Perusmörkö: Mikä se tuokin luulee olevansa

Kiitos Eija Komulle ajatuksesta Karjalaisen kirjallisuusarvostelussa. Sanottiin ääneen karjalaisten olevan kateellisia; itse arvioidun työn viisauksiin taas kuului samojen olevan niin kitsaita kehumaan kuin huonoja kehuja vastaanottamaankin. Oliko kynänainen tosiaan oikeasti erehtynyt muuttamaan tähän maakuntaan?

Keskimittainen tajunnanvirta muistivihkonsivujen satunnaisista riveistä, osa 2

(Kuva: Jari Kähkönen)

Siispä; nytkö enää paperiliitin irti, palautus piironginlaatikon pohjaisen järjestäjä-kynätelineen oikeaan koloon ja A 6 avolehtiön sivut silppuriin? Ihan niin valmiilta tämä teksti ei vielä tunnu. Eikä sittenkään vaikka uudelleenorganisoin utiliteetit eli jaoin kauppakassit säilytykseen kolmeen eri naulaan.

Perusasiatkin ovat kateissa, koska te haluatte olla sokeita

Olen näemmä ehtinyt bloggata niin monta vuotta, jotta taas kerran on menossa pieni kaupparyöstöjen piikki; tälläerää tosin Kuopiossa. Eiväthän tässä ole kohdillaan edes perusasiat; moinen johtuu siitä, että ihmiset haluavatkin olla sokeita teeskennellen kaiken olevan kohta ohi. Palata ”normaaliin”.

Reservinkieltäytyjät hyvänä vihollisena

(Kuva: Jari Kähkönen) Punainen varoitusvalo palaa asevelvollisuudelle,
jolta on loppumassa...kröhöm...henkilöstö.

Puolustusministeri Antti Häkkänen(kok) mölähti ihan kunnolla pohjanmaalaisen kylähden haastattelussa, mitä on odotettavissa olleen vastareaktion tähden joutunut jälkikäteen lieventelemään. Jospa kaikki onkin vain itseämäärittelevä keskustelunkeskustelu täysin vailla käytännöllistä sovellusta?

Avarninskandaalin käräjätuomio

Oli ohuesti huvittavaa kuinka torstaina normaali nolla kävijää moninkertaistui – ikäänkuin olisi oltu tapahtuvan uutisen perässä, joka minun olisi kai sitten tullut kertoa ensimmäisenä tai parhaiten. Ei yllättänyt pätkääkään; muistan kyllä yhä mihin kellonaikaan tuomiot sai yleensä ulos kanslioista etelässä.

Kulunvalvonta

(Kuva: Jari Kähkönen) Kaikki ovet tai portit eivät voi olla kaikenaikaa auki.

Kulunvalvonta alkaa siitä, kun myönnetään etteivät kaikki voi päästä kaikkina aikoina kaikkialle, eivätkä kaikki ovet voi olla koko ajan lukossa eikä kaikilla voi olla mekaanisia avaimiakaan. Aluksi oli koodi- ja korttilukkoja, mutta tänään käytetään tietokoneohjattuja kulunvalvontajärjestelmiä.

Keskimittainen tajunnanvirta muistivihkonsivujen satunnaisista riveistä

(Kuva: Jari Kähkönen)

Luin tovi sitten muistaakseni YLE:n netistä epäluottamuksesta, jota toinen voi tuntea ja ruveta siksi härkkien koettelemaan yhden uskottavuutta. Tjaa-a. Ketään ei voi kieltää tuntemasta sekä vaikea on tietää asianomaista paremmin mitkä ne ovat, mutta kuinka motivoitua vastaamaan tunteisiin rakentavasti?

Kun se turvallisuus on edelleenkin kokonaisuus eli useiden tekijöiden yhdistelmä

(Kuva: Jari Kähkönen)

Että minua otti päähän vuosikymmeniä sitten, kun se valtakunnallinen ison rahan firma, jonka hommissa tuolloin olin pääkaupunkiseudulla, alkoi myydä murtohälyttimiä koteihin vähittäiskaupassa pahvipaketissa. Sainko toissapäivänä, eilen ja tänään eteeni tuon kehityksen täkäläiset seuraukset?

