukkaan: röyhkeydyttiin, tuputetaan itseään sekä luullaan "luokan sääntöjen" velvoittavan siihen kuulumattomia ventovieraitakin kanssakäymiseen kanssaan. Vai olemmeko sittenkin enemmän huolissamme yksinään tai vain älylaitteelle/älylaitteen kautta puhuvista?
Oli kuinka oli; ihmisen ikävä toisen luo – ja päämäärässään ilmennyt kyvyttömyys pysyä siellä – sortumatta kaikkinaiseen tämänmaalliseen pahaan – se vain pysyy. En minä sillä; vihaa ilmenee ja metodi auttaa varmasti joitakuita. Kunhan vain vihan juurisyy ei ole niin synkkä, jottei siitä enää ilman ammattilaisia selvitä.
Luonnollisesti yleinen ja yksityinen leikkaavat toisiinsa. Ei olisi yleistä, jos puuttuisivat myötäjuoksevat massat eikä yksi ihminen voi kaikkea kaikenaikaa itse keksiä. Itseasiassa joidenkin mielestä jokatoinen jokaisen ihmisen ajatus onkin toisinto/kopio/plagiaatti – asianomainen itse ei vain sitä tajua.
"En minä sillä; vihaa ilmenee ja metodi auttaa joitakuita. Kunhan vain juurisyyn synkkyys ei edellytä ammattiapua."
Olisi siis ymmärrettävä ja oltava rehellinen – milloin yksilön rikos muuttuu koko yhteiskuntaluokan kapinaksi tai hallituksen politiikka todellakin aiheutti kärsimyksen. Sitä ei ole ihan helppo tietää, vaikka pelissä kysymyksen ratkaisussa ovat monen elämäntyö ja lukemattomien elämän mielekkyys.
Selittely ja syyttely on niin inhimillistä, että ellei mitään löydy – se keksitään – tuntuu vain näet niin painostavalta joutua valitsemaan sataprosenttisen oman vastuun ja täysin selityksettä jäämisen väliltä. Ylevyyttä olisi siirtää mokoma sivuun tai asettua yläpuolelleen, mutta noin huimasti elämäntaitoa sekä -viisautta löytyy vain harvalta.
Entiselle kiltteyden julistajalle ja valvojallekin on rankkaa tajuta omiensa hylänneen sekä järjestelmänsä pettäneen – miettiä kuinka säilyttää kasvonsa – julistaako/valvooko yhä vai uudelleenmääritteleekö kaiken paremmin todellisuutta vastaavaksi. Kuinka vaadit toiselta kiltteyttä, kun omakin itsehillintäsi petti?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
OHJEET
Tätä blogia voi kommentoida vain suomen kielellä.
Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, älä sano sitä täällä.
Pysy asiassa.
Ole asiallinen.
Älä chattaile.
Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista.
Toistuva ohjeiden vastainen kommentointi johtaa toiminnon sulkemiseen.