Omavartiointi hullun hommana: "oikeutesi" ovat vastuuvapaus- ja anteeksiantoperusteita

(Kuva: Jari Kähkönen) Tuollakin portilla taisi alunperin olla omavartija.

Mieleeni johtui tähän liittyen käyty keskusteluyritelmä, jossa eteläkarjalaisoletettu turvamyyjäpuolustelija yritti tukkia suuni pakkokeinolain yleisellä kiinniotto-oikeudella. Ajatuksenvaihdon paras puoli taisi olla lento bittiavaruuteen, kun sen käymisalustaa uudistettiin. Usko huviksesi; ei sinulla ole mitään oikeuksia.

Ihmisluontoa bongaamassa

En tiedä mitä tapahtui; olin tekemässä kuvituskuvia ostoskeskuksen
järjestyksenvalvonnan toimintamallien muutoksesta kertovaan
lehtijuttuun, kun ne vain yht'äkkiä juoksivat kamerani eteen.

Olin Helsingissä piirivartijana lähdössä lailliseen ammattijärjestön julistamaan lakkoon. Peitin Securitaksen natoneuleen merkit öljykangastakillani, nostin repun pykälään ja odottelin kyytiäni jalkakäytävällä. Vierestä käveli ennen kilpailutusta samaa firmaa ollut respa, joka mielestään vitsaili hauskasti ”lintsaamisestani”.

Kuka tätä oikein johtaa ja kuka puhuu?

Oijoi. Elokapinan perjantainen mielenosoitus paljasti korkeimman valtionjohtomme turvallisuusjärjestelyissä kiusaannuttavan rajapinnan, joka johti toiminnalliseen sekoiluun ja viestinnälliseen selittelyyn. Näin minä tämän näen, kun aihe vielä sunnuntaina, Aleksis Kiven päivänäkin keskusteluttaa.

Pidän asiantuntemukseni itselläni, kiitos vaan

(Kuva: Jari Kähkönen) Yleisesti olen sitä mieltä, että palkkatyö on yliarvostettua;
ja erityisesti olen hyvilläni, koska minusta ei ole täällä saatu kiinni eli kunnan tai
koulutuskuntayhtymän palkansaajaksi. Viestintäkanavat varmasti jodlaisivat nyt.

Kontiolahden Kirkonkylän nuorisotilan sulkeminen on saanut selityksensä. Jos ihan suoraan sanon, minun kunnan turvallisuusvastavana ollessani – virka mitä ei ole olemassakaan – se myös pysyisi suljettuna. Mikäli etsivä nuorisotyö ei tarvitsisi tiloja tukikohdaksi tai projektikäyttöön; ne luovutettaisiin pois.

Kyllä Kontiolahdessakin lorotellaan puunjuureen

(Kuva: Jari Kähkönen)

Bloggaan nyt otsikon osoittamalla tavalla, koska eivät ne sosiaalitilat ole Länsilinjoja paremmat Kontiolahden niin sanotulle linja-autoasemalle ajavalla Savo-Karjalan linjoillakaan. Kerran olen itse nähnyt käyvän juuri niinkuin kirjoitin; solidaarisuussyistä katselin poispäin ja olen tähän asti vaiennut asiasta.

Heti kun sinä haluat

Olen muutamissa edellisissä postauksissa ottanut etäisyyttä niin yksityisen turvallisuusalan edunvalvontaan, koko alaa ylenkatsoviin kuin näin syntyvästä jännitteestä hyötymään pyrkiviin tieskeihinkin. Asenne siis on, että heti alkaa tapahtua, kun sinä haluat. No kuule, hienoa; teepä se sitten ihan itse. 

Jokainen voi joskus eksyä, olla tietämätön, taidot puutteelliset ja tekemisen energiatasokin kauniisti sanottuna vaihtelee, mutta ei tälläisestä ajelehtimisesta pidä elämän mittaista uraa itselleen tehdä. En minä ainakaan sitoudu ilmaiseksi miellyttämään mokomia itsekeskeisiä, etuoikeuskuvitelmaisia sekä laiskoja eläjiä.

Kontiolahden koulukeskuksen piha Sinä Tavallisena Paikkana

(Kuva: Jari Kähkönen)

Olettehan huomannut, että Kontiolahden koulu eli kirkonkylän ala-aste muutti vast'ikään majaa Keskuskadun toiselle puolelle? Sitä varten Koulukeskuksen etupihalle rakennettiin niin uusi rakennus, leikkipaikka kuin polkupyöräparkkikin. Taaksensa taisi kyllä samalla myös rakentua jotain aivan muuta.

