Pohjoiskarjalaisen rikos- ja oikeustoimittamisen olemattomuus

(Kuva: Jari Kähkönen) Rikosuutiset ovat lehden kiinnostavimpia uutisia.

Luin Ylä-Karjalan Risto Kuittisen kommentin, joka oli samalla sivulla kuin uutinen Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden pyrystä lakkauttaa Nurmeksen istuntopaikka. Juupajuu; tyypillinen etuoikeuskuvitelmaisen teksti, jonka kirjoittaja pitää aihettaan itsestäänselvyytenä. Netissä se muuten olikin jo ollut perjantaina.

Oulun Valkean puukotusten jatkopostaus

Ja; jos et sitä tosiaan ihan itse keksinyt, allakäyvä lainaus on on YLE:n netistä. Jutussa kehutaan olevan neljä näkemystä siitä mitä Oulussa tapahtuu. Kysyjänä toimittaja; vastaajana silläerää Valkean turvallisuuspäällikkö Matti Alatalo. Ei siis tarvitse odottaa edes keskustelua, saati että jollekin jotain tehtäisiin.

Vai pitäisi vielä olla "aito"?

(Kuva: Jari Kähkönen)

Luin Karjalaisesta Itä-Suomen poliisilaitoksen pääluottamusmies ja poliisien Pohjois-Karjalan ammattiosaston puheenjohtaja Eerik Soinisen haastattelun; tämä aivopiereksi, että maakuntaan poliisiharjoittelijaksi tulevan pitäisi olla aito eikä puhua ”kirjakieltä”. Johan on vaatimukset sekä etenkin käsitys aitoudesta!

Jokaisella on valtaa jossain

Otsikkoni on laini; se on kreditoitu Theodore Rooseveltin Alice-tyttärelle, minkä kuulin kuukausia sitten YLE Areenan podcastista. Asiayhteys oli viimemainitun – tuolloisen ikänaisen – ryhtyminen puolustamaan afrikkalaisamerikkalaista autonkuljettajaansa rasistisilta slurreilta liikenneraivotilanteeessa.

Suojella omalta itseltään

Otsikon viisaus on muinaista Helsingin aluetelevisiota. Sanoja oli Jussi Arhinmäen haastattelun minäkertoja keskellä kuumaa kesää kallovedossa poliisin voimankäytön seurauksena. Olen muistavinani konstaapelin saaneen sakot ja koulutuksessa opetetun, ettei polvella saanut enää painaa kiinniotettua niskasta.

No, kyllä sitä nyt kiitellään ja palkitaan, mutta mikähän unohtui?

(Kuva: Jari Kähkönen)

Uusnatsi puukotti etnistettyä nuorta miesoletettua Oulun kauppakeskus Valkeassa; ja olisi puukottanut toistakin, jos järjestyksenvalvojat eivät olisi puuttuneet tilanteeseen. Loppu hyvin kaikki hyvin; mutta, minä en olisi minä, ellen myöskin kritisoisi näkyvillä olevia yksityisen turva-alan epäkohtia.

Ison Omenan hylky ei ole sellaisenaan yksinomaan hyvä uutinen

On vaikea kiittää Länsi-Uudenmaan käräjäoikeutta oikeusvaltioperiaatteen pysyttämisestä, jos istutun jutun keskiössä olevan tapahtumainkulun ei olisi ikinä pitänyt toteutuakaan. Ison Omenan loppiaistragedia oli Yhdysvaltain Minneapolis tai Ruotsin Rådmansgatan, vaikka onneksi sisällössä on paikoin suurikin ero.

Rastilan metroasemanujakka ja Panssariprikaatin itsetuhoinen rattijuoppokersantti

(Kuva: Jari Kähkönen) Tämä ei ole kaupallinen yhteistyö; paljonkohan nuo
raudat mahtaisivat maksaa tänään?

