Ja te ette sitten saaneet edes turvallisuustarkastusta tehdyksi?

Jatkan juttua Hämeenlinnan ammuskelusta, jonka poliisiosapuolen toiminnasta ei uutisten mukaan käynnistetä esitutkintaa. Se ei ole ihmeellistä, koska onhan kyse ollut täysin päivänselvästä hätävarjelutilanteesta. Ihmeellistä taas on, ettei sitä pystytty näin mittavasta resurssien keskittämisestä huolimatta välttämään.

Aletaan kuitenkin kevyesti ja kaukaa; minun kotipihastani, nimittäin. Tovi sitten kauppareissulle lähtöäni viivytti ensihoitoyksiköstä, pelastusyksiköstä ja kotihoidon iltavuorosta koostunut sirkus, joka oli hälytetty hoitamaan sosiaalihälytystä. Muualla vastaavaa tehtävää suorittaisi ehkä yksi hoitaja, turva-auttaja tai vartija.

Yksilövastuu ei kuitenkaan ole hienoa, kuten ei määräkään korvaa laatua. Aina. Olin juuri tarjoamassa kännykästäni kiinteistönhuollon päivystysnumeroa hoitajalle, joka ei ollut saanut niiden posesta mukaansa asunnon avainta, kun paloesimiesoletettu ilmoitti ettei se ole tarpeen. Ja kukaan ei tiennyt, että talonmies has left the building.

"Poliisin aseenkäytöstä ei käynnistetä esitutkintaa eikä se ole ihme. Ihme on, että nyt sitä ei pystytty välttämään."

Sitä enempää minulla ei ollut tuolla tilannepaikalla tekemistä, joten lampsin matkaani. Näkymä käyköön kevyehköksi johdannoksi siitä, että millaisiksi moniviranomaistehtävät helposti menevät, vaikka kaikki tuolloin nähdyt, kuullut ja mainituksi tulleetkin ilmeisesti olivat Siun soten palkannauttijoita. Poislukien Häke.

Näinollen; arvostelen ampumiseen päättynyttä Hämeenlinnan virka-apua torikokouksen järjestämisestä, johtamattomuudesta ja päättämättömyydestä. Tehtävälle on lähdetty aliarvioinnin kautta; siksi jopa turvallisuustarkastus on jäänyt tekemättä. Kenenköhän sitä turvallisuutta olisi pitänyt ajatella ellei poliisin?

Toivottavasti poliisi oli pyydetty paikalle turvallisuuden takia. Varmasti ei voi sanoa, koska vakiintuneeseen tapaansa sosiaalitoimi linnoittautuu parin virkkeen johtopäätöksenomaisen tiedottamisen taakse. Minusta tämä mahdollistaa ajatuksen, ettei kukaan johtanut ja turvallisuusnäkökulma on marginalisoitunut olemattomiin.

"Näkymä on kevyt johdanto millaiseksi moniviranomaistehtävät muuttuvat helposti. Turvallisuus marginalisoituu."

Siviileistä ei nimittäin koskaan oikeasti tiedä. Ne voivat paisutella tyhjänpäiväisyyden Pahaksi Jutuksi, jos haluavat huomiota, arvostusta, purkaa paineita, päästä vähällä tai ihan vaan siksi koskeivät muutakaan keksineet. Tämä seuraa kouluttamattomuudesta, kokemattomuudesta ja varman päälle pelaamisesta.

Niinikään; se voi mennä myös toisinpäin, joskus paikalletultaessa ilmenee käynnissä olevan melkoinen tivoli, koska asioita on salailtu ja vähätelty jo pitkän aikaa. Näin siksi, koska sitä niin kutsuttua turvallisuutta on tehty täysin kestämättömästi ripustamalla oma arvo, osaaminen ja asema hallittavuuden kuvitelmaan.

