Kaikesta ei lasketa leikkiä eikä jokapaikasta selviä vitsillä

(Kuva: Jari Kähkönen) Nuoruuteni helyrasia, joka tuli uudestaan vastaan viime muutossa.

Perämetsäläisenkin eläjän on osattava olla hiljaa, loukkaamatta ja häiritsemättä. Vaikkei olisi sulava eikä osaisi oikeita tapoja tai etikettiäkään. Jokseenkin näin kirjoitin muistiinpanoihini, kun FB-kamun kotikaupungissa oli irti aktiivinen ampuja ja kamun ilmoitusta turvassaolostaan kommentoitiin asiattomasti.

Epäilemättä tilanne oli jokseenkin päräyttävä. Miltä tuntuu antaa suojaudu paikalla -käsky tai mitä on olla aseellinen noissa oloissa? Eipä tainnut monikaan valtaluuloa elättävä pikkutyttö ja -poika tulla ajatelleeksi sitä. Niinikään, työpaikan helppous sekä hyvyys unohtuvat, kun joutuu tempaisemaan pysäyttävän laukauksen toisen nahkoihin.

Ja, sekään kuin ei ole henkilökohtaisesti mukana, kokee vähintään turvattomuutta tai saattaa jopa traumatisoitua. Jokatapauksessa, harvansortin väkivallasta sopii laskea leikkiä; kaikenviimeksi näin voi tehdä aktiivisen ampujan tahallisesti tai välinpitämättömyydestä harjoittamasta tappavasta sellaisesta. Kuka ei älyä tätä?

"Perämetsäläisenkin on osattava olla loukkaamatta ja häiritsemättä. Vaikkei osaisi etikettiä eikä olisi sulavakaan."

Mutta näin on aina tehty ja varmasti tehdään vastakin, koska moinen tilanne panee ihmisen kasvotusten oman toden itsensä kanssa, eivätkä useimmat pidä näkemästään. Hyvinkin tökerö vitsailu voi siis puolustaa paikkaansa yksilötasolla, mutta tällöin terve ja tasapainoinen aikuinen katsoo tarkkaan kenen seurassa tai kuulten puhuu.

Tiesitkö, että Maustetyttöjen läpimurto Tein kai lottorivini väärin -kappaleella oli vähäävaille jäädä tulematta n-sanan takia, joka lipsahti päästämällä ulos biisin vanha demoversio? Eikä yksin se sana, mutta kun samaan syssyyn piti vielä tehdä huono mediareaktiokin. En minäkään; sattumalta luin siitä vasta ihan äsken netistä.

Siispä, vaikka kodissasi; siinä kuvitteellisessa pohjoispohjalaisessa pikkukylässä, kaikki ovat valkoisia evlut/herätysliikkeellisiä suomenkielisiä heteroja ja vielä jotain sukua keskenäänkin; sinulla ei silti ole mitään asiaa kommentoimaan ihonväriasioita valtakunnan pääsarjaan. Ei edes osana omaa surullisenkoomista performanssiasi.

"Tökerö vitsailu voi puoltaa paikkaansa yksilötasolla, mutta terve ja tasapainoinen aikuinen katsoo aina seuransa tai kuulijat." 

Tämä johtaa jutun siihen kummalliseen suomalaiseen ajatteluun, jossa ei muka itse olla rasisteja, mutta vaaditaan perämetsäisjunttioletuille oikeutta puhua kuin he olisivat. Eihän siinä muuta, mutta kun todennäköisesti oikeasti ollaan rasisteja, sekä koetetaan keksiä sille henkisesti viisivuotiaan tasoinen selittely, tekosyy tai peittely.

Epäilemättä olin lapsena ja nuorena itsekin vähintään yhtä tökerö, sekä käsitykseni kaikkien yhtäläisestä ihmisarvosta todellakin häilyi; sain kuitenkin lähiympäristöltäni kyllin palautetta, että en jäänyt sellaiseksi. Siksi sitkeän huonokäytöksisyyden ja etenkin sen puolustelun polemisointi; sulavaksi saatan tuskin vieläkään pokkana itseäni sanoa.

Etenkin puolustelu on ongelmallista, koska asiallaolevan inhimillisen identiteetin peruskäsitykset, joista tärkeimmät ovat minäkuva, ihmiskäsitys ja maailmankuva; eivät ole kunnossa. Syyt vaihtelevat. Yleistäen voi sanoa, että aito tollo ei kauan jaksa olla tollo yksinään; mutta ongelmapersoona pimittää sen pitkään, ihan tarkoituksella.

"Ei muka olla rasisteja, mutta perämetsäisjunttioletettujen tulisi saada puhua kuin olisivat."

Keskeisintä olisi siis tietää, että miksi kukin käyttäytyy kuin käyttäytyy; syitä voi olla moninkertaisesti enemmän kuin nuo kaksi. Miksi ihminen koettelee hyväksyttävän rajoja, ottaa etäisyyttä yhteisiin periaatteisiin tai pyrkii asettamaan niihin ehtoja tai varaumia? Ei, en tietenkään vaadi lähtökohtaista ja ehdotonta alistumistakaan.

Niinikään; mikä on yksittäinen kömmähdys, jolla ei ole ratkaisevaa merkitystä ja mikä ei? Selvästi pitää olla jokin raja siinä, että paljonko sopeutumisaikaa suodaan tai montako kömmähdystä voi sattua, mutta tiettyjä ydinjuttuja ei kyseenalaisteta, vesitetä tai väännellä mieleisekseen. Vain pieniä lapsia rakastetaan rajattomasti.

Olemme oikeusvaltio, jossa kaikki ovat yhdenvertaisia eikä kukaan ole lain ylä- tai alapuolellakaan. Olemme hyvinvointivaltio, joka on yleiskattava, osarahastoiva ja syyperustainen. Jos on väitetysti ongelmia yhden tai useamman tässä esitetyn pointin kanssa, mikä on ongelmissaolijan yhteiskuntakäsitys? Asiat eivät ole erillisiä.

"Tiettyjä ydinjuttuja ei kyseenalaisteta, vesitetä tai väännellä mieleisekseen. Vain pieniä lapsia rakastetaan rajattomasti."

Ehkäpä mahdollinen yhteiskuntakäsitys on diktatorinen epäonnistunut valtio, jossa ongelmissaoleva itse päättää asiat ehdottomasti ja lopullisesti niin kauan kuin sitä kestää? Kyseeseen voisi myös tulla sensortin putiikkivaltio, jossa kukin saa itse ostaa elämäänsä kaikki haluamansa muodikkaat identifioivat oheistuotteet.

Voi myös olla, että kaikki on pelkkää juontamista, jossa asiallaoleva luulee olevansa hyvinkin hauska pyrkiessään saamaan muut neuvomaan, opettamaan ja ennenkaikkea tekemään asioita puolestaan. Näistä ei aina tiedä, että missä lähtöarvoinen tyhmyys loppuu ja näytelty alkaa, mutta kukaan ei huijaa kaikkia kaikenaikaa. Sopii uskoa.

Sitä minä kuitenkin vielä perään, että jospa sittenkin juostaan jonkun asialla; vedetään vankkureita vailla ymmärrystä, että mihin ne ovat matkalla. Saavatko vetäjät palkkaa entäpä huolletaanko heitä? Voihan olla, että poistua saa kyllästyessään eikä perään huudella, sekä ettei alamäen tullen mokomassa ritsassa ole edes jarrut kunnossa.