Poliisin tutkimattomuuden tajuton tuska

(Kuva: Jari Kähkönen)

Nähtyäni Karjalaisen netissä torstaina maksumuurin takaisen tyrkytyksen tutkimattajätetystä autokolarista; hankkiuduin paperilehden ääreen illan kirjastokeikalla. Oli sitten puurrettu journalistisesti ihan haastattelemalla yleisönosastokirjoittajaa ja soittelemalla muutamien toimijoiden pressiksille.

Sympatiani ovat alunperin 14. syyskuuta Karjalaisessa kirjoittaneen Pertti Virolaisen puolella. Hän todellakin joutui huonosti harkitun lakimuutoksen seurauksena väliinputoajaksi eikä siksi saanut oikeutta. Mutta mitä lienee tämän poliisin tutkimattomuuden tajuttoman tuskan takana? Ja mihin se on johtamassa?

Minusta asianomistajan ei tarvitse esiselvitellä asiaansa tai tietää mitään. Pikemminkin moisen merkit herättävät poliisin epäluulot ja siellä ollaan haistavinaan joko juoksuttamista tai prosessin väärinkäyttöä kostoon ja uteliaisuuteen. On saavuttu erittäin jännitteiselle rajapinnalle, jossa käytetään kovaa valtaa; tästä sen huomaa.

"Sympatiani ovat eittämättä haastatellun puolella, mutta mitä on tutkimattomuuden takana ja mihin se johtaa?"

Siispä; autovahinko dokumentoidaan ja ilmoitetaan eteenpäin. Silti pitää varautua hylsyyn, jollaisia poliisi nykyään tulostelee aivan liikaa, sarjoittain. Pitäisi pystyä kiertämään epäilty tuntematon ja ei tutkinnan edellytyksiä -nimiset esteet; keskeiseksi tekijäksi nousisi juuri videoaineisto, joka nyt puuttui.

Kiinteistöllä on ainakin kiitettävästi pyöritetty selitysgeneraattoria, kun pyyntö torpattiin. Siihen olisi pitänyt vastata pyytämällä nähtäväksi rekisteriseloste ja ottaa yhteyttä rekisterinpitäjään; emmehän näet ole mikään Iso-Britannia, jossa kameroihin sekä tallentimiin saa tosiaan koskea vain ”kameravalvontaluvan haltija”.

Moinen olisi kyllä tullut, jos minä olisin sen aikanaan päättänyt. En ollut Paateron poliisiylijohtajakaudella tyytyväinen lainsäädäntöön, joka jätti vartioimisliikkeen ja rekisterinpitäjän väliin valvomattomia henkilöitä. Miten liene maailma muuttunut; torppasiko turvasuojausliikkeiden kovempi kontrolli heidät tykkänään pois kuvasta? 

"Kiinteistöllä on ainakin kiitettävästi pyöritetty selitysgeneraattoria, kun pyyntö videoiden saamiseksi torpattiin."

Siispä; lehtijutussa annettu selitys turvallisuusalan elinkeinoluvasta ja vartijakortista pätee ainoastaan, jos kaikki kyseisen kiinteistön toiminnot on ulkoistettu. Mutta silloin taas pitää pyytää puhutella kameravalvontajärjestelmän pääkäyttäjää, jolla on kyllä kaikki lisenssit kunnossa; muuten hän ei voisi tehdä tuollaista työtä.

Mikäli taas Itä-Suomen poliisi olisi ajantasalla, sillä olisi tekninen tiedustelu. Tuolla nimellä sitä sanottiin Helsingin aikoinani; työtä tekevät olivat paljastavan rikostutkinnan yksikössä huumepoliisin ja rikostiedustelun eli törkeän ja vakavan rikollisuuden kanssa. Yksikköä muuten johti tuolloin Minun Nyt Tunnettu Etunimikaimani.

Teknisestä tiedustelusta, jota tulisi oikeastaan kutsua poliisin salakuunteluosastoksi; voitaisiin virkatyönä hakea tallenteita myös yksityisten kamerajärjestelmistä. Kyllä; tapasin yhden siihen Helsingissä kuuluvan miehen tiedotustilaisuuden yhteydessä, joka sanoi haastattelussani ettei materiaaliluovutuksissa suojella edes vartijoita.

"Jos Itä-Suomen poliisi olisi ajantasalla, sen tekninen tiedustelu voisi kyllä hakea tallenteita yksityistenkin järjestelmistä."

En tiedä täkäläisen poliisin nykyrivitystä enkä välitä ottaa asiasta selvääkään. Suoraansanoen; en välitä katsoa tympeydentunteen ohitse, joka syntyi kauan sitten yrittäessäni työn puolesta selvittää yhden rikosilmoituksen olemassaoloa ja nykytilaa silloiselta Pohjois-Karjalan poliisilta. Mokomatkin toistaitoiset ja takapajuiset juntit.

Lopputulemani on, että Aaro Virolaisen juttu oli sympaattisen normaalijournalistinen ympäripyöreä toisaalta-toisaalta, jossa oltiin vähän keskustelevinaan lakimuutoksesta, minkä seurauksia kukaan ei näytä osanneen kunnolla ennakoida. On epäyhdenvertaista odottaa kaikilta joko täyskaskoa tai kykyä maksaa puolestaan.

Sitä minä vaan, että ollaankohan tässä jo Ruotsin tiellä? Sillä, jonka päässä poliisia ei enää välttämättä saa paikalle edes kuolemantapauksessa; vakuutusdekkareiden odotetaan joko tulevan puhumaan havainnoistaan poliisille tai neuvovan omaista lisätutkintapyynnöstä ihan oikeuskemioita myöten. Ohi oli näet mennä murha!