Armeija pelleilee meidän nimissämme ja rahoillamme – eikä se käy!

(Kuva: Jari Kähkönen) Rakas armeija, sinun kilvessäsi on halkeama.

Oli aina selviö, että armeija on ensisijassa omaa etuaan suojaava, salaileva, suljettu, omalakinen ja arvaamaton ympäristö. Näin kävi puoliksi vahingossa ohjesäännön, päällikkövaltaisuuden sekä linjaorganisaation tahattomana seurauksena, mutta lopputuloksen kaikkinainen kelvottomuus on silti järkytys.

Johan on armeijamme malliinsa päässyt, jottemmä paremmin sano. Riveissä ilmenevät ongelmat eivät koskaan ole olleetkaan hyväksyttävän vähät, mutta enää niitä ei näemmä pystytä pitämään kurissa lainkaan; esimerkillisyydelle voin vain vaivoin olla nauramatta. Jos poliisi ja oikeudenhoito eivät toimi, pitää aseetkin ottaa pois.

Seuraava on silkkaa fantasiaa ja tiedän sen kyllä. Armeijassa tapahtuvat rikokset tulee voida ilmoittaa suoraan sotilaspoliisille, jonka on tutkittava ne rivakasti ja laadukkaasti; tämän jälkeen syyttäjä joko päättää asian, siirtää sen kurinpitoesimiehelle tai ajaa asiaa oikeudessa oikeudenmukaiseen lopputulokseen asti.

"Suomen armeijan ongelmat eivät ole vähät ja esimerkillisyydelle voi vain vaivoin olla nauramatta. Pitääkö aseetkin ottaa pois?"

Suomen armeija ei näin toimi. Kuvitelma on, että esimiehet tuntevat, tietävät, ovat päteviä ja kokeneita sekä valvovat. Hahahhaa. Oliko muita hyviä vitsejä? Tuota en uskonut lukion ekaluokkalaisenakaan, kun kirjoitin äidinkielen aineen sotilasvalasta. Se oli armeijan ihanneminäkuva tai silkkaa propagandaa, sanailin tuolloin.

Moista täyttä roskaa uskotellaan silti niin sisälle kuin uloskin, koska maassa laajemminkin on yhä kierrossa äärimmäisen naiivi ja anakronistinen nationalismivariantti; se pyhittää maanpuolustuksen kaiken yläpuolelle itsestäänselvän isänmaanrakkauden ilmauksena. Siksi totuus kielletään.

Totuus, joka on että kaikki valkoiset, suomenkieliset ja Suomessa syntyneet eivät ole yksimielisiä sekä yhteistoimintaan kykeneviä sotilaita. Ihmisten terveys, luonteet, motivaatio, kyvyt, ominaisuudet ja soveltuvuus vaihtelevat aivan tavattomasti; armeijassa heistä voi tulla aivan mitä tahansa, mikä se suurin ongelma juuri onkin.

"Ihmisten ominaisuudet vaihtelevat tavattomasti ja armeijassa heistä voi tulla mitä tahansa; siinä se ongelma onkin."

Hieman realismia, jos saa pyytää. Lainaan:”Reporting Crime // To report crime to the RMP please complete the Crime Report Form or call us on the number below. //” Puhelinnumeron ja sähköpostin poistin, koska en usko teidän tarvitsevan sitä tietoa.  RMP tarkoittaa muuten Royal Military Policea eli Englannin maavoimien poliisia.

Suomen niin kutsuttu armeija, joka ei nykyisellään ole mitään muuta kuin luonnevikaisten pennalistien homososiaalinen teemapuisto; on toivottomasti jäljessä sivistynyttä maailmaa sotilaspoliisissa ja -oikeudenhoidossa. Kenttätasolla niin sanotut vartiostot ovat jo kauan olleet museokaluja, mutta se on vasta osa häpeää.

Sotilastiedustelun uudistus, siviilisyyttäjämalli sekä Pääesikunnan oikeudellisen osaston nykyasema olivat karmeita virheitä, jotka auttoivat vain sotkemaan jo vanhastaan huonosti olleita asioita. Armeijalta meni rikos- ja turvallisuuspoliisi, syyttäjä leikkautui pois esitutkinnoista eikä osastonkaan ”laillisuusvalvonta” auta.

"Hieman realismia, jos saa pyytää. Englannissa kuka tahansa voi ilmoittaa rikoksesta suoraan sotilaspoliisille."

Asia on niin, että kurinpitoesimies koettaa aina ensin kääntää valituksen valittajan omaksi syyksi, sitten vähätellä sen olemattomiin ja lopuksi alkaa surra minä tulee itse nähdyksi prosessin kulussa. Heidän tulee saada hoitaa vain niin kutsuttu sotilaallinen kodinpito sekä vähäisten juttujen loppukäsittely. Ei mitään muuta.

Niinikään silkkaa sotilaskirjallisuutta oleva kuvitelma, että saamattajäänyttä oikeutta pitää perätä seuraavalta esimieheltä hänen yläpuoleltaan; ei enää ole edes naurun aihe. Nyt ei leikkimielessä ja hyvän huumorin hengessä molemminpuolisella suostumuksella tutustuta toisiinsa niin kutsutun juoksutusleikin merkeissä.

On kurjuuden ylistys, jos jo parin humalaisen varusmiehen tappelukin pitää antaa sisäasiainhallinnon paikallispoliisin hoidettavaksi, mutta juristisektorin laillisuusvalvonnan nimellä tekemän väliintulon totaalinen surkeus on jo suorastaan pyhäinhäväistys. Tulisi tajuta, että kykyjensä raja on saavutettu eivätkä ne enää riitä.

"Kurinpitoesimiehet ja heidän esimiehensä eivät kykene enää sotilasoikeudenhoidossa toimimaan. Muutos on välttämätön."

Lopputulos on, että armeija ei pysty pitämään rivejään kurissa, sekä koettaa parhaansa mukaan salailla surkeaa tilannettaan. Näin se tekee, koska pelkää siitä seuraavaa reaktiota; siksi ne kauan sitten tekivät Stella Polariksen, päästivät asekätkennän oikeuteen ja feikkasivat että maan sotilastiedustelu muka lakkautettiin.

Niinpäniin; ovatko suomalaiset oikeasti neljäsosakseenkaan niin isänmaallisia kuin kuvitelma kuuluu ja laulussa lauletaan? Sitä armeija ei aio koskaan käytännössä katsoa; se haluaa valikoida, käyttää ja hylätä resurssinsa omien etujensa perusteella. Siksi sotilaspoliisi ja -oikeudenhoito ovat mitä ovat sekä sille myöskin näyttävät.

Näin minä näen viimeisen puolen vuoden aikana julkitulleet toistuvat skandaalit henkilökunnan keskinäisistä sikailuista. Kaikkia en ole edes viitsinyt aiemmin julkisesti kommentoidakaan. Nyt kuitenkin mittani täysi; armeijan pelleilylle pitää tehdä jotain, koska nehän tekevät sen meidän nimissämme ja rahoillamme. Eikä se käy!