Häiriköinti joukkoliikenteessä – kovasti vastustaa, mutta ei silti tee mitään

MTV:n Joonas Mustonen teki nettijutun syrjinnästä joukkoliikenteessä, mikä olisi jäänyt lukematta ilman ylösnostoa Seitsemän uutisten lopputeksteissä, joita en katsellut omasta televisiostani. Puuttumisvastuu on aiheellinen kysymys. Venla Ouattaran käsitys kuljettajien toimintatapojen epäyhdenmukaisuudesta on totta.

Hysteriaa, tehottomuutta, ennakkoluuloja ja ehkä informaatiovaikuttamistakin

Johan ovat osaamattomat sekä tiesmistä motivoituneet siviilit taas puskaradiota lallattaneet. On ollut väitettyä vaarallista henkilöä ja oletettua anastusta, joita on yritetty hoitaa itse. Sitä on myös riemastuttanut tallenne someräppärin epäillysta öykkäröintiryöstöstä. Huokaus. Nipsautanpa cahierin puristimeen ja alan pohtia.

Entä jos tämä tapahtuisi teidän kylässänne ja asialla olisivat olleet sinun lapsesi?

(Kuva: Jari Kähkönen) Kun ei edes saada korjatuksi nuorisotilan alaoven lasia, joka
on ollut rikki jo ainakin kuukauden. Teipitkin ovat vain sisäpuolella.

Katsopa Uutisvuoksen jutun pääkuvassa näkyvän miehen kasvoja. Mitä jos tämä olisi tapahtunut teidän kylässänne tai tekijät olisivat olleet sinun lapsiasi? Ymmärrän; mieluiten torjuisit koko ajatuksen. Haluat uskoa – kuin Urho Kekkonen vuonna 1981 kaikista Suomen nuorista – etteivät omasi ole sellaisia.

Älä sinä siinä toljota...ja sitten juoruile postaamalla someen

(Kuva: Jari Kähkönen) En välitä päätyä enää yhdellekään tilannepaikalle etsimään ties-
mitä kaikkea jostain tälläisestä kassista. No, kyseinen kuvausrekvisiitta olisi kyllä mi-
nusta ollut enemmän omimmillaan videokamera- tai studiotarvikkelaukkuna kuin au-
tosta käsin työskentelevän kenttämiehen salkuntapaisena. Kun keskieurooppalainen
siviili suunnitteli ja halpamaassa tehtiin, syntyi polkupyörälaukku ilman lannevyötä.

Saatan olla entinen, mutten kuuro-sokea-toimintakyvytön. Kuoriovi oli näkyvästi auki-->koputus oveen, huomautettu asiasta ja saatu lupa sulkemiseen. Ei tiennyt asiasta; säikähti. Ovi ei lukitu-->lukitusnasta ala-asennossa, puute korjattu--> lukittu ja kokeiltu kahvasta, että ovi on varmasti suojaavasti suljettu-->Ok.

Voi tätä maanpuolustusmielisen tuskaa muuttuvassa maailmassa

(Kuva: Jari Kähkönen) Palveluspuvussa oli aikanaan tälläinen kuosi, mutta nyt värit kel-
paavat minulle enää käsilaukkuun.

On lystiä sanoa Joensuuta kaupungiksi ja Heiliä kaupunkilehdeksi, mutta paremmaksi voi yhä panna. Esimerkiksi kehottaa naama vakavana tekemään maanpuolustustahtoa tyhjästä, olemaan uskomatta Venäjän propagandaa ja syytellä maanpettureiksi. Et ole tosissasi! Missä maailmassa oikein elät?

Eivät meidän maailmat kohtaa, mutta kanssani voi kyllä silti puhua

(Kuva: Jari Kähkönen)

Kaikki ihmiset ovat arvokkaita ja ainutkertaisia; ei tarvita ketään vahvistamaan, tekemään näkyväksi tai touhottamaankaan ympärilleen. Näin kirjoitin muistiin tiesmilloin ja -miksi, mutta pannessani Cahieriin paperipuristimen silmäilyä helpottamaan; keksin, että otsikko sekä johdanto käyvät tähänkin tekstiin.

Onko tyylin löytäminen kirjailijuuden loppu?

(Kuva: Jari Kähkönen) Ensipainoksen pitkämatkalaisille paketteina lähetettävät kappa-
leet lavastetussa työmatka- tai ampumaratakassissa, jollaista en itse koskaan oikeasti
käyttänyt.

Otsikon ajatuksen tarjosi Diane Johnson The life of Dashiell Hammett’ssa. Se sijoittuu aikaan, jolloin mies itse oli kai jo tunnettu ellei suorastaan kuuluisa. Kirjailijana Hammett vaikeni suhteellisen varhain, mutta pysytteli silti kiinni elämänsyrjässä ja vallanpitäjien riesana vielä vuosikymmeniä. 

