Henkisestä itsepuolustuksesta, eli, mitä tehdä, jos päällesi rynnitään somessa

(Kuva: Jari Kähkönen) Useaa hommaa pitää taitaa vähän
kotitarpeiksi, vaikka se toisaalla on jo jonkun leipätyötä.

Vaikka kaikille ei ole puhujuutta tai kirjoittajuutta suotu; heidänkin on osattava toimia päällerynnimistilanteissa, koska niin paljon inhmillisestä elämästä tapahtuu nykyään netissä. Ajattele näin; on useita hommia, joita jokainen taitaa vähän kotitarpeiksi, vaikka toisaalla sama on jo jonkun leipätyö.

Pontimeni on, että tovi sitten illan ratoksi katselin teetä hörppien suoratoistoa; yht’äkkiä Facen välilehti näytti numeroa sulkeissa, mutta suurempaa asiaa ei kommentoijalla ollut kuin yrittää haukkua minut. Käytteli sanoja kuten sosiaalipummi, elätti sekä sinisilmäinen. Hieno mies; ainakin omasta ja äitinsä mielestä.

Totesin kunnioitetulle vastapuolelle, että hän menetti arvosteluoikeutensa, koska ei osaa sanoa mikä on väärin ja kuinka tehtäisiin oikein. Kyllähän tuutissa silti törinää riitti; seuraavaksi bannasin mokoman yksintein. Luokittelin hänet persukansan työväenluokkaiseksi tyrkyksi, joka etsi heikompaansa höykytettäväksi. Huti!

"Kaikki eivät ole puhujia tai kirjoittajia, mutta heidän on silti osattava toimia verkon päällerynnimistilanteissa."

Heikoksi moisessa elämänpiirissä määritellään, jos on edes kiinnostunut hyvinvointivaltiosta ja perusturvasta; he ovat kuin männävuosikymmenten amerikkalaistollot, jotka eivät erottaneen sosiaalista sosialistisesta. No, vielä 1960-luvulla Suomessa valtakunnanpolitiikan pääsarjassa saattoi olla samanlaisia.

Kuinka yksinkertaisesti tämä oikein pitää sanoa? SE EI KUU-LU SI-NUL-LE. Kenenkään ei tarvitse julkisessa keskustelussa sanoa onko työsuhteessa, yrittäjä, alkutuottaja vai muu mikä. Eikä, onko esimerkiksi viimeisen vuoden aikana saanut julkisen vallan tulonsiirron. Kuka voi edes olla täysin varma viimemainitusta?

Jokaisen pitäisi viimeistään teini-iässä tietää, että mitkä asiat kuuluvat vain itselle tai lähiperheelle ja mistä keskustellaan muiden kanssa. Jos muut ylittävät hyväksyttävän rajat, heitä muistutetaan siitä eikä uteluihin vastata muuten. Näin se on silloinkin, kun jokahenkilön ominaisuudesssa sometat yleisestä asiasta.

"Kenenkään ei tarvitse julkiseen keskusteluun osallistumisen varjolla levitellä yksityisasioitaan kaikille."

Jos olet elänyt rahvaan keskuudessa, olet ehtinyt tottua karkeisiin tyyppeihin, jotka haluavat sinut noloksi, hiljaiseksi tai molempi parempi. Itselleen kuulumattomia yksityisasioita somessa kyselevät tyypit ovat periaatteessa saman ilmiön jatko, vaikka nykyään he ovatkin olevinaan niin kovin poliittisia tekonsa tehdessään.

Sellaisen kanssa keskusteleminen on rasittavaa, koska todennäköisesti joudut jokaisen puheenvuorosi aluksi sanomaan, ettet vastaa hänen uteluihinsa eikä hänellä ole oikeutta päätellä tästä yhtään mitään. Erityisesti varoitan tässä yhteydessä kolmannen osapuolen palveluista, joissa anonyymisyys on sallittu.

Jos keskustelet hyvinvointivaltion tai työttömyyden kaltaisista asioista julkisesti, saat tottua kummalliseen uteliaisuuteen. Arvatkaapa kuinka usein minun FB:n  kaveriehdotuksistani löytyy nuorisotyöntekijöitä, sossuja ja työkkärivirkailijoita aina kun olin aiheeseen tarttunut? Heidät klikkaan pois silmistä aika nopeasti.

"Omituinen kiinnostus haalaa myös nuorisotyöntekijöitä, sossuja ja työkkärivirkailijoita kyttäämään profiiliasi."

Niinikään, jos suosit pitkiä postauksia; on paras tottua toisenkinlaiseen riesaan. Kotomaiset heittäytyvät alemmuudentunnoissaan sanakateiksi ja ulkomaiset haluaisivat sinusta romanssihuijausuhrin. Se on se vanha vitsi kirjoittamisen radikaalisuudesta; lukija voi reagoida kuinka tahansa.

