Nolo turvallisuusveruke ilmastotempauksesta

Sekö nyt sitten oli häväistys ja maan mullistus, että mielenosoittajat kiipesivät eduskuntatalon pylväisiin? Hohhoijaa. Eipä tainnut puhemies Paula Risikko(kok) arvata mihin tarttui, kun ilmeisen poliittisista syistä lähti torjumaan ilmastomielenosoitusta turvallisuuden ja arvokkuuden verukkein.

Nyt kysytään suuren maailman tyylistä parlamentin suojausyksikköä, jota Helsingin poliisi ei tahdo perustaa. Se maksaa ja poliisi on jo kauan pikemminkin pyrkinyt eroon jatkuvista vartiointitehtävistä kuin haalinut niitä lisää. Eduskunnalle poliisin pakottaminen on yhtä vastenmielistä kuin lisämäärärahojen myöntäminenkin.

Eduskunnan johtavat virkamiehet ovat puolestaan aina halunneet niin sanotun turvallisuuden olevan hyvää, mutta että samanaikaisesti sen tekijät ovat näkymättömiä, kuulumattomia ja puuttumattomia. Tämä on ollut kaikinpuolinen etu, josta ovat menneisyydessä nauttineet koko talon väki ja vieraat.

Niin, helppoa kai turvavalvomon olisi kameravalvonnasta havaittuaan tempaista tetralähetteellä kuulutuspuhelu ja lähimmät säntäävät paikalle, jos se on mahdollista. Sitten vain tekijät kiinni sekä graniittia päin. Kysytään kykyä, taitoa, varusteita, tekniikkaa kuin henkilövahvuutta ja -sijoitteluakin.

Syystäkin, sillä nyt luultavasti kaikki turvallisuusyksikön virastoavustaja -tittelillä töissä olevat mummelit sekä papporoiset pelkäävät, että jatkossa heidänkin pitäisi tehdä jotain eikä saisi vain istua paikallaan, tapahtui mitä tapahtui. Niinpä. Välillä kysyy itseltään, että mitä tuokin yksikkö oikeastaan vartioi?

Eduskunnassa turvatarkastajaksi määrätyllä virkamiehellä on kauppakeskuksen järjestyksenvalvojaa vastaava kiinniotto-oikeus, ja turvatoimialue ulottuu pääoven pylväikköön. Tehtävässä tulee olla pukeutunut turvatarkastajan asuun, sekä pitää mukana turvatarkastajakorttia, joka on esitettävä vaadittaessa.

Väitän, että jo yhden päätyseinää vasten kuseksivankin ojentaminen on tuolle mokomalle virastopalvelulle liikaa pyydetty. Ei, en ole kokeillut henkilökohtaisesti, mutta näin kyllä kerran sen itse mielenosoitusta selostaessani. Myös poliisi oli silloin paikalla valvomassa järjestystä, eikä sekään tehnyt mitään.

Siinä kävi niin, että yhden tuuletusikkuna avaamalla annetun tehottoman käskyn jälkeen kaikki olivat yhdenmukaisesti vaan ei välttämättä kuitenkaan yhteisestä sopimuksesta hiljaa. Ja koska mitään ei kerran tapahtunutkaan, rohkenen epäillä, että vettäheittänyt nuorimies ei saanut teostaan ”kusisakkoakaan”.