sunnuntai 24. joulukuuta 2023

Kysyy voimankäytön ja väkivallan eroa, muttei oikeasti halua kuulla vastausta

(Kuva: Jari Kähkönen)
Tiedän mikä päivä tänään on. Jos joku pahastuu 
epäjouluisesta tekstistä(itse en edes usko kenenkään sitä lukevan), hänen on ensisijassa kiittäminen kaikesta YLE Metropolin rikostoimittaja Katri Kirsiä. Piti sitten aatonaattona ruveta sosiaalipornografisesti hämmentämään ja apinoimaan Maikkaria.

Juttu oli kai olevinaan kartoitus tai profiili, jota täydennettiin syyttäjän ja yhden vastaajan avustajan puhekuplin; se kaiketi julkaistiin, koska avarninskandaalin oikeusjuttu äskettäin jätettiin käräjillä päätettäväksi. No, oli jutussa kyllä hyvätkin puolensa; Kirsi ei valehtele eikä työ liioin ole kauttaaltaan kelvotonkaan.

Sankarit olivat sitten z-sukupolvisia, jotka tulivat alalle usein kritisoimallani 1970-luvun ammattikäsityksellä eli minimitunnein. Mokomakin ohut pintasilaus kaikkoaa ihmisestä äkkiä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kaltaisessa koettelevassa toimeksiannossa. Sitten pilaannuttiin ja tehtiin hyvin alhaisia törkeitä tekoja.
"Minimitunnit on ohut pintasilaus koulutukseksi, joka kaikkoaa ihmisestä äkkiä koettelevassa toimeksiannossa."  
Eniten Katri Kirsin jutussa ärsyttää – suorastaan vituttaa – julkisen palvelun tekosiveys, jota MTV:n rikostoimitus ei potenut. Se pudotteli julki huomattavasti räikeampiä videoita jo pitkin syksyä sitä mukaa kun esitutkinta-aineistoa tuli julkiseksi asian oltua esillä oikeudessa. Mitä uutta tässä oikeastaan enää on?

Kysymysotsikkonsa on minusta rivo ja kyseenalaistan työn maailmankuvatasolla. Kuinka sen, joka ei mitään tiedä, olisi nyt mahdollista päättää kantansa kestävästi tällä perusteella? Esimerkiksi ensimmäisen tapauksen videossakin oletetun poistettavan annetaan mölähdellä ette te saa muhun koskea -tyyppisiä viisauksiaan.

Se on tyypillinen harhaluulo, joka leviää ja kukkii, koska vartijaa sekä järjestyksenvalvojaa on tapana vähätellä sanoen heillä olevan vain jokamiehenoikeudet. Pää kaunassa, jalat kurjassa tilanteessa sekä torahampaat valmiiksi esillä oleva siviili nimittäin luuli tuolloin kuulevansa, jottei heillä ole mitään valtaa. Alleviivaan, luuli.
"Siviili tosin luuli kuulevansa, jottei vartijalla ja järjestyksenvalvojalla ole häneen mitään valtaa."
Kolmas on ihan sitä-ja-samaa. Kuinka ihmeessä tuon videon perusteella voisi päätellä muuta kuin, että valtionradio yrittää luokkayhteiskunnan lainalaisuuksiin tukeutuen pelotella sekä häpäistä yksityistä turva-alaa Amerikasta tutulle kädet irti -linjalle? Asiakas voi näet sanoa mitä tahansa, mutta kiinniotettuna hän ei enää määrää.

Hönöydessä lähin vertailukohta on ysäriltä, jolloin alalla oli juuri valjennut, että käsirautoihin laittaminen ei vielä sinänsä tarkoita kiinniottoa. Viranomaiset saivat näet tuolloin laillisuusvalvonnalta sanomista kaikki jotka viedään raudoitetaan aina -linjastaan ja kylläpä ne jaksoivatkin siitä hyvän kylläkseen märistä joka ainoassa käänteessä.

Siispä; oliko kiinniotto pitävä, pitikö sumuttaa, tarvitsiko kaataa maahan sekä oliko teleskooppipatukka soveltuvin voimakeino? On voinut tai on voinut olla olematta. Tällä materiaalilla ei voi tietää. Toimenpiteen kohteena olleen – väitettyjen vaan videolla kuulumattomien – vakuuttelujen ottaminen leipätekstiin häkellyttää.
"Valtionradio yrittää pelotella sekä häpäistä Suomen yksityistä turva-alaa Amerikasta tutulle kädet irti -linjalle." 
Kaikissa videoissa järjestyksenvalvojina toimineet nimittelevät, uhkailevat, huutelevat ja muutenkin puhuttelevat toimenpieeen kohteita niin törkeän halveksivasti, että olen häpeissäni. Noin ei yksinkertaisesti puhuta koskaan missään kenellekään. Kaiken viimeksi julkisesti ja niin että toiset ihmiset voivat kuulla sen.

Perinteisesti olen ollut hyväksyvämpi, koska satun tietämään, että eivät asiakkaatkaan mitään mukavia ole – hahahhaa – todellisuus on usein niin irvokkaan päinvastainen, jottei ole istuallaan näppäimistön edessä pysyä. Olisi oma – vähintään kolmen tekstin – postaussarjansa kuvailla tuota hyvin kummallista vuorovaikutustilannetta siviilille.

Katri Kirsin jutun tuli kai kuvata asiallisuuden, ammattimaisuuden ja jopa laillisuudenkin kokonaisvaltaista romahdusta, josta seurasi kierteittäin paheneva alistamisen, mielivallan sekä väkivaltaisuuden häväistys? No, narratiivihan se on tuokin, mutta voimankäytön kanssa mokomalla ei kyllä ole mitään tekemistä.

Jatkuu kohta, koska huomasin sanottavaa riittävän vielä toisenkin postauksen verran.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti



OHJEET

Tätä blogia voi kommentoida vain suomen kielellä.

Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, älä sano sitä täällä.

Pysy asiassa.

Ole asiallinen.

Älä chattaile.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista.

Toistuva ohjeiden vastainen kommentointi johtaa toiminnon sulkemiseen.