Minulta saat nolla pistettä kauniista naamasta ja isoista tisseistä, jos käytit toisen kuvaa pyrkiessäsi kontaktiin kanssani. Joskus tein pahan tarkistuskysymyksen; nyt poistan moiset pyynnöt suoralta kädeltä. Ketään en myöskään pyydä kaveriksi enkä ala yksityiskeskusteluihin yleisistä asioista.

Mikäli taas postauksen rivinmitta on jollekulle ongelma; voin vain neuvoa olemaan lukematta. Samat sanat, jos sisältö ärsyttää. Ne ovat minun vapaan käden töitäni; saat lukea niitä ilmaiseksi, mutta jos haluat jotain muuta, tahdon kirjoituspalkkion. Varaudu siihenkin, että näkyvyytesi nostaa kaikensortin kummajaisten luontoa.

"Postaukseni ovat vapaan käden töitäni; älä lue, jos et tykkää. Muu olisi tilaustyötä, josta haluan kirjoituspalkkion."

Valitettavasti olen huomannut, että lähes koskaan netti 2.0:n eli somen aikana en ole saanut ajatuksella kirjoitettua vastausta; en kannatukseksi enkä vastustukseksikaan. Siksi vedänkin pellit auki ja painan täysillä, koska vuorovaikutus tulee olemaan mitä on; ei sillä, kyllä minä tykkäämisestä tykkään siinä kuin seuraavakin postaaja. 

Ihmisen tiedot, vakaumus ja käsitykset voivat näet olla mitä ovat; useimmiten motiivi vastata minulle on kaikkea muuta kuin asiallinen. Jotkut jopa luulevat hupailevansa, kun olettavat minun syvästi heille suuttuvan; tämän ne kuulemma näkevät rivinmitastani. Voikohan tuollaiselle ressukalle edes oikeasti polttaa pinnansa?

Sellaiselle ei ainakaan voi, joka haluaa huomiota ja tulla nähdyksi; tämä tekee hyvää hänen ihmisyydelleen, mutta itse asiasta samainen ei välttämättä tiedä mitään. Jopa oman mielipiteensä sanominen tekee paikkapaikoin jokseenkin tiukkaa; näin meille ei noin ylipäätään jää paljon mitään keskusteltavaa. Hoh-hoijaa.

"Ihmisen tiedot, vakaumus ja käsitykset voivat olla mitä ovat; usein motiivi vastata minulle on kaikkea muuta kuin asiallinen."

Mitä sanon, kun minua syytellään humalassa tai huumeissa olevaksi? Ajatellaanko näin, että jos nettiin pääsisi vain lupahakemuksella ja pällitestillä, sekä päätelaitteissa olisi päihdelukko; tietoverkko olisi muuten aika siisti paikka. Siispä; jos olet itse kännissä, aineissa tai lääkityksessä, älä luule että me kaikki muutkin olemme. 

Useimmiten kuittaan kuitenkin takaisin, että tuskinpa olen. Huumaavista en ole koskaan käyttänyt muita kuin lääkärinmääräämää apteekkitavaraa kuurinsa ajan ja lisäksi minulla on esteettinen maku, joten sinun seurassasi en suostuisi juomaan pisaraakaan. Nämä ovat näitä klassikkoloukkauksia, joita on heitelty aina ihmisten kesken.

En tunne sinua; ihmis- ja yhteiskuntatuntemuksesi on minulle arvoitus, mutta jos postaat julkisesti etenkin tälläisistä aiheista niin sellaisia kannattaa kerryttää. Moni ulkopuolisuudessa elävä ressukka näet räyhää netissä, vaikkei itse ole vähääkään maalitauluaan parempi. Myös ammattisurkeakoulun käyneitä (a)siantuntijoita piisaa.

"Lääkkeissä, huumeissa tai humalassa oleminen on klassikkoloukkaus, jota on heitelty iänkaiken ihmisten kesken."

Kysymys on siitä, että teknologia on myyntituote, joka on nyt reppanoidenkin ulottuvilla; työväenluokkaiset tyrkyt sekä alempi keskiluokka taas käyvät sillä sauhutessaan luokkataistelua kuten parhaiten osaavat; ja ovat siinä muuten aika surkeita. Miksi luulet hyvinvointi-, oikeus- ja sivistysvaltiot koskaan keksitynkään?

On vain niin, että ihmisen perhe voi olla ollut aivan minkälainen tahansa, koulussa opittu mitä opittu ja kaikissa ikävaiheissa kuuluminen johonkin itseään suuremman yhteyteen puuttui. Siksi he nyt postaavat, ostavat, äänestävät sekä poseeraavat itseään onnelliseksi; kovin usein näin tapahtuu vielä velkarahalla ja omaa etuaan vastaankin.

Siispä, kun omassa olohuoneessa – voi taivas, siinä asemassahan netti nyt todellakin ihmisille on – joku sanoo jotain, mikä kumoaa kaiken mihin uskot eikä sitä häpeä; siitähän riemu se repeää. Tulee torjuntaa, kostoa, kohteensiirtoa, tiedollista ristiriitaa ja kaikki mitä ennenkin on ihmistenkesken nähty. Siksi ne sinulle räyhäävät.