Omavartiointi hullun hommana: "oikeutesi" ovat vastuuvapaus- ja anteeksiantoperusteita

(Kuva: Jari Kähkönen) Tuollakin portilla taisi alunperin olla omavartija.

Mieleeni johtui tähän liittyen käyty keskusteluyritelmä, jossa eteläkarjalaisoletettu turvamyyjäpuolustelija yritti tukkia suuni pakkokeinolain yleisellä kiinniotto-oikeudella. Ajatuksenvaihdon paras puoli taisi olla lento bittiavaruuteen, kun sen käymisalustaa uudistettiin. Usko huviksesi; ei sinulla ole mitään oikeuksia.

En tiedä; mahdollisesti tämä vääristelevä henki on syntynyt noin viisitoista vuotta sitten, kun rikoslain asianomaisia kohtia uudistettiin. Päämäärä lienee ollut vähentää jokamiesten omaa töhöyttään hätävarjelu-, pakkotila-, kiinniotto- ja poisottotilanteissa saamia penaltteja, mutta samalla tapahtui kyllä jotain muutakin – vahingossa.

Ollaan erikoistietoja ja -taitoja vaativalla elämänalalla, jonka ensimmäisten ymmärrettävien asioiden tulisi olla henkilökohtaisesti ottamisen välttäminen sekä omien moraalikäsitysten tuputtamattajättäminen. Sehän se ongelma onkin; jos puhutellut eläjät eivät puolustele olemassaoloaan, he koettavat tehdä itsensä tarpeellisiksi.

"Aivan ensiksi pitää ymmärtää, ettei saa ottaa henkilökohtaisesti eikä pidä tuputtaa omia moraalikäsityksiään."

Syy tähän on identiteettipolitiikan, henkilökohtaisen brändäyksen ja kovan keskinäisen kilpailun yhdistelmä. Vai sanoisinko ihan suoraan, että ylpeys, kateus sekä pelko? Koulutus ei välttämättä muuta tilannetta tippaakaan, koska oman persoonallisuuden kehitys ja kasvu tapahtuvat siinä sivussa; puolivahingossa.

Kaikkein kipeimmin omavartiointi on vaikeuksissa yleisön käytössä olevissa tiloissa tai alueella. Kuulen aina sillointällöin meuskattavan kaikenlaista kivaa isännän oikeuksista, mutta harvapa näistä talonmiespuolueen aseellisen siiven edustajista pystyy antamaan pelitilanteen muuttavan sulkemiskäskyn saamatta itse potkuja.

Jos asiaa ajatellaan ammatillisesti, näin tulikin tapahtua, koska omavartiointihan rikkoi ensimmäistä käskyään, jonka tuli olla toiminnan häiriöttömän jatkumisen turvaaminen. Muuta neuvoa tuskin on; ilman sitä voi tuskin ottaa kiinni pelkän läsnäolon vuoksi ja mahdollisesti annetunkin poistumiskäskyn täytäntöönpano jää tehottomaksi.

"Syitä ilmiöön on monia. Vai sanoisinko aivan suoraan, että oikeasti ne ovat ylpeys, kateus sekä pelko?"

Näinhän tämä on ollut jo järjestyslain säätämisestä lähtien. Kun KKO rankaisi linja-autoaseman baarin järjestyksen valvojan [huom. tah. pilk.] poistumiskäskyn noudattamattajättämisestä; presidentti taisi olla Urho Kekkonen. Tosiaan; siitä on jo jonkinverran aikaa ja maamme näytti tuolloin ihan toisenlaiselta. Näin ei ole enää.

Tohdin väittää pokkana, ettei useimmalta omavartijalta suju psykologinen taivuttelu, jolla ihmisiä ohjataan ulos tai pois käsinkoskematta. Tai ymmärrä kuinka sama sujuu eksymättä pahoinpitelyn ja pakottamisen puolelle. Ette te niin päteviä ole; jos olette niin teillä olisi oikea työpaikka, ettekä silloin riukuisi noissa hommissa.

Joillakuilla tämän lajin edustajilla olen myös tavannut huvittavaa vakaumuksensa(jos on) mukaisen Yliolennon leikkimistä, taipumusta anastaa lupa sanktioiden saamattajäämisellä sekä lahjakasta selittämistä. Joskus hyökkäys on paras puolustus, itsevarmuus ratkaisee ja selittämällä saa kaiken, mutta tuurilla ne vetävät silti.

