Puhuu pahaa

(Kuva: Jari Kähkönen) Purku- ja rakennustyömaa, joka ei ole entinen Liperin myllyn
palopaikka; aidattuna.

Idän ihmiselle puhe on jokseenkin sama kuin hengitys. Ei tarvitse olla asiaa eikä edes sanoa sitä kiinnostavasti; kivat sille, jos joku kuunteli. Äänettömyys on kauhistus, vaaranmerkki tai vähintään oikeuttaa loukkaaviin oletuksiin toisesta; no, olettajan omasta mielestä ainakin. Johan on kotkotukset!

Huumeita kylässä

(Kuva: Jari Kähkönen) Huumeita voi tätänykyä tavata myös pikkukylissä; ei yksin
suurkaupungeissa.

Muutamat huumerattijuopot ja julkiselta paikalta löytyneet ruiskut eivät tarkoita ongelman vasta äsken tulleen kyläänne. Kyllä siellä on käytetty huumeita myös tätä ennen; ja näin aivan varmasti tapahtuu vast’edeskin. Huumekysymystä tulee lähestyä asiapohjaisesti. Älä hyssyttele, hysterisoi tai hassuttele.

Kämynationalismin lyhyt ja nolo historia

(Kuva: Jari Kähkönen)
Deutsche Wellestä
kopioitu kansallisen
mallin leipälaukku.

Kansallisuusaate on hallintamenetelmä, joka keksittiin 1800-luvulla, kun liberalismin ja konservativismin taistelu vaati peliliikettä liian vapauden niittaamiseksi. Tai kapitalismin vaihe vaati vaientamaan kansainvälisesti verkottuneen älymystön, sekä romuttamaan vanhat monikansalliset valtakunnat.

Suomen kansallisuusaatteen synty oli muuttaa Ruotsin herrojen fennofiilia koko kansan isänmaanrakkaudeksi; todistaa maamme olevan yhtä hyvä kuin maailmalliset sivistysvaltiot ja osoittaa se kelvolliseksi valtiolliseen itsenäisyyteen. Mitähän mahtaisivat vanhat fennomaaniradikaalit sanoa, jos nyt näkisivät tekojensa tulokset?

Ei käsketty tiivistää isänmaallisuutta tai kansallisuusaatetta poliittiseksi nationalismiksi, jolla lähinnä kuvottavasti sorretaan heikkoja lähellä ja puolustellaan toisten heikkojen sortoa kaukana. Juuri siksi nationalismista tulikin kämyä, joka tätä vauhtia edettäessä vielä hylätään ihmiskunnan pahimpaan rinnastettuna.

Milloin kannattaa vastata

(Kuva: Jari Kähkönen) Anonyymiys ja kontrollin
puute voivat saada vastuullisenkin menettämään
tolkkunsa.

Trollaaminen eli tarkoituksellinen huomionhakeminen ja provosoiminen verkossa on aikamme ilmiöitä; moni, kun ei esiinny julkisuudessa viran puolesta tai ole viestintää työkseenkään tekevä, joutuu päättämään suhtautumisensa siihen. Ei ole helppoa päätellä, että milloin kannattaa vastata ja milloin ei.

Luuloliberaali ajaa feikkihyvinvointivaltiota

(Kuva: Jari Kähkönen) Aloitekyvyttömyydessä huonotkin ideat kukkivat; sitä kokoomuslainen irtiotto esittää, ei mitään muuta. Luovutusvoittoa niiden ei ainakaan pidä saada.

No, eilenpä kuultiin lisää varapuheenjohtajapyrkijä ja kansanedustaja Elina Lepomäen(kok) ihanneyhteiskunnasta. Sieltä tuli antikollektivistista ja -universalistista julistusta, joka ei ole hyvinvointivaltiodenialismia kummenpaa. Luuloliberaali ajaa feikkihyvinvointivaltiota.

Käännöksiä

(Kuva: Jari Kähkönen) Kainalossa oleva lahnasalkku ei sopinut lainkaan yhteen
päälläolevien hellevaatteiden kanssa.

Ensimmäisen käännöksen aikaan istuin kartanoni oleskeluhuoneen lattialla. Kädessä oli oranssikahvaiset Fiskarsin kotitaloussakset ja muuan muovinen valokuvakortti. Toisen aikaan matkustin seutubussissa kaupunkiin; oli tukalan kuuma, ja kainalossa oleva lahnasalkku ei sopinut alkuunkaan hellevaatteisiini.

Maailmanvallankumouksen opetuslapset

(Kuva: Jari Kähkönen) Se mikään merkki ole; mokoma muodostui
tiskipöydälle, kun laitoin teepannun ylösalaisin kuivamaan sen ylle.