Vartijavastainen paskanturaus, osa 2

Sen verran Riika Raitio osuu – ilmeisesti vahingossa – oikeaan, että vain häiritsevän perusasteen oppilaan kanssa oltaisiin kyllä vaikeuksissa. Hänen luokasta poistamiseensa tarvittaisiin pedagogi, koska valitettavasti vartioimistoimeksiannolla ei voi suojata oikeutta oppia tai oppimisympäristöä.

Vartijavastainen paskanturaus, osa 1

Toimittajaksi mainittu Riika Raitio tuotti sisältöä koulun turvallisuudesta YLE:n nettiin. Se julkaistiin uutisena, mutta lopputulos on pahemman kerran vinonsorttinen ja tosiasioistaankin vajaa. Valitettavasti joudun siis avaamaan aiheen julkidebatille, jonka saanen – taas vaihteeksi – käydä täällä, itsekseni.

Kapinallisena kahden tulen välissä

Katselin elokuvan Dean Reedistä. Hän asui pääosan elämästään Yhdysvaltojen ulkopuolella; oli stara Etelä-Amerikassa, mainittiin itäblokin Elvikseksi ja kuoli hukkumalla miedosti sanottuna epämääräisissä olosuhteissa Itä-Saksassa. Ei tullut uutta tulemista vaan oli lopulta yhtä vihattu kummassakin leirissä.

Vientivetoinen palkkamalli on Suomen minimipalkkalaki eikä se siihen jää

(Kuva: Jari Kähkönen) Aitoa puna-armeijan ylijäämää; kuvassa ryhmänjohtajan dokumenttilaukku ja Veshmeshok-niminen selkäreppu.

Orpon hallituksen niin kutsutut työmarkkinauudistukset ovat työnantajapuolen toiveuni; älköön siis unohdettako olevan olemassa sellainenkin kuin työntekijäpuoli. Sekä m-sanasta tuli itsestäänselvästi ymmärtää, jottei ainakaan vapaan maan valtiovallalla pitänyt olla mitään asiaa sekaantua niiden toimintaan.

Et toista ilman toista saa

Reino syö akryylimassaa featuring Päivi Lepistö esitti Kumin ja nahkan, joka oli Radiomafian vuoden 1996 kesäkumibiisi. Tuo Raptorin Izmon ja Jufon kynäilemä laini eli otsikkoni muistui mieleen männäuutispäivänä vapaassa assosiaatiossa, kun puhuttiin sangen sivussa itse asiasta olevia myymälävarkauksista.

Tuomioita olisi varaa kiristää, mutta onko siihen tahtoa?

MTV Uutisten henksu Ville Eklund kirjoitti pyhänä talonsa rikostoimituksen mediatilassa tuomioistuinten vaikeudesta rangaista uskottavasti poikkeuksellisen vahingoittavien ja häpäisevien pahoinpitelyiden tekijöitä. ”Kyllä minun mielestäni” ja ”onhan raiskaus sota-asekin” ovat aika avutonta argumentaatiota.

Alma Tuuva kulttuurisodan maalina

(Kuva: Jari Kähkönen) Kulttuurisodassa kamppailevat enää marssimattomat, mukavasti
 majoittuvat ja aina omaa mieliruokaansa halutessaan syövät viesti"miehet". He lauko-
vat lähinnä hävyttömyyksiä toisista tietoverkkoon yhdistyvällä päätelaitteella, sekä ovat
täysin vailla vastuuseen joutumisen ja vastaiskun pelkoa. Sellaiset ovat niiden reputkin.

Minun on vaikea olla hörähtämättä nauruun, jos Keskustan varapuheenjohtaja xleee yhtään mitään sikailusta. Vaikka toisaalta; johan männäsyksynä joku nobody persu puolestaan töräytti Alma Tuuvasta v-sanan. Voi tätä populismilla ratsastavaa kulttuurisotaisaa aikaamme, jossa ihmisten ei vain anneta olla.