Joko olette kypsät perustamaan sen valvontayksikön?

(Kuva: Jari Kähkönen)

Joensuun toriparkin siivottomuus ja rauhattomuus keskustelutti Facessa. Toriparkin suhteen määräysvaltaa käyttävä Pohjois-Karjalan Osuuskauppa PKO vastasi. Asia on myös niin paljon monimutkaisempi kuin katuturvallisuusindeksi; sitä YLE:n alueellisissa radiouutisissa äsken sivunnut ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen!

Millainen henkilöstö; sellainen henkilöstöjohtaja?

Kaikesta sitä joutuukin kirjoittamaan, mutta kyllin räikeän ilmestyksen edessä ei muukaan auta. Ensin Siun soten hoitajat luulivat, että paikallinen työvuorosopimus on kuin tavaratilaus keskusvarastolta; nyt kuntayhtymän henkilöstöjohtaja keskustelee robooteista tyhjien seinien kanssa.

Tuleeko koronalomautetuista ja -työttömistä Suomen tyytymättömyyden talvi?

Tyytymättömyyden talvi on sosialistien johtaman hyvinvointivaltio-Englannin viimeinen taisto vuonna 1978 ennen thatcherismin rynnistystä. Se oli aikamoinen paukku: konsensus loppui, ammattiliittojen valtaa alettiin rajoittaa ja pianpa niiden perässä tulivat sosiaaliturvan romutus sekä yksityistämisetkin.

Kaikesta ei lasketa leikkiä eikä jokapaikasta selviä vitsillä

(Kuva: Jari Kähkönen) Nuoruuteni helyrasia, joka tuli uudestaan vastaan viime muutossa.

Perämetsäläisenkin eläjän on osattava olla hiljaa, loukkaamatta ja häiritsemättä. Vaikkei olisi sulava eikä osaisi oikeita tapoja tai etikettiäkään. Jokseenkin näin kirjoitin muistiinpanoihini, kun FB-kamun kotikaupungissa oli irti aktiivinen ampuja ja kamun ilmoitusta turvassaolostaan kommentoitiin asiattomasti.

Vaatteet ovat ihmisarvosi ja naamailme kertoo älykkyytesi

Kyllä minä niin nauroin, kun Ina Mikkolan ohjelman nettiennakko nosti ulkonäköennakkoluulot puheenaiheeksi. Parhaatkin sanomaan; en yksinkertaisesti ota tosissani puheita jokatoisen ennakkoluulon tuomittavuudesta. Onpa lapsellinen käsitys ihmisyydestä sekä ihmissuhteista.

Yksin oikeassa oleminen

Voiko joku olla yksin oikeassa? Usea pelkuri, opportunisti, vallanhimoinen, kontrolloija, puhdasoppinen, roisto sekä keskinkertaisuus hautoo tätä mielessään. Phöh. Itsenäisessä ajattelussa tärkeintä on kyky tarvittaessa muuttaa mieltään välttääkseen urautuminen, marginalisoituminen sekä epärelevanssi.

Onko asevelvollisuus maata varten vai maa asevelvollisuutta varten?

(Kuva: Jari Kähkönen)

Otsikkoni oikeutus on se 102:den vuoden laskeva käyrä, mikä on asevelvollisuuden uusin historia Suomessa. Sanon suoraan, että tämä ei pääty hyvin armeijan osalta. On ajauduttu ihan itse omalla toiminnalla aiheutettuun eksistentiaaliseen kriisiin; enkä ole ihan varma, että tuleeko armeija pelastaa.

Poliisirikosblogi

(Kuva: Jari Kähkönen) Kilon poliisin ulkosomistus sinä vuonna, kun kuva satuttiin ottamaan.

Tiistaina se oli SVT ja Veckans brott, jossa vakiopoliisikommentaattori Nadim Ghazale, asianajaja Abraham Zeito ja ylisyyttäjä Anders Jakobsson väittelivät poliisirikosten tutkinnasta Ruotsissa. Timmiin puolituntiin sisältyi myös tilastokatsaus, taustoittava juttu eikä se ollut ainoa aihekaan. 

