Jyväskylän – Suomen Ateenan – auringonvalon loiste, osa 2

(Kuva: Jari Kähkönen) Kaiketi rakennustyömaan ajoilta toimistomme lämpöpatteriin roikkumaan jäänyt patteritoimisen vartiokellon tarkastusavain, – se anakronismi, – kätköstään kuvattavaksi esiinvedettynä minun vasemmassa kädessäni. Aikansa kun siinä roikkuu; muuttunee reliikiksi?

Oijoi. Autaampi olisi ollut, kun en olisi kuunaan katsonutkaan Jyvä(ää)skylä-uutisoinnin häntään; joudunhan nyt käsittelemään sieltä löytyneen maaliskuisen nettijutun. Oli otettu yhteyttä juristiin; toivoen kaiketi selvennystä niin vartijan ja järjestyksenvalvojan erosta kuin PORA-JV:n sielunelämästäkin?

Myyrä – hejaheja, soittakaa The Wiren lopputunnari – vai – entä sitten?

Ruotsin julkisen palvelun, SVT:n, tutkiva ohjelma Uppdrag granskning, paljasti tällä viikolla maansa Securitakselta kolme epäilyttävää vartijaa, joista kukaan ei enää ole siellä töissä. Kahdella on alla ehdoton vaan ei vielä välttämättä täytäntöönpanokelpoinen tuomio Foxtrot-jengin kanssa huseeraamisistaan.

Ei ole Kontiolahti mikään onnela ja karjalaisuudestakin löytyy pimeä puolensa

Maakuntalehti kertoi sunnuntaina Liisa Yli-Ketolan bylinellä, että kylässä on rasismin aiheuttamaa pelkoa ja painajaisessa elämisen kokemusta. Sitä en ihmettele yhtään, sillä tiedostanhan toki missä sekä keiden keskellä asun – jokainen täällä on elävinään erillistodellisuudessa ja toivoo ettei itseen osuisi.

Jyväskylän – Suomen Ateenan – auringonvalon loiste, osa 1

(Kuva: Jari Kähkönen) Voimankäyttövälineitä kannettiin niin yleisön havaitse-
mattomasti, että saa kysyä onko niitä mukana enää ollenkaan.

Kylläpä nauratti Samuli Aaltosen ja Pauliina Puurilan juontaman YLE:n Radio Suomen uuden Koko Suomen radio -päivälähetyksen aikana. Siinä näet käsiteltiin Jyväskylän keskustan järjestyksenvalvontaa Riina Mäentaustan jutun perusteella. No, kai se sitten imagonrakennusta on tuokin.

Mene nyt sinne katselemaan, että saadaan laskuttaa

Persukansan edustaja Tomi Immosen Iltalehdessä julkitulleet lentokonetörttöilyn viimevaiheet antavat aihetta keskustella yksityisten turvallisuuspalveluiden laatu- sekä uskottavuusongelmista. Otsikkoni on aitoa nollarin kenttäjärkeilyä – kaksi viisaudenhelmeä liimattuina yhteen.

Oliko Sipooseen menijöitä?

Kaksi Helsingin poliisin kaikkivoipaa potkupukukonstaapelia teki sinikeltavalkoisella pikkupakettiautollaan äsken erään takavuosien klassikon – kyydityksen. Vaikka se oli suorastaan lastentarhan kiltti versio siihen nähden mitä vastaavissa saattoi menneisyydessä sattua, käräjät tuomitsi silti.

Turvallisuusalalle pitää pyrkiä ja päästyään kokea saavuttaneensa jotain säilyttämisen arvoista

(Kuva: Jari Kähkönen) Ensin ollaan sopivia, sitten tullaan opiskellen sekä harjoitellen päteviksi ja tämän jälkeen aletaan katsella kuinka urapolku urkenee. Menestyjällä on niin ammatti kuin myös mahdollisesti myöhemmin valitsemansa erikoisalankin tutkinto.

Teen toisen postauksen samasta aiheesta, mutten kutsu niitä sarjaksi. Ihan sama vaikkei kukaan – sen paremmin merkityksellinen kuin jonninjoutavakaan – tätä lue ja ainoa vaikutus on oma huvitukseni. Mutta; kun kerran lahtelaiset kansalaisaloitteellaan aloittivat, niin jatketaan sitten juttua.

Naiivi, kapeakatseinen ja riittämätön aloite, mutta on siinä jotain hyvääkin

Veitsientusiasti nuori toveri testasi pyynnöstäni lehtijuttua varten,
että kuinka vartijoille Poliisin tekniikkakeskuksen auktoriteetillä
kaupatut kevytsuojaliivit kestävät maailmassaan tavallisinta uh-
kaa. Huonosti. Seuraus? Hiljaisuus. Sisäministeriön poliisiosaston
ylikomisario soitti; ei anna haastattelua, mutta totesi koulutuksessa
jouduttavan nyt huomioimaan tiedon tulleen julkiseksi.