Jokainen voi olla hidas, aliarvioida, tarkkaamaton tai laukaista suustaan sopimattomuuden; poliisikin. Yksi harkitsemattomuus ja töppä voi kuitenkin muodostua vakavaksi virheeksi, jos resursseja on liian vähän tai niitä ei käytetä täysimääräisesti. Miksi Hämeenlinnassa toimittiin yhdellä partiolla?

"Siviileistä ei koskaan tiedä. Mahdollisia ovat niin paisuttelu kuin vähättelykin. Myös poliisi voi tehdä virheitä, vakaviakin."

Tulisi olla selvä, että tilanteen hallinnassapitäminen edellyttää samanaikaista peruspoliisityötä puhuteltavaan nähden ja sen viranomaisen suojaamista kenelle virka-apua annettiin. Mikäli tilanne taas kärjistyy; edellytetään samanaikaista voimankäyttöä ja evakuointia, millähän ilveellä kaksi konstaapelia olisi riittänyt silloin?

Jos he olisivat edes osanneet työnsä eikä tämäkään ole mikään itsestäänselvyys. Poliisi voi olla turvallisuusviranomainen, mutta henkilöturvallisuuteen liittyviä tehtäviä siellä osaavat vain tietyt ja harvat. Tai puhupa niille turvatekniikasta; huomaat äkkiä, että kauniisti sanottuna taso vaihtelee.

Näin käy erityisen helposti silloin, jos poliisiressukat kokevat, että eivät saa tai pysty määräämään. Yhteiskunnassamme on paljonkin toimintaa missä he ovat sovittuina tai pakollisesti paikalla, mutta joutuvat tekemään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Se ei aina onnistu helposti, ollenkaan ja toisinaan molempi pahempi. Kirjaimellisesti.

"Poliisissa kaikki eivät suorita kaikkia erikoistehtäviä ja osaaminen niiden suhteen kauniisti sanottuna vaihtelee."

Rohkenen epäillä, että Kanta-Hämeen kriisi- ja sosiaalipäivystyksen määräävästä kukaikinästä olisi tuskin ollut odottamaan poliisin paikallesaapumista, sekä pyytämään partiota ”tekemään paikka turvalliseksi” ennen suorittamisen aloittamista. Näin huimaa turvallisuustietoisuutta ei sosiaalityöntekijältä löydy.

No, sittenpä toimitaan ikäänkuin tämä olisi ollut joku historiallisen Vartijan ammattitutkinnon näyttö, jossa suorittajan pitää turvata lääkärin vastaanottoa, kun potilas määrätään pakkohoitoon. Opiskelija ei opi noin muuta kuin epäluottamusta, kaiken pieleenmenoa, huutamista ja heilumista. Surkeaa; paremmin en sano.

En usko, että satunnainen lukija edes tajuaa turvallisuusriskin, jos tarkastamaton pääsee kosketuksiin suojattavan kanssa tai siirrytään turvallisen alueen ulkopuolelle. Saati; paljonko vaaditaan, jos pahin tapahtuu: kun päälle päsähti aseuhka, jonka aiheuttajaan pitää heti saada pysäyttävä laukaus. Harvoin se hoituu vähemmällä.

"Tämähän meni kuin jossain Vartijan ammattitutkinnon näytössä, jossa opitaan vain kaikki se mitä ei olisi pitänyt."

Sitä sopii miettiä niiden pahimmillaan aseettomienkin yksintyöskentelevien yksityisten, joita sosiaalitoimi on jo pitkän aikaa käyttänyt poliisin korvikkeena. Tehtävä voi olla laillinen, kun toimeksiantosopimus kirjoitetaan nimellämainitun henkilön koskemattomuuden suojaamiseksi, mutta väitätkö rehellisesti pärjääväsi?

Siinäkin saattaisi olla jo tekemistä, että älyää tilanteen menevän vikasuuntaan ja kykenee ohjaamaan suojattavat henkilöt turvaan. Hämeenlinnan poliisi ei joko osannut tai sitten se haihatteli; seuraukset näkyivät valtakunnanverkon uutisena. Jopa turvallisuustarkastus jäi tekemättä, joten toimenpiteen kohteella oli pistooli taskussa.