Ei, demokratia ei ole vaarassa, mutta marginaali-ihmiset ovat aina keskellämme

Ulkoministeri Timo Soinia(sin) yritettiin lyödä Vantaalla markkinoilla, mutta se on paljon pienempi asia kuin luullaankaan. Nyt lähinnä nähtiin, että kaikki toimii yhäkin, vaikka yhteiskunnan muutos huonompaan suuntaan onkin tosiasia.

Avuntarvetta olisi voinut miettiä jo ennen kuin portti helähti auki

Helsingin käräjäoikeus antoi tuomionsa poliisin peiteoperaatiossa kiinnijääneelle joukkosurman suunnittelijalle. Siinäkö on kaikki ja senkö pitäisi muka riittää? Nyt jo toista kertaa samalle tekijälle samanlaisesta jutusta, raportoi STT Karjalaisen netissä.

Vieraudentunne seuraa ajattelijaa ja kirjoittajaa

Luokkarajalle ei voi mitään. Sille siis, että tiedeyliopistossa ja korkea-asteella laajemminkin oppii käsityksiä tiedosta sekä kielestä, ja sopeutumisesta; joskin viimemainittuun lähinnä sosiaalistuttaneen tahattoman epäsuorasti.

Nolo turvallisuusveruke ilmastotempauksesta

Sekö nyt sitten oli häväistys ja maan mullistus, että mielenosoittajat kiipesivät eduskuntatalon pylväisiin? Hohhoijaa. Eipä tainnut puhemies Paula Risikko(kok) arvata mihin tarttui, kun ilmeisen poliittisista syistä lähti torjumaan ilmastomielenosoitusta turvallisuuden ja arvokkuuden verukkein.

Sinä ja sinun turvallisuutesi

Niin, mitä minä niistä tiedustelulaeista juuri pääsin sanomastakaan. Onhan amerikanjapanilaisten intern...eiku turvas...siis pentele kun piti sittenkin sanomani että turvallisuusindeksin mukaisten toimenpiteiden aloittamisen 76-vuotispäivä. Toimenpiteiden, joiden sisällön voi tiivistää vankileiri -yhdyssanaan.

Ei armeija tarvitse epäsovinnaisen poliisitoiminnan valtuuksia

Ei armeija oikeasti tarvitse puoliakaan niistä epäsovinnaisen poliisitoiminnan valtuuksista, joita sille on oltu esittävinään sotilastiedustelulaeissa.

Itä-Suomen poliisille panssariauto

Alussa oli vain Lantikka, Hitsari ja Hirveä Kasa Peltiä...Hehe, jopa oli alkulause! Enemmän arvoinen ei nähdäkseni ole poliisimme pyrkimys hankkia panssariautoja; se on huonosti ajateltu ja pilkattavasti toteutunut hanke. Nyt sellainen on saatu lopulta tännekin päin Suomea. Mitään tyhmempääkö ei sitten enää keksitty?

Villityksiä, osa 2

Mutta entäs aapeeseet? No, Norjan Delta ja Uuden-Seelannin Armed Offenders käyttävät niitä paljonkin. Ajavat pillit päällä kokoontumispaikasta tilannepaikalle ja tekevät kaiketi ajoneuvorynnäköksi (vehicular assault) suomennettavia operaatiota. Siis vastapuolelta liike loppuu ja vauhti menee nollaan ihan rohkeasti törmäämällä.

Lähes kaikki mahdollinen meni pieleen

Hämylinnan poliisiasemalla ei ole asiat kovin kaksisesti, kun sellaisella aita-alueella tehdään lumitöitä, millä pidetään poliisikoiria irtaallaan. Edes armeijassa koira-aitauksia ei ajella/kolailla. Ja jos ne ovat sillälailla lukossa, että pois ei pääse ilman avainta; saattaja kulkee mukana joka hetken.

Villityksiä, osa 1

(Kuva: Jari Kähkönen) Samoja aikoja, kun
tässä kerrotut asiat tapahtuivat, minulla
oli kai taskussa tälläinen; lisenssin malli 
muuttui vasta nykyisellä vuosituhannella.

Kun vuosia sitten puolustelin poliisia puheissani, minulla oli niitä aikoja töissä päällä vyö, joka oli täynnä työ- ja voimankäyttövälineitä. Vapaalla ollessani talonmiehen rouva kertoi, että poikansa oli kiinniotettu eilen 18-vuotissyntymäpäivänään ja käsirautojen jäljet näkyivät ranteissa yhä tänään.

Julkisen palvelun virkamiesjournalistinen fantasia

Kai tässä pitää sananen sanoa keskiviikkoisesta A-studiosta nettijuttuineen. Ensireaktio oli räkättävä pilkkanauru, kun munittiin ja vastuulliset joutuivat selittelemään maineriskin edellä. Mutta siis; mitä televisiossa oikeasti paljastui etenkin alueellisesti hajasijoitetun ajankohtaistoimittaja Peiposen jutussa?

Armeija sai minulta montakin mahdollisuutta, kaikki turhaan - minä irtisanoudun Puolustusvoimista

7 709 reservipäivän jälkeen kaikki yhdessä koettu on menneisyyttä. Kaikki reilusta 21 vuodesta ei suinkaan ollut sietämätöntä kaltoinkohtelua. Itsekoetut vääryydet olivat vähät, enin paha sattui toisille näkö- ja kuulomatkan päässä. Opin paljon asioita niin ihmisistä, elämästä, armeijasta sekä ennen kaikkea itsestänikin.

Minkä kerran alkaa

Jo kauan sitten kummastelin, että mitä rikosylikomisario Jari Aarniolla oli tekemistä istumassa poliisikomentaja Jukka Riikosen kanssa samassa pöydässä tasa-arvoisena. Oltiin silloisen Helsingin poliisin Punanotkonkadun päämajan ylimmän kerroksen neuvotteluhuoneessa, lehdistötilaisuudessa.

Liian lyhyt patukka ja suikka hiertää

Kolmikymppinen Jorkka näytti hätäisen silmään lähinnä sähkömieheltä hailakansinisissä kulahtaneissa työvaatteissaan. Takin vasemmassa rintamuksessa luki toki VARTIJA Väktare ja Turvallisuusvartiointi sekä ylhäällä selässä VARTIJA tarkasti määrätyllä leveydellä, mutta joku älypää oli valinnut tekstin väriksi vain hieman pukinetta vaaleamman sinisen. Hän nousi ABC-aseman parkkipaikan ruudussa yli kaksisataatuhatta kilometriä ajetusta ja vuosimalliin nähden häkellyttävän kolhuisesta sekä naarmuuntuneesta Bensa-Hondasta lukiten oven avaimella perässään. Tuon tuntemattomuudessaan kuuluisan firman auto oli ajalle epätyypillisesti teippaamaton.

Pelinpito ei käy oikeusvaltiossa – keneltäkään

Ruotsista roikaa! Julkisen palvelun tv:n tutkiva ohjelma UG on nettijutussa paljastanut räikeän epäkohdan todistajan ja poliisin tietolähteen asemasta. Mitä tehdään, jos vakavasta ja ammattimaisesta rikollisuudesta tuloksellisesti tietoja antanut havahtuu yhtenä koleana aamuna, että mitään suojelua ei ole tulossakaan? Ja suomalaisittain sanottuna ”pelipuhelin”, eli yhteys poliisin vain mykistyy tykkänään?