Tilannekuvia, kiusallisuuksia ja uhkia

Kommentoin eilen Rysky Riiheläisen FB-seinällään julkaisemaa Maria Nordinin kuvaa ja jatkan ajatuksiani tässä. Mitä olisi opittava tilannekuvasta, jotta tulevana aikana menestyttäisiin paremmin? Olemme muuten luvalla sanoen aika pahasti takapajulla oikean turvallisuusajattelun ja -menettelyn suhteen.

Keskeisin turvallisuustekijä on tieto. Pitää olla ennakkotieto, että kuka sieltä on tulossa, milloin, mitä tekemään ja onko jotain erityisiä huomioitavia asioita. Miksi ihmeessä kukaan haluaisi tiloihinsa tunnetun koronadenialisti-disinformaatikon? Ja jos kuitenkin haluaa; turvallisuuden pitää olla hereillä sekä puuttua peliin ennenkuin mitään sattuu.

Jos kävi näin kuin nyt näyttää; tilaisuus perutaan, vierailijan pääsy estetään ja tarvittaessa hänet myös poistetaan. Vierailijahan on turvallisuusriski, joka vielä uhmapäissään leveileekin altistavalla käyttäytymisellään. Huh-huh. Onhan tietämisessä ja tekemisessä puurtamista, mutta siksi turvallisuuden pitää olla aikuisten ammattityötä.

"Turvallisuuden pitää olla hereillä ja puuttua peliin ennenkuin mitään sattuu. Siksi se onkin aikuisten ammattityötä."

No, sitten palataan ihannemaailmasta takaisin todellisuuteen, jossa asioista ei tiedetä ja vaikuttamaan ei pystytä. Muistelin tässä itsekseni miltei vedet silmissä nauraen, että mitä elo oli eräässäkin muka korkean turvallisuuden kohteessa, jonka herrojenportaassa piti suorittaa vipinkävelytystä.

Se ei oikeasti ollut edes mikään todellinen herrojenporras, koska tiloilla oli muitakin käyttäjiä, jotka olivat tieskeitä. No, sitten vastaanotettiin erittäin tärkeä henkilö, jonka kanssa samaan hissiin änkesi puolispurgun näköinen ulkolähetti. Minä itse en ollut tuolloin töissä vaan kuulin asiasta myöhemmin. Kaikilta mahdollisilta.

Onko autuaampi hoitaa asia silloin ja siinä vai myöhemmin? Pitää tietää, että onko suorittajalle ensisijaista suojata talon mainetta eli turva-alueen luomisen kuvitelmaa vai vippiä itseään. Silloin ei ollut riehuvaa yleisvaarallista tartuntatautia, joten pelivaraa oli enemmän; kuinka asian hoitaa tai varjella kaikkia nolostumiselta.

"Onko autuaampi ratkaista heti vai myöhemmin? Pitää tietää suojaako ensisijassa vippiä vai talon mainetta."

Kuvasin yhtä asianosaista tahallani loukkaavan rajalla olevin termein, koska tänään tuollainen teeskentely ja nurkissa hissuttelu yksinkertaisesti ottaa päähän. Maltan vain vaivoin pitää sormeni kurissa, kun ajattelen sitä märinän määrää, jota aivan oikeutetusti moitteet saaneen lähetin vertaiset pitivät. Eivät tajunneet yhtään mitään!

Niinpäniin. Sattuihan sellaista kerran Barack Obamallekin Yhdysvalloissa; paikka oli valtion talo, asialla asetta töissä kantava alihankkija ja kaiken hyvän lisäksi häneltä oli vielä jäänyt turvallisuusselvityskin tekemättä määräaikaan. Melko ilmeinen turvallisuusriski ja -poikkeamahan tuo on; tuonverran tajunnee jo maallikkokin.

No, seuraavaksi vippejä oli oikein ryhmällinen; paikalle oli ennalta minulle mitään kertomatta pyydetty myös konsernihenkilökuntaan kuuluva valokuvaaja, joka vain pokkana käveli liki ja koputti ovilasiin. Sanoi:”Voitko avata.” Hollilla oltiin yhä, koska hovimestari ei ollut ilmoittanut kaikkien vieraiden saapuneen ja saatavan poistua.

"Sattuihan Barack Obamallekin valtion talossa; asialla asetta kantava alihankkija ja vielä vailla turvallisuusselvitystäkin."

Sitten oli se toinen kerta, jolloin oltiin kyllä jo niin kutsutulla turva-alueella, mutta vastakkaiseen sukupuoleen kuuluneeseen vippiin ihastunut johdon autonkuljettaja sekaantui asioihin tarjoutumalla opastamaan tämän perille. Uskomatontako? Ei. Noin pöljiä siviilit ihan oikeasti ovat. Helvetin kiusallista.

Epäilemättä joku virnuilee tai hähättelee, koska kuvittelee turvallisuushenkilöstön ylikävelemisen olevan kaiken pahinta. Niinno; eihän se varsinaisesti mieltä ylennä, jos asiakas luulee lirkuttelevaa siivousliikkeen rividuunaria mukavaksi ja tästä aiheutuu ylimääräisiä töitä vain, koska yhäkin pidetään kiinni tietosuojasta.

Mutta millaisia asiakkaat, sellaisia ovat heitä uhkaavatkin; ihmisiä. Hahaha. Eteen tulee siis seuraavaksi vuoroin änkeävä ja vuoroin pakoileva epämääräisesti puhuja, joka ulkoisesti sopii miljööseen. Ei tosin saa ihan varmasti selvää, että yrittääkö se puhua itsensä sisään vai saada sinut suuttumaan. Kumpikin olisi huono juttu.

"Ei varsinaisesti ylennä mieltä, jos asiakkaalle lirkutteleva siivousliikkeen rividuunari aiheuttaa ylimääräisiä töitä."

Veikkaisin, että asianomainen oli niin sanottu toimipaikkavaras, joka onnistuessaan hankkiutuu sisään aukioloaikana tehdäkseen tekonsa. Sellainen on aina myös uhriutumisvalmis opportunisti. Jos ei ollut hallussa toimivaa kulkuavainta eikä ilmaise henkilöllisyyttään tai asiaansa; sisälle ei olla tulossa. Ihan jonninjoutavaa.

Tuonna vuonna asevyö ja jokapaikkaan käyvät avaimet päällä oleva saattoi kuitenkin tehdä sen tempun, että kävelytti asianomaista ympyrää pohjakerroksessa. Joko hän kypsyi lähtemään väsyttäen, sai tarpeeksi huomiota tai ei enää keksinyt uutta näennäistä "asiaa". Ei olisi päässyt karkaamaan eikä pärjännyt kaksinkamppailussa.

Tätänkyä asia on nähtävä jyrkemmin. Joko se on tunniste lukijaan, henkkarit tiskille tai ulos; ellei valitse itse niin sitten turvallisuushenkilöstö päättää puolestaan. Napakymppi on tulla voimakeinoin poistetuksi ja sen jälkeen laitetuksi poliisin kyytiin kiinniotettuna, jos ei tule julkisrauhajuttua niin sitten vievät yjt:stä.