Jos tätä blogia luet, saatat olla tietämätön kansalaisaloitteesta tehdä vartijoiden toisen asteen koulutuksesta eli ammattitutkinnosta pakollinen. Hankkeessa on kovasti vähän mitään hyvää – lienekö sille käy kuin muinoin Vihreille Leif Salménin vaalitentissä – keskustelu lisääntyi hetkeksi, mutta siinä kaikki.

Jengi, reviiri ja karjalaisten itsekehu maakuntapäivän edeltä

Maksumuurin takaisesta taidekritiikistä päähäni jäi ote teoksen juonesta; oli muutettu Kainuuseen erakoksi, mutta ympäristökatastrofi toi äkkiä reviirilleen muita ihmisiä. Loppukesän mitääntekemättömyydessä katsoin uudelleen Hakiksen jengi -dokumentin. Sekä kuunlopussahan tuokin taas on, lehdestä luin.

Kotiinpäinveto

Mikä on ainoa SDP:n Kontiolahden kunnallisjärjestön syysurheilupäivillä harrastettu urheilujaji? Kotiinpäinveto. Soinismilla sanoen; sinulla on joko oma suunnitelmasi tai olet osa toisen suunnitelmaa. Enpä olisi tullut mokomaa ajatelleeksi ennenkuin harjoitin smalltalkkia Kontiolahti-päivistä autohuollossa.

Ei kiinnosta enkä toisin teeskentelekään

(Kuva: Jari Kähkönen) No, sulutushan se on toki tuokin. Ei ollut tekstissä
mainitussa paikassa ja on jo vuosia sitten raivattu pois sieltä missä oli.

Saavuin torille K-kaupan kautta. Olin palauttanut annetun kassillisen tyhjiä pulloja ja käyttänyt pantin pullolliseen Olvin Cola 2.0:aa, joka oli selässä crossbodyn rahtiruumassa. Istuessani penkille havaitsin heti auki olevan liikekeskuksen alaoven, joka olisi pitänyt sulkea jo vähintään puoli tuntia sitten.

Ihminen: Elä enemmän, tee vähemmän kontenttia – äläkä trollaa vaan opettele käyttäytymään

(Lähde: kuvakaappaus Meta/Facebook) Miksi tämä on tässä? No, kun
tuollainen nyt vain sattui jäämään käteen ja se jotenkin sivuaa aihetta.

Olinko tosiaan laittanut pöytälaatikkolistaukseen ”someitsesensuuri”? No, voihan omg ja vielä kvg:kin! Nimittäin; eihän tuon äärimmäisen teeskentelevän poseeraavaisen täysfeikin elämänmuodon harjoittajilla ole selkärankaa lainkaan. Se on nolo totuus, jos joku koettaa olla paras versio itsestään.

Tahtoi katsoa kulissieni taakse

Olin menossa ostamaan pahviin pakattua levy- ja rimakasaa, josta tuli piironki kuin nyt nököttää kirjoituspöydästäni oikealla. Halusin vatsavaivalääkettä; sitä silmälläpitäen olin ostanut jo pullovedenkin, kun apteekista poistuesssani jouduin yht’äkkiä keskustelemaan yksityisasiasta, jota kysyjän ei pitänyt tietää.

Hyvät karjalaiset, ruuti on jo keksitty – tuo teidän runopuheenne on pelkästään noloa

Hämmästyneenä luin Joensuussa painetusta, sanomalehdeksikin mainitusta Karjalaisesta, että te pidätte Joen yössä ”suohonpuhumiskilpailun”. Ettekö te tiedä sen olevan sota-aseena arvoton, koska ruuti on jo (aikoja sitten) keksitty? Kulttuurimuotona mokoma taas on jälkeenjäänyt ja yksinkertaisesti nolo.

Kokonaisulkoistus avuksi kaupalle – etsiväpalveluita kaikille

(Kuva: Jari Kähkönen) Stereotyyppinen turvallisuusalan keskikokoinen työkassi; saattaa
olla etsivänkin, mistä minä sen tietäisin.

Eihän tässä muukaan auta kuin bloggata. YLE teki taas vaihteeksi kaupan turvallisuushaasteita liputtelevan jutun, jota on toistanut koko päivän melkein tunnin välein uutislähetyksissään – alateemoinaan ”muotihuume” alfa-PVP – ja yrityslähestymiskielto, – jota vastustan. Eikä suo keskustella mediatilassaan.