Kun tämä on edelleenkin luokkayhteiskunta

(Kuva: Jari Kähkönen) Sattumalta kuvattu liikkuvan lakkovahdin isku, jolla vastustettiin
työehtodumppausta vuokratyöllä. Muistaakseni.

Ollessamme matkalla tai odottamassa, kun kameralaukku oli kiinni, digisanelin näppäinlukossa eikä kädessäkään ollut vihkoa eikä kynää; kuulin usein raavailta työläismiehiltä sangen karuja sanoja työterveyshuollosta. Tämä muistui mieleen, kun luin Raisa Omaheimon kolumnin YLE:n nettisivuilta.

Varo kieroa turvallisuuskonsulttia

Enpä olisi arvannut, että vuorokausi edellisten päätössanojen jälkeen lukisin mediasta ruotsalaisesta tietovuodosta turvallisuuskonsultilla. No, tartuinpa A 6 avolehtiööni ja vetelin ranskalaisin viivoin kasaan sikalistan, jonka pohjalta bloggaan nyt. Luuletko, että tämä on omaelämänkerta? Turhaan.

Maailmanparannuskirjoitus

(Kuva: Jari Kähkönen) Huvikseni painatin joskus messuilla; minä tuo päässä missään
oikeasti kulje.

Nuoruudenammatin toveri pääluottamusmies sanoi otsikon sanan liki 20 vuotta sitten, kun näki minun kirjoittavan nimimerkillä keskustelupalstalle, koska silloin ei paremmasta tiedetty. Hän oli julkisen tietolähteen mukaan kristillisen vähemmistökirkon jäsen, mutta ei itse koskaan tuonut asiaa esiin työpaikalla.

Eivät he ole ihmistä kummempia

(Kuva: Jari Kähkönen)

Menin markettiin ruokaostoksille; päälläni oli huonon valmistajan vanhanmallinen pilottitakki, joka ei varmasti ole jakotavaraa missään. Siitä huolimatta nuorisohenkilö toljotti minua; pyöritti päätään vasemmalle-oikealle-vasemmalle. Kakarahan kyttäsi, että onko rinnassa virkamerkki tai muu tunnus!

Vastapuolena ikävä ihminen

Tulin äskettäin keskustelleeksi Jessikka Aron FB-seinällä hänen viimeisimmän oikeustapauksensa jälkimainingeista. Jatkan nyt juttua muutamilla yleisluontoisilla pohdinnoilla; mitä elo on, kun vastapuolena on ikävä ihminen. Kuka edes on sellainen? Tämä paljastuu ristiriita- ja yhteentörmäystilanteessa.

No, mikä esti vaatimasta parannuksia?

(Kuva: Jari Kähkönen) Tähän joku vanha arkistokuva poliisista. Tämä kai kelpaa.

Maanantaina luin Ylen oikeustoimittaja Päivi Happosen netti- ja kuuntelin hänen radiojuttuaan väitetystä poliisikoulutuksen puutteesta. Jos stressinhallinta olisi todellinen ongelma, miksei olla aloitteellisia sen poistamisesta? Tämähän oli käsitesekaannuksellinen vinoonraportointi poliisin ehdoilla.

Väkivalta, nationalismi ja vahvemman oikeus

(Kuva: Jari Kähkönen) Tämä setämies muistuttaa, että ilmastokriisin ratkaisu on vaikeaa,
koska vallanpitäjiä kiinnostaa ensin oma valta ja sitten kavereiden rahat.

Katselin verkossa muuatta esityslistaa, jonka päälle oli tarkastetun pöytäkirjan odotuksessa täydennetty tehdyt päätökset kokoustiedotteeksi; tuostavain panivat menemään yli kymppitonnin päällikköirtisanomisen lakihenkilökuluihin. Näin arkipäiväiseen virastotyyliin sitä Suomessa käytetään vahvemman valtaa.