Mutta ei tämä mikään paljastusblogikaan kyllä ole

(Lähde: kuvakaappaus LinkedIn)

Minulla oli vuosia sitten otsikkoina se latinismi ja yleinen entrepenöörisyyshokema, jotka ovat nyt tarttuneet muutamien ikävissään hakukonettelijoiden ruutuihin. Heitä tai tarkoitusperiään en tunne enkä välitäkään tuntea; sanon nyt vain ihan suoraan ettei tämä silti mikään paljastusblogi ole.

Armeija pelleilee meidän nimissämme ja rahoillamme – eikä se käy!

(Kuva: Jari Kähkönen) Rakas armeija, sinun kilvessäsi on halkeama.

Oli aina selviö, että armeija on ensisijassa omaa etuaan suojaava, salaileva, suljettu, omalakinen ja arvaamaton ympäristö. Näin kävi puoliksi vahingossa ohjesäännön, päällikkövaltaisuuden sekä linjaorganisaation tahattomana seurauksena, mutta lopputuloksen kaikkinainen kelvottomuus on silti järkytys.

Hybridipartiolla henki höllässä Hämeenlinnassa

(Kuva: Jari Kähkönen) Vaihteen vuoksi tällä kertaa tämä kuvituskuva, joka liittyy aiheeseen
vain siten, että ampumisen jälkeen paikalle epäilemättä tuli myös ensihoito.

Tätä en muuten olisi kirjoittanut, mutta Hämeenlinnan kaupungin kriisi- ja sosiaalipäivystyksensä puolustukseksi päästämä taistelukaasuviestintä tekee teemasta polttavan kiireellisen. Mitä jos suicide by cop -ilmiössä on aiemmin tunnettua useampi puoli, joista ei vielä ole älytty keskustella?

Pieni kronikka journalistisesta saamattomuudesta

(Kuva: Jari Kähkönen) Hyvää Tamminiemen pesänjakajien 40-vuotispäivää ja osanottoni
Aarno Laitisen poismenosta. Työ jatkuu!

Kirjoitan vaihteenvuoksi tekstin verran mediakritiikkiä. Teemat tulevat olemaan Maikkarin Päivi Hannulan oikeuspsykahatkakommentonti ja Riikka Slunga-Poutsalon asema tiedusteluvalvojana. Kai näihin olisi tullut jo aiemminkin puuttua; voin vain jälkikäteen ihmetellä omaa tärkeysjärjestystäni.

Ei tämä ole vartija- tai järjestyksenvalvojablogi

En minä kirjoita yksityisen turvallisuusalan palkoista, työehdoista, työoloista tai yhteiskunnallisesta asemastakaan. Teillähän on ne luottamusmiehet, työsuojeluedustajat ja ammattiliitot; valittakaa niille. Ei tämä ole mikään vartija- tai järjestyksenvalvojablogi, jos se on jäänyt jollekulle epäselväksi.

Pitäisikö työpaikan epäkohdasta tehdä juttu? No, liitoissa on kai mahdollisuus tähän; siellä on nimittäin lehtiä sekä muita mediakanavia. Ja jos ne eivät riitä, onhan lisäksi olemassa vielä TTT, Telma sekä T&RH. Aina voi myös kerätä tietämiään epäkohtia listaksi, jonka sitten lähettää eri medioiden toimitusten vinkkilaatikoihin.

Poliisin tutkimattomuuden tajuton tuska

(Kuva: Jari Kähkönen)

Nähtyäni Karjalaisen netissä torstaina maksumuurin takaisen tyrkytyksen tutkimattajätetystä autokolarista; hankkiuduin paperilehden ääreen illan kirjastokeikalla. Oli sitten puurrettu journalistisesti ihan haastattelemalla yleisönosastokirjoittajaa ja soittelemalla muutamien toimijoiden pressiksille.

Henkisestä itsepuolustuksesta, eli, mitä tehdä, jos päällesi rynnitään somessa

(Kuva: Jari Kähkönen) Useaa hommaa pitää taitaa vähän
kotitarpeiksi, vaikka se toisaalla on jo jonkun leipätyötä.

Vaikka kaikille ei ole puhujuutta tai kirjoittajuutta suotu; heidänkin on osattava toimia päällerynnimistilanteissa, koska niin paljon inhmillisestä elämästä tapahtuu nykyään netissä. Ajattele näin; on useita hommia, joita jokainen taitaa vähän kotitarpeiksi, vaikka toisaalla sama on jo jonkun leipätyö.

Uhmaileva ja riitaahaastava kontiolahtisnuoriso

Aloin naputtaa näppistä, kun iltakävelyltä palatessani valitettavasti jälleen kerran luin Vanhusbookin puskaradioryhmästä auton vahingoittamisesta, johon reagoitiin kaikin muin tavoin vaan ei asianmukaisesti. Kyllä tässä on selvästi joku ilmiö, joka on ollut tulollaan ainakin tämän kesän; ehkä pidempäänkin.