Pistämättömästi ajankohtaan sopivasti Yhdysvalloissa laitettiin kuunvaihteessa markkinoille Republikaanipuolueesta eroamaan kehottava mainos. Rinnastus islamistiterroristien sekä mellastavien ressukoiden välillä harhaanjohtamisineen, syrjäytymisineen ja katkeruuksineen kylmää. Totuus on kullanarvoista, todellakin.
On vastaavia toki Suomessakin, mutta sitäkin enemmän on sensortin kauniisti sanottuna fennosentrisesti virittyneitä, jotka katse tukevasti omaan napaan suunnattuna kysyvät ”mitä tämä minuun liittyy” tai ”missä se näkyy”. Kyseinen todellisuudenkieltämisen muoto on junttimaisen alkeellista takaisinkaatoa.
Tuo jo iänkaiken kulussa ollut menetelmä osoittaa halua pitää tyhmyys ja tietämättömyys pysyvänä elämänasenteena. Eivätkä niin sanotut oppineet ole välttämättä yhtään parempia; heillä on vain hieman hienovaraisemmat keinot äänestää totuudesta jakamalla näkemyksiä valtavirtaisiin ja marginaalisiin.
"Juntit kaatavat takaisin alkeellisesti. Oppineet jakavat näkemykset valtavirtaisiin ja marginaalisiin hienosyisesti."
Mistä kummallinen tarve yksimielisyyteen oikein kumpuaa? Jokseenkin aina ihmiset ovat kuitenkin hakeneet apuun itsensä ulko- tai yläpuolista voimaa, kun eivät ole onnistuneet hurmaamaan, kukkoilemaan tai jyräämään kanssaihmistä samanmielisekseen. Pitäisihän nyt kyetä erottamaan tärkeä tyhjänpäiväisestä.
Amerikkalainen poliittinen mainos käyttää kahtiajakautuneisuuden ja yhteiskunnallisen levottomuuden käsitteitä; ne ovat minusta tärkeitä asioita, joista tulee olla yksimielinen. Suomessa tulisi sensijaan lopullisesti romuttaa nationalismi, joka kadotti elinvoimansa jo 40 vuotta sitten sekä miettiä millä yhteiskunnallisen solidaarisuuden puute korvataan.
Muutoin saatamme kohta olla samassa ihmiskäsityksessä ja maailmankuvassa kuin näkyy jo YLE:n Erkka Mikkosen jutussa venäläisestä feministiaktivisti Julija Tsvetkovasta. Niin tosiaan; rakas täkäläinen rasistis-sovinistinen juntti, luulitko tosiaan että ylivaltaisuuskuvitelmaasi ruokkivaa peliä pelataan vain sinun huvitukseksesi?
"On kyettävä erottamaan toisistaan tärkeät ja tyhjänpäiväiset, sillä vain ensinmainituista tulee olla yksimielisiä."
Selvyyden vuoksi; ei. Peliä pelataan, jotta yhteiskunnassa totta valtaa pitävät saisivat olla rauhassa keskenään, kun valtaa pitämättömät hakevat halpaa hupia heikompansa höykyttämisestä. Lehdistönvapautta tarvitaan siis säilyttämään yhteiskunta moniäänisenä ja -ilmeisenä, sekä toteuttamaan vastuu vallankäytöstä.
En siksi maltakaan olla letkauttamatta kuinka taannoinen tulitaistelijakin painui kasaan pari kokonumeroa; hän taantui julkisen turvallisuuden ammattilaiseksi. Vai tohdinko sittenkään? Koostuuhan yleisöni noin kahdesta VPN:n takana piileksivästä trollista, jotka voisivat vaikka olla sitä mieltä, että taas omin blogilleni aiheetonta kunniaa.
Ja kyllä minua nyt niin nauratti, kun näin kuka valittiin siihen työsuhteiseen toimitukselliseen työpaikkaan, jonka kisasta minun ilmoitettiin viikko sitten pudonneen ”koville nimille” hävinneenä. Lehti ei saanut edes lisäresursseja; kaikki oli siis lopulta pelkkä kesätoimittajuuden ja vakinaistamispaineen ehkäisyliike.
"Lehdistönvapautta tarvitaan säilyttämään yhteiskunta moniäänisenä ja -ilmeisenä, sekä toteuttamaan vastuu vallankäytöstä."
Siinäpä on totuus oloista, joissa lehdistönvapautta ja sananvapautta käytännössä toteutetaan. No, olenhan myös toisaalta jo kauan tiennyt millaisia ne niin kutsutut kansa sekä yleisö ovat. Kullakin on varmasti alussa omat kuvitelmansa, mutta todeksi työkseen toimittaja lähinnä säätelee yhteisön vahingoniloa ja tirkistelynhalua.
Siispä; kiitos vaan, hyvin suurta suosiota en välitä saadakaan. Näyn myös raapaisseen muistiinpanoihini ranskalaisen viivan, jossa lukee voiko sanottava loppua, ilman kysymysmerkkiä. Tuskinpa. Sanomisentarve, yleisön typeryys ja ansaintalogiikka ovat kaikki eri asioita. Sen ymmärtää kyllä, jos päässä ylipäätään jotain liikkuu.
Aina ei tuota saata varmuudella tietää, koska journalismi on ilmiökeskeistä; jos sitä ei vanhastaan ollut, ilmiö luodaan. Tämä villitsee niin aikamme tarinankertojia kuin kuulijoitaankin, mutta vaikka kaikilla on suu mitä aukoa tai sormet mitkä panna näppäimistölle; yleisö jää silti tavoittamatta eikä tule noteeratuksi miksikään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
OHJEET
Tätä blogia voi kommentoida vain suomen kielellä.
Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, älä sano sitä täällä.
Pysy asiassa.
Ole asiallinen.
Älä chattaile.
Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista.
Toistuva ohjeiden vastainen kommentointi johtaa toiminnon sulkemiseen.