Rakkaat kuukausipalkat ja reservinhöpsöliinit, teidän armeijanne on pian entinen turhuuden toteemipaalu tai ketäänpelottamaton – karjalan murteella – tottero. Te itse tapoitte rakkaanne eli oikeasti elatuksenne, olemassaolonne syyn ja hyväksikäyttäjänne; tukahdutitte sen hengiltä ”uudistuksillanne”.
Kuvainnollinen kasvoille painettu tyyny tai kaulaan vedetty nippusiteenkaltainen oli T-palveluskelvottomuusluokka ja kai diabeetikkojenkin sekä Jehovan todistajien kohtelu siinä ohessa tavallaan edesauttoi. Niin. Viimeistään noita aikoja väittämänne ase...tiesmikä...lakkasi enää olemasta sekä velvollisuus että yleinen.
Mikäli moisesta enää kehtaa puhuakaan – niin täällä on jo ajat pyörinyt tosiasiallinen valikoiva asevelvollisuus. Turha sönköttää lain kirjaimesta, – jos puheet ja teot eivät täsmää – jollakulla on kohta vakava ongelma. Teillä. Teidän armeijanne on nimittäin pian entinen sellainen. Teiltähän loppuvat sotilaat!
"Täällä on jo ajat pyörinyt tosiasiallinen valikoiva asevelvollisuus. Turha sönköttää yhtään mitään lain kirjaimesta."
Ymmärrän. On kasvettu läpimilitarisoituneessa yhteiskunnassa – jopa Kontiolahdenkin kaltaisessa peräkylässä jotkut kummajaiset menivät Itsenäisyyspäivänä soihtukulkueessa, – vaikka täällä ei ole sen paremmin valtionjohtoa kuin korkeakoulua tai yliopistoakaan. Itse näin, kävelylenkin taukopaikalla istuen.
Siispä; ette enää kykene erottamaan vapaaehtoisuuden loppua ja pakon alkua. Olette hädissänne ajatuksesta, että kaikki eivät jaakaan samaa mentaliteettiä; saisitte hävetä, kun moista ylipäätään luulitte. Olette joko aivopestyjä hölmöjä tai sitten kyynisiä hyväksikäyttäjiä, suoraansanottuna. Tuliko nyt hyvä mieli, kun sen suoraan sanon?
Sata vuotta aivopesua oli tehokasta. Aamuteetä juodessanikin sain kuulla Radio Suomen päivälähetyksestä kuinka naisjuontaja normaalisti miesten ”yleisen asevelvollisuuden” ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen yhdistelmää arkikokemuksellaan. Mutku silti niitä sotilaita ei enää ole riittävästi!
"Sadan vuoden aivopesuperinteestä ja naisten vapaaehtoisuudesta huolimatta sotilaita ei enää kohta ole riittävästi."
Ehdittyäni päivittäisen mediapäivityksen pariin; sain lukea saman talon netistä naisvapaaehtoisuuden painoarvoisimpien puolustajien olleen illan unetukseksi jauhamassa ajankohtaisongelman nojatuoleissa. Ratkaisu on lisää samaa teeskentelyä. No, myönsivät sentään, ettei koko ikäluokka edes mahdu palvelukseen!
Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen rekrytoinnin edistäminen on vain marginaalisesti parempi ehdotus kuin ”koko ikäluokan kutsunnat”, joita vihaan. Ne ovat kontrollointia, ihmisarvon halventamista ja henkilöturvallisuusriski. Kumpi pahempi; armeijalle antautuminen vai toivoa ettei itse tilaisuudessa vain sattuisi jotain?
Mokomakin on mieleen armeijan kuukausipalkoille ja sakeimman pään armeijafaneille, koska hyväksikäyttöjärjestelmänsä pyörii huijauksen, pakon, aivopesun ja normaalistamisen voittajayhdistelmällä. Muuta ei kaivata kuin kokonaistaloudellisesti edullista tykintuokaa, käytettäväksi sekä poisviskattavaksi.
"Reservinhöpsöliinitkin myöntävät, ettei koko ikäluokka mahdu armeijaan. Siispä naisten vapaaehtoisuutta on lisättävä."
Armeijan palkannauttijoilla olkoon ehkä hätä talonsa pysymisestä ja reservinsöpöliineillä hyväksyttävyydestään yhteiskunnassa, – mutta heidän lisäkseen täällä on muitakin ihmisiä. Alati vain kasvavalle joukolle koko juttu on yhdentekevä – sikäli, kun he eivät sitä jo avoimesti vihaakin. Jos siis aiotte olla, saatte luvan muuttua – paljossa.
Minä en usko henksujen tai höpsöliinien sen paremmin tahtovan kuin kykenevänkään muuttumaan. He toivovat sivuraidetta, unohdusta, ”järjen” tai ”välttämättömyyden” voittoa. Että saadaan rivit täyteen ja taas on kaikki hyvin. Vaadittua muutosta järjestelmänne ei näet kaatumatta kestä, minkä kyllä tiedätte itsekin.
No, jos teiltä seurauksenaan jo sotilaatkin loppuvat, – se teidän voittava yhdistelmänne – taisikin todellisuudessa olla eutanasiacoctail, mutta – armeijaan sopivasti – todella huono sellainen, jos exitus on tapahtumassa vasta nyt. Onhan 107 vuotta – sen sittemmin harhaluuloksi osoittautuneen – palvelukseen pakottamisen opin synnystä.
Minkä muutoksen olisi sitten tapahduttava? Se olisi ihmisarvoisen kohtelun, turvallisten sekä toimivien olojen, ajantasalla olevien etuuksien ja mielekkään tehtävän takaaminen kaikille armeijassa palveleville. Heh, se sotiminen ei sitten ollut suomalaistenkaan DNA:ssa. Siinä killeriasennetta kerrakseen, sanoo jenkki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
OHJEET
Tätä blogia voi kommentoida vain suomen kielellä.
Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, älä sano sitä täällä.
Pysy asiassa.
Ole asiallinen.
Älä chattaile.
Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista.
Toistuva ohjeiden vastainen kommentointi johtaa toiminnon sulkemiseen.