"Kun poistumiskäskyn noudattamattajättämisestä sakotettiin, maamme oli aivan toisennäköinen."

No, kiinniotto-oikeudessa ja voiman annostelussa ei sinänsä ole paljoa sanomista; lähinnä se, että kuka vain onnistuu kerran, mutta saman tekeminen leipätyöksi vuosikymmeniä on ihan toinen juttu. Tällä tarkoitan niin itse suorittamista kuin sen jälkikäteistä selvittämistäkin; näistä kahdesta etenkin viimemainittu voi käydä kalliiksi.

Saatko esitutkinta- ja oikeuskäsittelyajan palkan sekä matkakulut? Miten oli asianajajan laita ja kuka hoitaa jahka meni itsellä maksun puolelle? Minä väitän pokkana, että näin pitkälle eivät useimmat älynneet taloon tullessaan tai tehtävään siirtyessään asioita varmistaa; eivätkä siksi ymmärrä tuurin voivan koska tahansa loppua.

Liiketoiminta on hyvin laskelmoivaa hommaa. Jos ei ole erioikeutta, pakkoa tai korvaamaton; voi koska tahansa löytää itsensä viivan väärältä puolelta. Niinikään, koska noissa hommissa käytetään valtaa ja nähdään ihmisiä kompromentoivissa tilanteissa; sellaista työkseen tekevä saa helposti vihamiehiä. Sisältä sekä ulkoa.

"Noissa hommissa käytetään valtaa ja nähdään ihmisiä kompromentoivissa tilanteissa; siinä saa helposti vihamiehiä."

Voi toki olla, että omavartiointi osaa puhuttaa, tunnistaa ja kykenee arvioimaan asioita; unohtamatta tietenkään oikeaa toimintaa saadun tiedon kanssa. Mutta, jotenkin minä en vain ota uskoakseni sellaisia löytyvän taulukkopalkkaisesta palvelualojen suorittavan tason työn tekijöistä. Ei kovin kauaa ainakaan.

Sitten tulevat tarkastukset, jotka voivat perustua milloin ehtoon, sopimukseen, lakiin tai ihan vaan pokkana tekemään pistämiseen. Joo-o. Keskeisintä olisi ymmärtää oikein monimuotoisuus, jossa tuolloin toimitaan; missä järjestelmässä ollaan ja mitä kautta sanktiot tulevat. Vaihtelua on paljon.

Miten sujunee omavartioinnilta asianosaisten välisen sovinnollisuuden edistäminen? Sitä pitää kysyä, koska kouluttamaton ihminen on yhden kasvoihinsylkäisyn tai kolmen solvauksen päässä täydellisestä itsehillinnän menettämisestä. Joillekuille on riittänyt ihan nauretuksi joutuminenkin. Koulutusta pitää olla paljon, että se vaikuttaa.

"Voi olla, että taulukkopalkkaisten tavisten omavartiointi osaa puhuttaa, tunnistaa, arvioida ja toimia oikein. Enpä usko."

Tästä voi tulla ongelma, koska usea palkanmaksaja luulee saavansa samalla myös määräysvaltaa ja alkaa jaella menkää hoitamaan asia -tyyppisiä käskyjä. Joskus tämän kuvion todistamalla saattaa saada kokonaisarvostelun lievämmäksi, törkeyden pois tai tahallisuuden kaatumaan; älä silti luule sitä oikeudeksesi, vaikka kerran onnistuitkin.

Nii-in. Sitten olet yksin parin välineen varassa kovassa tilanteessa, joka saattaa mennä miten menee, koska tuli ylitettyä suorituskyky minkä rajoja et tunnistanut. Käykö niinkuin olen kerran nähnyt käyvän, eli, kaikkien vuoron miesmyyjien juoksevan joukolla auttamaan ketjukäsirautaparilla ”aseistettua” vahtimestaria? Kerran, yhdesti.

Ylläkäyvän kirjoitin tahallisen epätäsmällisesti ja jätän viitteetkin pois, koska ei minua kiinnosta opettaa omavartijoille heidän työtään. Sain siitä tarpeeksi jo 1990-luvulla, kun ohjeita jaeltiin mitensattuu ja niihin piti koko ajan tehdä varoituksia tyyliin talon omalla väellä ei ole tätä oikeutta. Eikä ammattitaito edes kiinnostanut useimpia heistä.