Olikohan tuo vain tavallinen konspirorasisti vai peräti ihan QAnonin seuraaja? Tiedäpä häntä. Sauhusi jostain ”tytön itsemurhasta” ja siitä kuinka koko Suomen media on muka sensuroitu; no, ei saanut tukituksi turpaansa muuten kuin bannaamalla. Ja tuo taas kai luulee olevansa virassa New Yorkin FBI:ssä.

Sano työttömyysturvamallisi, ja minä sanon mikä ihanneyhteiskuntasi on

(Kuva: Jari Kähkönen) Miten hyvinvointivaltiossa voi olla kerjäläisiä?

Eivät Kokoomus ja Elinkeinoelämän keskusliitto vietä hippien rakkauden kesää kannabista pössytellen, teemalla ”Kaikkea hyvää kaikille”. Väitetty työttömyysturvan ansiopäivärahan yleiskattavuus on tarkoituksellinen järjestelmänmuutoksen peliliike, joka yritetään tehdä ruman omavaltaisesti.

Öykkäröintiryöstöt ja aseenesittelyt painajaisuniyhteiskunnan enteinä

(Kuva: Jari Kähkönen)

Maailma, jossa mikään ei tuota, kannata eikä etenkään kuulu meille; on paha paikka. Taktisesti suojautuneet poliisin hälytyspartioiden konepistoolimiehet hakevat kiväärimiehiä parvekkeilta ja pitkäkestoinen rikostutkinta sinetöi ryöstöuhrien asuntoja sinunkin porraskäytävässäsi. Sitäkö kaipaat? Pidä varasi!

En ole antirasisti, mutta…

(Kuva: Jari Kähkönen)

Kyllähän sitä näkee kaikenlaista, kun maailmalla kulkee. Yksi vain käyttäytyy ongelmallisesti, vaikka uussuomalainen onkin, ja saa siitä täysin odotettuja sekä ymmärrettäviä seurauksia. No, toinen kantasuomalainenpa kuulo- ja näköetäisyydellä pelkää ”hirveää meteliä”, jota ei koskaan tullutkaan.

Liian monta huutajaa äänessä

(Kuva: Jari Kähkönen) HSL-liikenteen metroasema, jonka nimi on sittemmin
muutettu toiseksi.

Kaukainen entisyys johtui uudestaan mieleeni, kun luin Helsingin Rautatientorin metroasemalla alkukuusta olleen lipuntarkastuksen jälkimainingeista. Ihmisen on vain niin vaikea hyväksyä, että miksi minulle näytetään kämmentä, mutta tuolle toiselle ei. Yleensä siitä seurasi aina jonkunsortin vaikeuksia, näin muistelen.

Kyllä minä saan kurkkusalaattia käsilaukkunani pitää

(Kuva: Jari Kähkönen) Kurkkusalaatti kelpaa enää matonkuteeksi tai käsilaukun
raaka-aineeksi.

Kesäpäivänä eräänä olin suositussa joensuulaisessa kahvi- ja ruokapaikassa; Shemagh-huiviani sekä punaista Tropical Monty-barettiani toljotettiin odotetusti. Mutta se ei ole mitään, että ex-varusnaisella on selässä rynnäkkörepputekele, jossa on Suomen lippu, veriryhmätunniste ja koulutushaaramerkki?

Muutama suora sana

Älä kontaktoi, seuraa, tykkää, kommentoi, jaa, lahjoita rahaa, äänestä vaaleissa tai muutoinkaan edistä Junes Lokan ja Sebastian Tynkkysen toimintaa mitenkään. Jos olit tehnyt näin aiemmin; lakkaa, poista ja älä jatka. Jos taas et ollut tehnyt; kaikki on oikein hyvin sekä kohdallaan.

Epäoikeudenmukaisen herrakerhon päivät ovat luetut

(Kuva: Jari Kähkönen)

Harva saa kiinni ajatuksesta, jos sanon että ammattiyhdistysliike on epäoikeudenmukainen herrakerho toisennimisenä. Sitä se kuitenkin on; puheet ja toiminta ovat jo pitkään menneet räikeästi eriteitä, mutta uusimmat haasteet eli alipalkkausjutut ja kepulainen ränkytys ansiosidonnaisesta ovat tosipaikka.

Mopoilevien teinien esiintyminen kertoo jostain

(Kuva: Jari Kähkönen) Siinä ovat tämän nuorisotilan
ainoat ulko-opasteet.

Jokakesäinen mopoilukeskustelu Pohjois-Karjalassa: yksi kirjoittaa lehden yleisönosastoon ja toinen Facebookin puskaradiopalstalle. Vouhotetaan joko mopoilijoiden tai autoilijoiden väitetystä sikailusta; sitten tärvellään keskustelu jonninjoutavuuksin ettei vahingossakaan saataisi aikaan mitään järjellistä.