Ihmiskäsitys ja nöyryytys

"Vaikka 1970-luvulla herrahississä oli tuhkakuppi, koska "kaikki" polttivat; ja 1980-luvulla luokkaretkibussiin lastattiin myös opetuksen järjestäjän tarjoamat maksuttomat eväät; niin koeta ymmärtää, että sinä olet silti itse vastuussa ihmiskäsityksestäsi. Kummassakaan se ei kuulunut tarjoiluun",

sanoin minä; nyt toisintona yhden viikonlopun aikana ainakin kahdesti käytetystä verkkokeskustelun hokemasta.

Pointti oli yrittää saada ajassamme valitettavan usein äänessäolevat mulkkujohtajat ja keskiluokkapellejen huokailusakit ymmärtämään, että heillä ei ole oikeutta kohdella heikompaa kanssaihmistään ihmisarvon alittavalla tavalla. Eivät he ole ihmistä kummempia itsekään.

Hyvinvointivaltio heidät korkeakoulutti ja keskiluokkaisti; päästi maatyön ikeestä sekä tehtaan varjosta luokkaretkibussiin. Pääoma avasi herrahissin ovet joillekuille harvoille; teki heistä renkejään. Renki on sittenkin; vaikka on hulppeampi titteli, parempi palkka ja isommat luontoisedut kuin toisilla.

Ajatus alkoi tuntua uudella tavalla ajankohtaiselta luettuani alunperin päälle kymmenen vuotta sitten julkaistun, ja suurelta osin erheellisesti suuntautuneen vähän kohun jälkeen sittemmin unohtuneen Osku Pajamäen Ahne sukupolvi -kirjan kolmannen painoksen. Kuinka jotkut eivät edes tajua etteivät tajua.

Tottakai kaikki on sitten "järkevää", jos ylhäältä on annettu tietynlainen maailmankuva ja järjestys asiolle; sitten pantu sen takuuksi joku määkimään moraalista sekä että epäkohdat korjataan kyllä, mikäli toimitaan niin sanotusti asianmukaisesti. No, ainakin määkijän omasta mielestä.

Järjestelmän, tekoasiallisuuden ja mukajärkiperäisyyden varjolla pidetään huoli, että mahdollisimman harva edes koskaan mitään vaatii; saati sitten että hänellekään siksi tai siitä huolimatta mitään annetaan. Päinvastoin; nöyryytys, juoksuttaminen, turhauttaminen ja loppuun kuluttaminen ovat pelin henki.

Myös Jani Kaaro kolumnoi hyvin Ylen nettisivuilla. Mietin; kuinka helppoa itse nöyryytetyksi joutuneen on alkaa seuraavaksi nöyryyttää muita? Kas siinäpä on säädyllisen, hyvinvointi- ja sivistysyhteiskunnan rakennusalustaa kerrakseen.