Oletko sinä sinkku ollenkaan vai jonkinsortin parinvaihtaja?

(Kuva: Jari Kähkönen) Born to wild, eli, en tule ajoissa kotiin päivälliselle?

Alunperin Emmi Nuorgamin muka pariutumisaiheinen kolumni YLE:n netissä vaikutti minusta lähinnä keinotekoiselta yritykseltä käsitellä kaikkea muuta, muttei otsikkona ollutta asiaa. Vaan kyllä siinä ajatuksessa taitaa silti jotain perää olla, että miehet ja naiset elävät eri maailmoissa deittaillessaan.

Ätäkki kaupassa sisällä

(Kuva: Jari Kähkönen) Satuin sattumalta paikalle, kun jonkin aivan toisen
S-Marketin valaistus reistaili.

Lappeerannan Pallon S-Marketissa oli tulipalo, jota poliisi epäilee tahallaan sytytetyksi. Niinpäniin. Kuinka muutenkaan pullotettu sytytysneste alkaisi yht'äkkiä palaa? Tämä on kokolailla surkea tilanne, jota henkilökunnan myönnettävä ripeys ja osaaminen älköön pyhittäkö, sillä paljon meni pieleenkin.

Poliisiselitystä

(Kuva: Jari Kähkönen)

Olemme saaneet tottua spleinaamis -päätteeseen loppuvien määreisiin; tällöin joko tosiasiallisesti alisteisessa asemassa oleva tai itsensä valheellisesti uhriuttanut yhteisön vahva keskustelevat keskustelusta. Äskeiset Itä-Suomen hovioikeuden tuomio ja turkulainen kapakkatappelu lahjoittivat minulle otsikkoni.

Aseistakieltäytymisestä

(Kuva: Jari Kähkönen) Maastopukuinen sotilaspoliisi on esimiesvallan lukko.

En tiedä; bloggaanko, koska luin Simon Elon Poliittisista mustelmista hänen onnistuneen palvelemaan Porin prikaatissa sotilaspoliisin miehistökurssiin asti tietämättä sellaisenkin olevan kuin aseeton varusmiespalvelus. Vai onko syy äsken kuulemani YLE:n radiouutiset, että Arndt Pekurisesta tehdään elokuva.

Paraatipaikka tyhjänä

(Kuva: Jari Kähkönen)

Aikani jaksoin kuunnella kitinää, että miksi Kontiolahden Kirkonkylän paraatipaikkaa osoitteessa Keskuskatu 21 pidetään tyhjillään, kun liikehuoneiston edellinen haltija otti ja lopetti urheilubaarinsa. Tila esitetään ylempänä kuvattuna ulkoa; ikkunoissa näkyy keltainen mainosteippaus.

Pihan mainos ei vielä tulevaisuuttamme linjaa

Kirsi Piha julkaisi Kenen Kokoomus -pamfletin, minkä voisi sivuuttaa irvaillen vähäverisestä lasileukaliberaalista, joka paetessaan tosipaikassa paljasti, ettei ole minkäänsortin kunta- tai poliittinenkaan johtaja vaan silkka uusimman talouden yritysvalmentajaklovni. Eipäs mennäkään sen matalimman aidan ali!

Saat mitä saat ja se on mitä on – sellainen on ihmisluonto

Olin juuri kaupasta palanneena lakannut nauramasta Varustelekan jumalattoman hauskaa coputtamista hollantilaisesta paitaylläristä, kun kuuntelin Novan Retroperjantai 2.0:aa; DJ Matti Airaksinen ei saattanut soittaa tulevalle alokkaalle Raptorin Armeijaa. Siispä inspiroiduin ihmissuhteista ja vuorovaikutuksesta.

Miksi kukaan ei puolusta hyvinvointivaltiota?

Poliittisen (kesä)keskustelun tärkeimmät asiat ovat olevinaan väitetty hallituksen kaatuminen ja kenestä tulee Perussuomalaisten puheenjohtaja. Juuri siksi niillä ei ole mitään merkitystä, koska kaikkein keskeisimmistä isoista asioista ollaan yhtä mieltä; eletään hyvinvointivaltion romutuksen/jälkeistä aikaa.

