Plus- vai miinusmerkkistä, siitä on kysymys Corona-viruksen aikanakin

(Kuva: Jari Kähkönen) Katuvalokuvausharrastusta Helsingissä vuosia sitten.
Ruutu valikoitui tähän solidaarisuudesta kulttuuritoimijoille, jotka ovat jou-
tuneet ahtaalle nykyisessä poikkeuksellisessa tilanteessa.

Suomi oli vakaa maa, jossa viranomaisiin luotettiin, turvallisuus ja oikeudenhoito olivat kunnossa; kaikki olivat osallisia, toimivia ja vielä suhteellisesti vauraitakin. Normaalit suhtautuivat toisenlaisiin lähinnä ihmetellen, säälien sekä joskus myös lievästi epäuskoisen vahingoniloisesti hihitellen. Sitten maailma muuttui.

Älä syytä Korona-virusta, kun vika on itsessäsi

(Kuva: Jari Kähkönen) Käyttökauden vihreän pikkurepun tuunaaminen kantoviilek- 

keen tarviketaskuin oli minusta kiinnostavampaa kuin hallituksen tiedotustilaisuus.

Olen ohuesti huvittunut siitä kuinka kaikki ovat niin tietäviä ja huolissaan, kun koronaepidemia nyt johti valmiuslakien käyttöönottoon. Sanoisinkin näin, että suotta tautia syytät; olet mitä olet tai teet mitä teet siihen katsomatta. Ei mielivaltaisuutta, taitamattomuutta eikä ihmisten ylikävelyäkään ole juuri keksitty.

Kansalaispalvelus tyhjien toiveiden tynnyrinä

(Kuva: Jari Kähkönen) Siitä, mitä on palveluksessa käyttänyt; saa tehdä itselleen
käsilaukun siviiliin päästessään.

Kansalaispalvelus – mitä viiksenkarvaa; armeija on sotimista varten, ei siksi että inttimuistoista tarinoiminen säilyisi suosittuna ajankuluna kansan kesken. Minä väitän, että puhe koko ikäluokan jakamasta kokemuksesta on yhtä täyttä feikkiä kuin tuore huoli nuorten syrjäytymisestäkin. Ei oo totta!

Sanohan, paljonko rakenteellista työttömyyttä ihanneyhteiskuntasi kestää?

Youtubesta löytyi tälläinen Mikko Perkoilan jo alunperin 1980-luvulla tekemä, sangen osuva laulu.

Minä opin muinoin, ettei rakennetyöttömyyttä sanan varsinaisessa merkityksessä olekaan; se oli oikeastaan rakennemuutostyöttömyyttä, joka katosi aikanaan edistyksen edistyessä kyllin. Kaikkein useimmin käytetty esimerkki tästä oli maatalouden kuihtuminen ja teollisuuden kasvu 1960-1980-luvuilla.

Automarketin turvallisuus

(Kuva: Jari Kähkönen) S-Marketin aukioloaikoja muutettiin, mutta
valaistuskeskuksen kello-ohjausta taas ei oltu muutettu ennen-
kuin vasta nyt. Tämä on vuosia vanha arkistokuva.

Yhteiskunta muuttuu ja se heijastuu turvallisuuteenkin. Ei 2020-luvun automarketin turvallisuutta voi hoitaa kuin 1980-luvun keskustatavarataloa. Onko oppimishalukkuus ja sitoutuneisuus kunnossa vieläkään? Ei enää, jos on saanut koskaan; saa mitätöivästi töksäyttää ”ei meille tälläistä, tämä häiritsee”.

Karhutiimi elämöi, nosti kämmentäns’ ja...heitti hästägin?

                        Video: Youtube/Ne Luumäet/Myymäläetsivä vauhdissa.

Anteeksi kansallisrunoilija Runeberg; en voinut mieltäni malttaa. Otsikko ostaa paikkansa, kun joku Karhutiimistä kirjoitti sosiaalisessa mediassa, että hässäkkä näkyvä valvonta sucks; s-sana muuten tarkoittaa kiltistikin sanottuna pahalle haisemista. Onko keksitty uudelleen tuli vai pyörä? Ei. Myymäläetsivä!

Poliisi käyttää valtaa eikä kaihda keinoja

(Kuva: Jari Kähkönen) Vuosia sitten olin Helsingin Lauttasaaressa syömässä
keskellä arkipäivää. Tempaisin pokkarilla kuvituskuvan, jota olen sen jälkeen
käyttänytkin monen moninaista kertaa.

Poliisi on ystäväsi vaikka väkisin, mutta vain saadakseen kytätä ja alistaa sinua. He kuvittelevat toimivansa yhteiskunnan puolesta, koska sellaista opiskelijoiden päihin isketään Poliisiammattikorkeakoulussa. Tuo sisäisesti 1950-luvun arvostuksia noudattava opetus tekee poliiseista vähän jälkeenjääneitä ja tökeröjä tyyppejä.

