Jyväskylän – Suomen Ateenan – auringonvalon loiste, osa 2

(Kuva: Jari Kähkönen) Kaiketi rakennustyömaan ajoilta toimistomme lämpöpatteriin roikkumaan jäänyt patteritoimisen vartiokellon tarkastusavain, – se anakronismi, – kätköstään kuvattavaksi esiinvedettynä minun vasemmassa kädessäni. Aikansa kun siinä roikkuu; muuttunee reliikiksi?

Oijoi. Autaampi olisi ollut, kun en olisi kuunaan katsonutkaan Jyvä(ää)skylä-uutisoinnin häntään; joudunhan nyt käsittelemään sieltä löytyneen maaliskuisen nettijutun. Oli otettu yhteyttä juristiin; toivoen kaiketi selvennystä niin vartijan ja järjestyksenvalvojan erosta kuin PORA-JV:n sielunelämästäkin?

Mihin perustuu YLE Jyväskylän Riina Mäentaustan kirjaama Sisä-Suomen poliisilakimies Mikko Porvalin väite, että Suomen Ateenassa jo olevat järjestyksenvalvojat eivät muka voi toimia kadulla jotain havaitessaan? Käsittääkseni tämä lukisi asettamispäätöksissä, joita voisi kyllä siteeratakin – sikäli kun viittaa niihin.

Ja mitähän heidän saman firman palveluksessa olemisensa mihinkään liittyy? Jos siis oletamme, että äänessä tosiaan oli päällystöön kuuluva poliisimies eikä kotiinpäinvetävä turvafirman tulospalkkionhimoinen pellepäällikkö. Ette taida sitten siellä Jy(väs)kylässä olla kovinkaan kaksisia tekemään yhteistyötä? Yllätys? No, ei.

"Kaikesta päättäen ette taida siellä Jy(väs)kylässä kyetä kaksiseenkaan yhteistyöhön. Yllätys? No, ei."

Aijai. Mäentaustan mukaan Porvali kuuluu kuitenkin ”turvallisuusnyrkkiin”, joka perustettiin kaupunkiin ratkaisemaan yhteinen ongelma. Minkätakia? Onhan miedosti sanottuna ongelmallista jättää luomatta verkosto ja ottaa sen sijaan yksi ainoa palveluntoimittaja. Perustuuko kannanotto ylipäätään tietoon?

Ja sitten Porvali lyö itseään – toivottavasti kuitenkin vain retorisesti – korvalle selittäen välitön läheisyys -säännöksen melkein sataprosenttisesti toisin kuin jutun alussa. Toinen vaihtoehtohan on, että lausuttu hajatelma kumpuaa siitä mitä hän luuli muistavansa historiallisista vartioimisliike- ja huvilaeista vuosikymmenten takaa.

Yhdeksänkohtainen luettelo? Juu. Pykäläkin meni oikein, jos tosiaan puhutaan slangilla sanoen pora-jv:stä. Ihan varma en kyllä ole, sillä ”katutapahtumahan” on yleisötilaisuus eikä se kuulu joukkoon, koska moisen järjestyksenvalvonnasta säädetään 26 §:ssä. Kyllä tässä tarinoinnissa on aivan liikaa menoa ja meininkiä.

"Porvali lyö itseään – toivottavasti vain retorisesti – korvalle selittäen välittömän läheisyyden toisin kuin jutun alussa."

”Jos esimerkiksi kauppakeskuksella on lupa järjestyksenvalvonnalle, kattaa lupa lain mukaan ulkotiloista sen osan, mikä on kauppakeskuksen välittömässä läheisyydessä. – Jos kahden järjestyksenvalvonnan kohteen väliin jää katualue, kuuluu se kummankin välittömään läheisyyteen, Porvali sanoo”, lainaan taas Mäentaustaa.

Jälleen kerran; millä perusteella uutisoitu kokeilu on välttämätön tai tarpeen? Taas tuli lisää kuraa jyvä(s)kyläläisten päälle; nehän olisivat tarvinneet sinne keskitetyn kameravalvonnan sekä radiopeitteen. Tällöin tieto kulkisi; jos siis samaa häirikköä jouduttaisiin poistamaan monta kertaa peräkkäin, tämä joutuisikin sen sijasta putkaan.

Perään Mikko Porvalin käsitystä turvapalvelulain välittömän läheisyyden määritelmästä näinkin monta kertaa peräkkäin, sekä lausun menneiden polvien statuuteista, koska hänen ämpärienjakovertauksensahan on jo ihan sitä itseään. Kas kun ei puhu ”huuto- tai kivenheittomatkasta”, kuten minun aloittelijana ollessani – 30 vuotta sitten – tehtiin.

"Jyvä(s)kyläläisethän olisivat tarvinneet keskitetyn kameravalvonnan ja radiopeitteen tilannekuvaa tekemään."

Lainaan:”– Vartija suojaa omaisuutta eli hänellä on toimivalta puuttua esimerkiksi myymälävarkauksiin, mutta ei ylläpitää yleistä järjestystä, hän sanoo.” Ai täälläkö se alkukesän puolustuskannalle joutuneen yleläisen aivopieru ensin törähti? Tuo on noin vuoden 1983 tuore käsitys, joka muuten kumoutui jo 2002. Äijähän on ihan pihalla!

Niinpäniin. Syntyiköhän YJT-kielto muuten jo vuoden 1944 asetuksessa vartioimisliikkeistä vai tuliko se vasta vuoden 1983 vartioimisliikelaissa? Mokoma ei kyllä silloinkaan kieltänyt järjestysmiestoimeksiantoja eikä kai sitten, hah-hah-haa, ”järjestyksenpidon luonteista vartiointitehtävääkään”. Tiedätkö edes mikä se oli?

Kielto on siis anakronismi – kuin koukeroinen kirjapainofraktuura – siksi se onkin tällä vuosituhannella lähinnä ollut jotain kieltämään pyrkivien opportunistien lempilelu. Männälainmuljauksessa olisivat poistaneet koko kiellon, mutta ehei – reliikkihän jäi paikalleen. Miksi rasittaa mokomalla siviilitoimittajan suurta yleisöä?

"Miksi rasittaa tietämättömän siviilitoimittajan suurta yleisöä yjt-kiellolla, joka ei edes enää tarkoita mitään?"

Lainaan:”Hän valvoo järjestystä kadulla, mutta ei esimerkiksi saa pysäyttää ketä tahansa.” Höpöhöpö. Olipa tavattoman kapean vähättelevä väite. Mikäli kyseessä on liikkuen tapahtuva häiriökäyttäytyminen tai on olemassa kiinniottoperuste, joko ketä tahansa pysähtyy käskystä eli tämä pysäytetään voimakeinoin.

Kuinka ihmeessä oikeustieteellisen asiantuntijakoulutuksen yliopistossa suorittaneella kokeneella päällystöön kuuluvalla poliisimiehellä on voinut olla tarvetta tähän aivan käsittämättömään – sanalla sanoen pornografiseen – liioitteluun? Eihän hänen väitteensä kirjaimellisen tulkinnan tarkoittamaa mielivaltaa voi olla kenelläkään.

Melkoista informaatiosodankäyntiä! Tai sitten ei, koska näinhän sitä Suomessa käytetään valtaa – lasketellaan tittelin takaa ohuen pohjan oletuksia, kapeakatseisuuksia tai silkkoja henkilökohtaisia mielipiteitä. Sanonkin siis lopuksi, että kiitti vitusti vain aikaansaannoksistanne – Riina Mäentausta ja Mikko Porvali.