Ajattele uusiksi; ymmärrä maailman, tarpeiden ja ihmisten muuttuminen

(Kuva: Jari Kähkönen)

Seurailin lauantain kuluksi muiden pussinperällä asuvien ikäloppujen lailla Vanhusbookkia, jonka kahdessa paikallisessa puskaradioryhmissä viestiteltiin Kontioniemen ampumahiihtostadionilla sijaitsevan nuotiopaikan tärvelemisestä. Savutorvea oli poltettu ja siihen oli kirjoitettu asiattomuuksia.

En tiedä, mutta oletan stadionin olleen useiden muiden Kontioniemen paikkojen lailla armeijan silmälläpidossa. Tämä johtui siitä, että vaikutusvaltaiset kapiaiset tai jo eläköityneetkin sellaiset asuivat lähellä ja olivat mukana niiden toiminnassa; he lobbasivat komentajaa, joka vartioesimiehenä käski tai valtuutti tekemään tarvittavan.

Mitähän tästä nyt onkaan, seitsemättäkö vuottako jo, kun joimme Kirkolla Hilun paikassa Tolvas-Samin mitalikahveja, koska hän sai Paikallislehtien liiton palkinnon Kontiorannan lopetusjutusta? Siinä sen näit; Pohjois-Karjalan prikaatin sotilaspoliisin aluepartio oli vartiokierroksellaan. Ei tämä ilkivaltatapaus mikään oikea yllätys ole.

"En tiedä, mutta oletan stadionin olleen useiden muiden Kontioniemen paikkojen lailla armeijan silmälläpidossa."

Johan nyt hitaammankin on tullut käsittää, jottei moinen partio ole enää ollut kulussa aikoihin. Varuskunnan lopettamisesta nousi nimittäin paikallisella mittapuulla oikein kunnon meteli ja jotkut uhosivat peräti palauttavansa sotilaspassinsa armeijalle protestiksi. Usko nyt jo: maailma, tarpeet ja ihmisetkin muuttuvat.

Perinteinen karjalainen reaktio nyt ajankohtaiseen ilkivaltaan on tosiaan kirota ja manata kovaan ääneen, jotta tekijä pelästyisi, häpeäisi sekä allapäin tunnustaisi tekonsa; korvaisi vahingot omalla työllään. Toissijaisesti toivotaan myötähäpeän valtaan joutuvan kanssaihmisen joko painostavan tekijän esiin tai ilmiantavan hänet.

Faceen postannut nimellinen ja kuvallinen, joka allekirjoittaa alueella määräysvaltaa käyttävän toimijan puolesta; on hieman modernimpi, muistuttaa kameravalvonnasta. Stadionin kameroita en tunne, mutta eräitä tempauksia jälkikäteen selvitelleenä huomautan, että tämänkin keinon käyttö vaatii vastuutaholta vaivannäköä.

"Varuskunta on lopetettu jo aikoja sitten eikä partio ole enää kulussa. Maailma, tarpeet ja ihmiset muuttuvat; usko nyt jo."

Siispä; kyllä tässä tapauksessa yhä päätyy kommentoimaan että kivat sulle, mutta kun kamera ei edelleenkään hillitse örvellystä, poista ketään paikalta tai ota rikoksesta epäiltyjä kiinni luovuttaakseen heidät poliisille. Siihen vaaditaan henkilöllistä turvallisuuspalvelua, jonka tarvetta ei ilmeisestikään haluta myöntää.

Otetaanko tähän väliin karhuvertaus? Ruotsin kuningas Oskar II kaatoi 133 vuotta sitten karhun, joka täytettiin ja sijoitettiin loppujenlopuksi Rättvikin taidemuseoon, minkä aulasta se äskettäin varastettiin. Keikka tapahtui, koska niin sulkemis- ja tarkastuskierros kuin hälytysvalvontakin joko puuttuivat tai olivat alamittaista työtä.

Siten kuten torstainen TV 3:n Efterlyst sen raportoi; oikeantasoinen ja ammattimainen turvallisuuspalvelu olisi ennaltaehkäissyt keikan sulkemalla tunkeutumisreittinä olleen ikkunan. Näin olisi tehty joko kierroksella tai sitten kun museon hälytysjärjestelmä ilmoittaa vajaatoimintaa/ei kytkeydy yötilaan.

"Tähän karhuvertaus: oikeantasoinen ja ammattimainen turvallisuuspalvelu olisi ennaltaehkäissyt Rättvikin keikan."

Jatketaan tekemällä asiaa roskakorista. Tässä viikonloppuna eräänä olimme maisemia katselemassa; matkalla söimme mukaan ostamaamme pikaruokaa autossa istuen. Kylläpä kummastutti, että koko matkalla Pielisen rannasta metsäteitä Joensuun ruutukaavalle itäsuunnasta; vastaan ei tullut ainoatakaan yleistä roskista.

Olisi voinut seurata huonoa esimerkkiä, olla välinpitämätön tai suorastaan tehdä törkeästikin; vaan missä lienee havaitun puutteen perimmäinen syy? Sepäse. Lähellä asuva ei välttämättä edes enää noteeraa maisemaa, koska kulkee sen ohi pysähtymättä joka päivä tai voi vaivoitta tuoda roskat mukanaan takaisin kotipihaansa. 

Mutta mitä oletetaan paikkojatuntemattoman tai pitkämatkalaisen tekevän? Niinpä. Olisi ajateltava uusiksi; ymmärrettävä, että maailma, tarpeet ja ihmiset muuttuvat. Jos sotilaspoliisi ei enää iske-valvo-suojaa, tarvitaan vartiointia. Jos on pysähdyspaikka, on oltava roskiskin. Valvontakamera ei estä eikä puutu; se vain dokumentoi.