On avutonta bloggata kaksi viikkoa vanhasta Hesarin jutusta, jonka ohuen pihvin Maikkarin niin kutsuttu rikostoimitus paistoi eilen uudestaan ja pani tympeän sämpylän väliin. Mutta; ensimmäisen lukijakeskustelun sekä viimeisen otsikoinnin tähden, en saata mieltäni malttaa. Tämä on niin tyypillistä!

Kun ei kiinnosta

En muuttanut Pohjois-Karjalaan saadakseni ”kavereita”. Että ympärilläni pyörisi puolituttuja kyselemässä henkilökohtaiset asiani, ja levittelisi ne ympäriinsä joko ymmärtämässään tai parhaimmat naurut antavassa muodossa. Massaan sulautuminen? Olen mitä olen, ja jos en kelpaa, se on vastapuolen ongelma.

En ole sinun hyväntekeväisyys- tai sosiaalitapauksesi enkä kiintiö-yhtään-mikäänkään

(Kuva: Jari Kähkönen) Romanialainen kenttälaukku, amerikkalainen
linkkuveitsi ja valmistusmailtaan arvoitukselliset pullonavaaja sekä
lenkki paracord-narua.

Vähänpä arvasin, että seisoinkin samanaikaisesti representaatio- ja monimuotoisuuskeskustelun yhtimessä, kun kirjoitin ylös kontiolahtisen nuorison viisauden, jonka mukaan vaikutan töykeältä. Hahahaa. Mitä maailma liittyy meihin, niinhän se Suuri Punamusta Syöpäkin mainosti tovi sitten.

Turvallisuudessa älä ikinä ripustaudu mihinkään tai ylikäytä jotain

(Kuva: Jari Kähkönen)

Varo kaikkitietävää kenttäihmistä, nappisilmäistä papukaijaajamyyjää sekä ivallisen ylivaltaisen mitätöntävää kaikentietäjää. Toteutunut turvallisuus on nimittäin aina rakenteellisten, teknisten ja henkilöllisten turvallisuusjärjestelyjen yhdistelmä. Tämän minä ajattelin Joensuussa vast’ikään istutusta Abloyn jutusta.

Ne varmaan opetetaan tervehtimään jo lastentarhassa

(Kuva: Jari Kähkönen)

Kävelin kotikatuani suunnassa kokoojakatu, jonka ylitin, koska olin matkalla kirjaston omatoimiajalle muuna lauantai-iltapäivänä. En noteerannut äitiä ja kahta pientä lasta kevyenliikenteen väylällä, sillä he olivat ventovieraita eikä meillä muutenkaan ollut toisillemme mitään asiaa. Toiseksivanhin lapsi sanoi ”moi”.

Ei ollut kansanliikkeen eikä puolueen johtajaksi

Luin äsken Jukka Pietiäisen Vihtori Kosola -kirjan, josta poimin otsikon. Oli ilmeistä, että nimihenkilön elämänkaari oli melkoinen tragedia – samanaikaisesti sekä nousi että laski – loisti ja paloi yhtä aikaa. Huipulla hän marginalisoitui keulakuvaksi, joka ei itse koskaan saavuttanut todellista valta-asemaa.

Oman elämän sankari tekee kaikesta kontenttia

(Kuva: Jari Kähkönen) Nii-in. Onhan tämä loppujenlopuksi ollut tulollaan
jo vähintään 25 vuotta.

Eräänä iltana minua ei ruokailun yhteydessä ja sen jälkeen palveltu riittävästi laadukkaalla toimitetulla ohjelmalla tai käsikirjoitetulla draamalla, joten jouduin tyytymään video(njako)palveluun. Voi veljet mitä kuraa silmiini sattuikaan hakusanalla vartija. Oli suomalainen vloggaaja ja amerikkalainen ”auditoija”.

Yleistuki on hyvinvointivaltion tuhoamista

Luin Helsingin Sanomien pääkirjoituksen, joka oli yhdetekevä lirularu väitetystä perusturvauudistuksesta – työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki sekä toimeentulotuki ja asumistuki yhdistettäisiin yleistukena. Hanke olisi kuulemma kestävyyslaji. Vain olennainen jäi huomiotta.