Kansanmiehet ja hyypiöt heidän joukossaan

(Kuva: Jari Kähkönen) Maailma näyttää täysin toisenlaiselta kansanmiesten
tarinaringistä kuin eliitin asemista katsottuna.

On sitä maailma aikaansa päässyt, jos nyt fasistitkin ovat demokraatteja. Tai sitten joillakuilla höpsöliineillä on pahemman kerran hukassa niin tieto kuin ymmärryskin suomalaisesta kansanluonteesta. Moistenko olisi muka annettava koko maata johtaa? Ei tule kuuloonkaan; he nyt eivät vielä hallitse täysin omaa itseäänkään.

Tavanomainen viisaus on vaikeuksissa

(Kuva: Jari Kähkönen) Neuvostoimperiumi satelliittei-

neen on ollut jo kauan historiaa; kuvassa Itä-Saksan 

kansanarmeijan upseerisalkku.

Perussuomalaisten nuorten varapuheenjohtaja Toni Jalosen Tallinnan puhe ja Kristillisdemokraattien lakiehdotus työttömyysturvan kielitaidottomuusmiinuksesta ovat jo päiviä vanhoja vitsejä, mutta paljastavat kuitenkin niin sanotun tavanomaisen viisauden kriisin yhteiskunnassamme.

Kuinka saavuttaa uskottavuus ja menestys omassa tekemisessään?

(Kuva: Jari Kähkönen) Kysyttiin, mikset ole menestynyt, jos olet muka niin fiksu.
Vastaus annettiin.

Mitä itse tekisit paremmin/miksi kirjoitat näistä asioista/mitä yrität myydä? Siis, jos tekisin kaiken a) täydellisesti julkisesti ilmaiseksi b) vaikuttaakseni fiksulta koska pyrin joksikin c) tyrkyttääkseni omaa tuotetta tai palvelua; sitten saisin kirjoittaa mitä haluan? Puhukaa omasta puolestanne, siellä lokeroissanne!

Reilan rivimiesmarkkinointi ontuu

                                                Video: Duunitori, Youtube

Luulin turvamyyjien olleen jo menneen syksyn lumia, mutta jatketaan sitten juttua, kun on kerran oikein puhemies valittu ja nettiin lykätty ”vastausvideo” tieskenelle. Jaahas. Mitäs minä näenkään? Sehän on ilmeinen markkinointiviestintä-ätäkki, jonka moukaroinnilla pyritään markkinoiden haltuunottoon. Aloitettiin rekrytoinnista.

Hyvä tekosyy

(Kuva: Jari Kähkönen) Järjestyksenvalvontaa Helsingin Itäkeskuksen Tallinnan-
aukiolla hyvin kauan sitten otetussa arkistokuvassa.

Ihminen on sellainen eläjä, että kaikki paitsi käsinkosketeltava pitää kuvitella mielessään; muuten sitä ei ole olemassa. Se vaatii hyvää tekosyytä, jota on viimeisen parin päivän aikana etsinyt Helsingin keskustakirjasto Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaarakin; voi kuinka kätevää, että voi puhua valvontakameroista.

Asevelvollisuus surkeutuu loppunsa edeltä

(Kuva: Jari Kähkönen) Matkamuistoja ideologioiden sodasta: Harppi-Saksan
kansanpoliisin hihamerkki Jugoslavian kansanarmeijan ilmavoimien kypärä-
kassin kyljessä. Molemmissa nyttemmin entisissä valtioissa oli muuten ylei-
nen aselvollisuus ja isot armeijat. Silti pakko hävisi sodan.

Kun kansallisvaltio-Suomea tehtiin, tultiin rakennetuksi kaikenlaisia mielikuvituksen tuotteita. Näiden johdannaista on sekin pertsamedian usein toistama täysin päätön hokema, että jokainen mies on osapäiväsotilas eikä muuta voi kuin käydä armeijan ja kuulua reserviin. ”Yleinen asevelvollisuus” on loppunsa edeltä surkeutuva myytti.

Kiiman ja kateuden peruslaki

En pidä Saara Särmää kummempana kuin ketä hyvänsä nettikeskusteluja ulkoapäin naureskelevaa ja sormellaosoittelevaa; heitä olen jo todellakin nähnyt kyllin. Tämä voisi olla hyväksyttävää, jos psykologisten termien heittely olisi irrallista ja vailla pyrkimystä suurempaan ymmärrykseen eikä voimauta puhujia toimijoiksi. Ehkä.

Liberaali demokratia ja yhtäläinen ihmisarvo ovat ainoa toivomme

(Kuva: Jari Kähkönen) Yhteisöllisyyttä esittävä valokuva ostoskeskuksella, jota ei
enää ole olemassa.

Saatan tuntua vieraalta, kuin olisin toiselta planeetalta, mutta kyllä minä ymmärrän sinua silti. Meillä ei kansa- ja ihmiskuntana näet muuta toivoa olekaan kuin liberaali demokratia sekä kaikkien yhtäläinen ihmisarvo. Sitä eivät kaikki tällä viikolla muistaneet ja useat taisivat silloinkin vain suorittaa niin sanotusti viran puolesta.