Oikeus tulla unohdetuksi

Ah kuinka ihqua, että helsinkisen vartiotoimiston yövuoroinen sisällä työntekoa esittävä googlettelee huvikseen ja päätyy minun blogiini. Toivottavasti emme ole vanhoja tuttuja; kaikenmieluiten emme ole koskaan tavanneetkaan ja näin asiat ovat vastakin. Sellaista oikeutta tulla unohdetuksi minä toivon itselleni.

Riittääkö syntipukki/olkiukko vai muuttuuko järjestelmä?

(Kuva: Jari Kähkönen) Fantasiana DDR:n poliisin hihamerkki Jugoslavian ilmavoimien
pilotin kypäräkassin kyljessäkin on ok. Mutta älä väärennä historiaa äläkä hallusinoi.

Entinen konstaapeli Derek Chauvin sai Minneapolisissa 22 vuotta vankeutta George Floydin surmaamisesta. Syystäkin; hän, jonka olisi tullut johtajuudellaan estää tragedia, oli itse sen suurin aiheuttaja, polvi uhrin niskassa. Bloggaan nyt kysyäkseni, että mikä oikeasti muuttuu vai syntipukkiako yksin kaivattiinkin?

Liian alhainen peli

Joskus luulin puheita pelaamattajättämisestä voittaakseen pelkuruudeksi tai kohtalonpalvonnaksi; puuhasteluksi, johon en ikinä itse sortuisi. Mutta olisiko sittenkin niin, että ei sitä täysin perättömästä asiasta näin puhuttaisi? Siihen päädyin, kun tapojeni mukaisesti torstaina paikallislehtiä luin.

Vitsiytyvä sotilaspoliisi järjestelmäkriisin merkkinä

Iltalehti ja Yle uutisoivat humalaisten Karjalan prikaatin varusmiesten esiintymisestä Vekaranjärvellä viikonloppuna. Vitsiytyvä sotilaspoliisi viitoittanee tien yleisen asevelvollisuuden loppusuoralle? Taitaa yhä olla turha odottaa itsekritiikkiä vaikkei enää pystytä pitämään kurissa omiaankaan.

Ei hankkeita vaan uudelleenajattelua

Oletteko kuulleet Yhdessä Yksinäisyydestä Yhteisöön -hankkeesta? En minäkään ennen kuin luin siitä tiesmistä ovenpielestä tai ilmoitustaululta. Hienoa; taas vaihteeksi on ponnistettu uhkapelureiden rahoilla korjatakseen toimimattoman yhteiskunnan jäsenilleen aiheuttamia vahinkoja. Kovasikajuttu!

Armeija ylitti älyttömyyden rajan hijabin mitalla

(Kuva: Jari Kähkönen)

Sattuipa silmääni paperi-Viikko P-K:n pääuutissivun alareunassa kolme viikkoa vanhaan FB-postaukseen perustuva uutinen, jossa Savo-Karjalan Demarinuorten Mette Puumalainen vaatii islaminuskoisille naissotilaille hijabin käyttöoikeutta. ”Puolustusvoimat” syrjii eikä asevelvollisuuskaan ole oikeasti yleinen. Ihan tosi!

Kuka lehtesi oikein lukee, osa 2?

(Kuva: Jari Kähkönen) Kynämiehen vanha ja uus'. Linkkuveitsellä teroitettu kirjoitusko-

neen korjauskynän jämä; valokuvattu pöytävalaisimen alla, läppärin näppiksellä ma-

kaamassa. Kaikki kolme jätettä hävitettiin aikanaan asianmukaisesti, mutta linkkarin 

kohtaloa en kyllä jaksa varmasti muistaa; se olikin niistä ainoa, minkä olisin välittänyt 

säilyttää.

Vuosituhannen alussa tein pahemman kerran virhearvion, kun luulin yksityisen turvallisuusalan kasvaneen kyllin kantaakseen oman median. Että voisi olla olemassa muutakin kuin firmojen mainokset, herrojen "lehti" ja liiton viesti, koska vast'edes keskustelua käytäisiin moniäänisesti sekä useampiin suuntiin.