Vain yksi uuh-aah-ooh -juttu lisää

(Kuva: Jari Kähkönen) Tämä on lavastettu kuva; tarpeistona siinä näkyy Puolan
kansanarmeijan tiesminkä henkilöstöryhmän ylijäämäsalkku.

MOT:n Jouni Munukka vieraili maanantaina Radio Suomen päivälähetyksessä, mutta ei nostanut ainakaan minun odotuksiani tavanomaista turvallisuusalan erikoisuudelle huokailevaa uuh-aah-ooh -juttua korkeammalle. Toinen varianttihan on kauhistelu eli niin sanottu mustavaatteiset miehet potkii -juttu. 

Lukot, säilytystilat, kamerat ja valvonta kuntoon – vaan entäpä turvallisuusajattelu?

(Kuva: Jari Kähkönen)

Somen uutisvirrassani näin täkäläisen puskaradiopalstan kirjoituksen, jossa kerrottiin anastuksesta Karpalokaaren liikuntahallin pukuhuoneessa, mikä ei todellakaan ole yllätys kaupungissa kasvaneelle. Jo yläkouluaikana spurgu yritti ruokalaan syömään ja nahkatakkivaras tuotiin takaisin poliisi-Saabissa.

Pönkkänä täydennyspalveluksen oven edessä – vai topparina pitämässä sitä auki?

Hohhoijaa. Reservinsivariudessa kysyntäpiikki sota-aikana; yllättyikö joku ihan oikeasti? Ainakin kahden kylän lehden – Ilomantsin ja Tuupovaaran – Pogostan Sanomien Jyrki Pönkkä, ex-kappari, sittemmin kansanopistojournalisti ja nyt päätoimittaja vaikuttui; värkkäsi pääkirjoituksen paikallislehtitorstaini suloksi.

Mahtaisinko edes oikeasti halutakaan henksuksi?

Tässä taas päivänä eräänä Petri Julkunen juonsi Yle Radio Suomen alueellista iltapäivälähetystä, joka alkoi tavanmukaisella sanailulla uutistenlukijoiden kanssa. Alamittaista juontamista; tämä unohti jopa sanoa Etelä-Kuopiosta lähtöisin olevan nimen, mutta Pohjois-Karjalasta mukana oli Marja-Liisa Kämppi.

IL-MOI-TA JÄR-JES-TYK-SEN-VAL-VO-JAL-LE

(Kuva: Jari Kähkönen)

Maan alkaessa jälleen avautua parin vuoden koronasulun jälkeen; suunnitellaan, ja on jo ehditty järjestääkin joitain yleisötapahtumia, mutta valitettavasti eräät yleiset ihmistaidot ja -ominaisuudet näyttävät olevan yhä tauolla. Älä ole tietämätön, ennakkoluuloinen, avuton sekä valittele jälkeenpäin Facen puskiksessa.

Yleinen harkintakyky

(Kuva: Jari Kähkönen) Selviytyminen vaativissa olosuhteissa edellyttää yleistä harkintakykyä.

Seppo Tiitinen kirjoittaa muistelmissaan, että tultuaan valituksi Suojelupoliisin päälliköksi; hän tapasi edeltäjänsä Arvo Pentin, joka sanoi otsikokseni ottamaa turvallisuuspoliisin päällikön tärkeimmäksi ominaisuudeksi. Poliittista puhetta, näyn kommentoineen spontaanisti muistivihkoni mukaan.

Peräkamaritytöt

Kaikki tietävät sanomattakin, että peräkamaripoika tarkoittaa syrjäkylällä ikääntyneiden vanhempiensa kanssa samaa taloutta elävää moniongelmaista kummajaista, joka on vähintään häpeäksi ja valitettavan usein myös vaivaksi tai vaaraksikin ympäristölleen. Mutta kirkonkylistäpä löytyy jo peräkamarityttöjäkin.

Rattiraivopostaus

(Kuva: Jari Kähkönen) Jos sinulle pitää erikseen sanoa, että tämä on kuvituskuva
satunnaisesta liikennevalvontatarkastuksesta, jonka syytä tai lopputulosta en
tunne, eikä se liity tekstin sisältöön mitenkään; no, nytpä sitten senkin tein.

Minä ymmärrän rattiraivolla tahallista häiriköintiä tai onnettomuusvaaran aiheuttamista. Akuutisti tärkeintä on, että pahin ei tapahdu: hiljennä, väistä sekä jousta oikeuksistasi tarpeen mukaan. Tiedän; on tämä sikamaista, mutta muista että hautausmaat ovat täynnä voittamattomia ja erehtymättömiä ihmisiä.