Minä opin muinoin, ettei rakennetyöttömyyttä sanan varsinaisessa merkityksessä olekaan; se oli oikeastaan rakennemuutostyöttömyyttä, joka katosi aikanaan edistyksen edistyessä kyllin. Kaikkein useimmin käytetty esimerkki tästä oli maatalouden kuihtuminen ja teollisuuden kasvu 1960-1980-luvuilla.
Niin, kuka kumma nyt ehdointahdoin haluaa työttömänä olla; tai mikä yhteiskunta pitämällä pitää joutilaina työhön haluavia sekä kykeneviä? Se on yksiselitteisesti tuhlausta ja vaikeuksien kerjäämistä, jollaista ei pitäisi olla olemassakaan, mutta vannomatta paras. Tämä ei ole enää selviö, jos oikeastaan koskaan olikaan!
1960-luvun teollisuus- ja elinkeinopolitiikka oli nimittäin jotain ihan muuta kuin mitä ne ovat tänään. Ennen ei hankkeen kokonaistuottavuutta suuremmin mietitty; oli huomattavasti tärkeämpää esimerkiksi luoda työpaikkoja ihmisille. Nyt työpaikkoja ei luoda ja parhaansa tehdään, että olemassaolevatkin sellaiset saataisiin eliminoitua.
Niin, työttömyys on siis erottamaton osa kapitalismia, minkä tulee esimerkiksi hillitä palkankorotuspaineita. Minulle se on itsestäänselvyys, jota ei tarvitse erikseen perustella, sillä olenhan työläisen poika ja lähes duunari siis (yhä) itsekin. Tämä on itse koettu ja vertaisiltakin kuultu aivan kyllin.
"Rakenteellisen työttömyyden aikana ei voi kuitata, että tulijoita on"
Olin jo työelämässä oleva aikamies, kun yhteiskuntamme arvot alkoivat muuttua. Nyt raha on tärkeintä ja minä sekä oma lähipiiri tulee aina ensin; muut hoidetaan sitten, jos jää rahkeita/aikaa. Sitähän rakenteellisella työttömyydelläkin taidetaan tarkoittaa; itketään, koska palkkavaatimuksiin ei voi enää kuitata ”tulijoita on”.
Aivan vähän aikaa sitten on siis esimerkiksi keksitty kohtaanto-ongelma, joka on kyllä minusta pelkkä ennakkoluulo. Työntekijän riski on nimittäin työttömyys. Joka ainoa työläinen on korvattavissa nopeammin kuin hän ehtii paikalta poistua; tai ruumiinsa kylmetä, jos oikein huonosti kävi. Luulotelman perusta valettiin mielestäni 1990-luvulla.
Koska niistä päivistä lukien jokainen katsoi asioita vain omalta kantiltaan, lukuisat eivät yhäkään ymmärrä seuraavaa sangen karkeaa vitsiä. Sitä, kuinka ihannetyöntekijä on kuutta kieltä osaava 20-vuotias ekonomi, jolla 10 vuoden työkokemus. 90-luvun lamassa nimittäin bisneksen logiikka kääntyi täysin päälaelleen.
"90-luvun lamassa bisneksen logiikka kääntyi päälaelleen"
Oli kuin yht’äkkiä työntekijän olisi pitänyt maksaa työnantajalle työn tekemisen etuoikeudesta; ja ostajan rahoittaa tuotteen tai palvelun lisäksi kaikki mahdolliset elleivät mahdottomatkin kulut. Näin sanottiin olevan, koska maailma oli rajaton ja keskenään yhteydessä; ellei jokin muka käynyt, rahat sekä työpaikat siirrettiin muualle.
Siksi toisekseen, jos rakenteellinen työttömyys on tosiasia eikä aatteellisen saastutuksen tai edunvalvonnallisen manipulaation aiheuttama harha; kuinkas paljon sellaista se sinun ihanneyhteiskuntasi oikein kestää? Moista hokevan lempivitsi kun usein on, ettei tässä rahat taikaseinästä eikä me kaikki vaan toistemme paitoja jne…
Minä väitän, että rakenteellisen työttömyyden määrä on aina arvio. Arvio, joka kertoo asian lisäksi myös sen kuinka arvioitsija maailman sekä ihmiset näkee. Jos hän väittää, että talous vaatii polvilleen laitettuja nöyriä tottelijoita, jotka eivät kuulu vaan pelkästään näkyvät; niin sitten sellaisia tehdään. Työttömistä ihmisistä!
"Paljonko ihanneyhteiskuntasi kestää rakenteellista työttömyyttä?"
Vaan jospa nälkäpalkkatyömarkkinat eivät ikinä tulekaan Suomeen? Väitän, että siinä missä rakenteellisen työttömyyden määräkin on vain arvio; on kaikessa hiljaisuudessa aivan yhtä hyvin voitu päättää, että osaamis- ja tuottavuusvaatimuksia täyttämättömät ovat ylijäämäväestöä, joka lopulta hylätään. Siksi suhtaudun perustuloonkin epäilevästi.
Kenpä tietäis, ken? Ehkä Ken tietääkin, mutta ei puhu. Köyhyyspaketit eivät köyhyyttä poistaneet; tuskin edes lievittivät inhmillisiä kärsimyksiä. Ja työttömien aktivointi, kuntoutus, koulutus sekä vaikka sun mikä muu "työllistymistä edistävä palvelu" johti lähinnä niiden pyörittäjiin itseensä rajautuvaan työllistävään vaikutukseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
OHJEET
Tätä blogia voi kommentoida vain suomen kielellä.
Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, älä sano sitä täällä.
Pysy asiassa.
Ole asiallinen.
Älä chattaile.
Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista.
Toistuva ohjeiden vastainen kommentointi johtaa toiminnon sulkemiseen.