Vailla päätä tai häntää oleva keskustelu empatiasta ja lastenkasvatuksesta

Tätä R-kioskia ei enää ole olemassakaan, mutta jossain vaiheessa sen
kylmäkaapit piti pitää lukossa ja ne avattiin kassan takaa kaukosää-
timellä. Helsingissä.

Hahahhaa. Kyllä vanhaa miestä naurattaa, kun Itä-Suomen poliisilaitos sometti kolmesta teini-ikäisten punnaripokasta, mikä nousi keskustelunaiheeksi myös kylämme puskiksessa. Sitä minä tässä bloggaan, että kun postaaminen oli taas vaihteeksi ei-mihinkään-johtamatonta eli vailla päätä tai häntää.

Ymmärrän poliisin pyrkimyksen; Perä-Karjalassa ei enää ole Joensuun kaupungin poliisiasemalle sijoitettua erityisnuorisotyöntekijä Jarkko Riikosta, joka ennaltaehkäisisi nuorten hölmöilyjä ja valistaisi myös vanhemmat niistä. Mutta kyllä sometuksen kuva on silti ihan paska – siinähän on vain yksi punnituslappu!

Landepaukut ovat niin jälkeenjääneitä; punnitusvilppi oli näet ollut minun sukupolvelleni sama kuin kengänvaihtotemppu oli edelliselle sukupolvelle – tää on oikeesti niin vanha vitsi. Vähittäiskaupan itsepalveluperiaate se näemmä hölmäyttää joka ikäluokan kerrallaan – olipa internettiä eli somea tai ei.

"Landepaukut ovat niin jälkeenjääneitä; punnitusvilppi oli ollut sukupolvelleni kuin kengänvaihtotemppu oli edelliselle."

No, takapajuisuudesta seuraa, että aletaan vonkua varastamisen kauheudesta ja koko kylän velvollisuudesta kasvattaa; ei älytä, jottei yhteisöllisyyttä tule koskei ole yhteisöäkään. Yhteisö jää muodostumatta, koska ei ole vertaisuutta, jonka syntyä suorastaan aktiivisesti ennaltaehkäistään kaikin keinoin.

Jokainen asia on yksityisasia ja kaikki ruokakunnan tekemiset privatisoidaan; ei jaeta yhteisiä tiloja tai välineitä. Sitten ne sahaavat 12 tunnin välein valtatien yksin ylös-alas; joko hankkien tai maksaen oman elämän isoa projektia eli puolison, lasten, kahden henkilöauton sekä omakotitalon kokonaisuutta.

Ne lapset tosin ovat matkatavaraa, jotka säilytetään sisätiloissa ja kuljetetaan paikkoihin, mutta ovat muun ajan oman onnensa nojassa. Joensuussa sanotaan jo ihan suoraan, ettei maailmalla tulleista vaikeuksista haluta kuulla kotona. Mutta kuinka muka rahaton, osaamaton sekä kehittymätön alaikäinen ne selvittäisi yksinään?

"Miten koko kylä voi kasvattaa, jos siinä asuvat tahtovat olla omia yksityiselämiään eläviä yksilöitä?"  

Se on vain sillä tavalla, että osa Pohjois-Karjalaa kuolee pystyyn näivettymällä ja osa nukkumalähiöistyy. Viimemainituissa tehdään kaikki mikä on jo maailmassa olemassa. Jos erehdyt nukkumalähiössä sanomaan teini-ikäisten käyttäytymisestä tai puuttumaan siihen, huomaat enemmän kuin nopeasti olevasi äkkisyvässä.

Tunnetaidoista, empatiasta, lapsuudesta, turvallisuudesta ja tiesmistä vouhottajat puhuvatkin lämpimikseen. Se nimittäin on karjalaisuuden ydinalaa; saada sanoa. Muuta suurta tässä suupalttien maakunnassa ei olekaan kuin ne puheet. Ihmekö tuo? Kyllä he tietävät mitä toimimisesta seuraa. On aina seurannut.

Maalittaminen, nimittely, huutelu, häiriköinti, omaisuuden rikkominen ja pois muuttamaan painostaminen; sitten kakaran vanhemmat hyökkäävät kimppuun vähintään mustamaalaamalla sekä usein myöskin oikeudellisesti. Puolueettoman mitääntekemätön järjestelmä on lähinnä huolissaan lapsen oikeuksista.

"Jos nukkumalähiössä puutut teini-ikäisten käyttäytymiseen, huomaat nopeasti olevasi äkkisyvässä."  

Juntit nauravat vahingoniloisesti vaikeuksillesi, rupeavat selittämään milloin mistäkin yhteisestä asiasta kuin pitäisi hoitaa kuntoon ja lopuksi osoittavat mieltään kun et ollut paikalla ”järjestystä pitämässä”. Sanomatta tuli olla selvä, että puolet on ilkeyttään keksittyä turhaa juoksuttamista, mutta nytpä senkin erikseen sanoin.

Tämä maakunta on pussinperä junttila, jossa asuvalla pitää olla isovanhempiin asti yltävät sukujuuret ja olla saa vain samanlainen kuin kaikki muutkin ovat aina olleet. Kaiken heikoiten käy niille, jotka yrittävät käyttää valtaa, mutta eivät joko maksa etuoikeudesta tai kykene pakottamaan alistumaan.

Siispä; pitäisi älytä, että vähäinen rikollinen hävikki maksatetaan kaikilla hinnoissa, palveluissa ja muissa ankeutuksissa. Merkittävä sellainen taas uhkaa liikkeen hallinnasssapitämistä sekä yrityksen toimintakykyä; sitä taltuttamaan kutsutaan ammattilaiset, jotka tekevät työnsä tunteilematta ja hyssyttelemättä.

"Juntit nauravat, juoksuttavat turhan perässä ja osoittavat mieltään, kun et ollut paikalla pitämässä järjestystä."  

Uho taittuu ja lihas tottelee voimankäyttöä; se sopii uskoa junttien, kakaroidensa kuin muidenkin. Siinä ei omia ehtoja asetella, vanhemmille soitella, kieltäydytä yhteistyöstä, huudeta herjoja silmille, isotella, uhkailla oikeustoimilla tai pakoilla vuorovaikutustakaan omaan maailmaansa.

Vajaavaltainen on olemassa ja tekee mitään vain aikuisten salliessa. Molemmat ovat kansalaisia eli alamaisia valtiolle, joka pitää yllä laillista yhteiskuntajärjestystä; sitä vastaan uhittelu on harhaluulo, mikä pysyy pystyssä vain rajallisen ajan. Valtio nimittäin on joltisenkin hidas ja tehoton, mutta nujertaa kuitenkin lopulta kaikki.

Itse olen yhä sitä mieltä, että koska en ruoki kulkukoiraa enkä -kissaakaan; niin en tasantarkkaan ala vahtia muiden nurkkia tai kasvattamaan niiden kakaroitakaan ilmaiseksi. Se koskee niin käyttäytymiseen puuttumista irtomyyntituotteiden punnituspisteillä kuin pokien ottamista kassan jälkeenkin.

"En ruoki kulkukoiraa enkä -kissaa; siispä en vahdi muiden nurkkia tai kasvata niiden kakaroitakaan ilmaiseksi."

Motivaationi keskustella hyytyi, kun lasten rakastamisesta teoriassa ei päästy heidän kasvattamiseensa käytännössä. Sen verran täytyy kuitenkin vielä juttua jatkaa, että kuinka toimitaan, jos silti tahtoo tehdä jotain. Ensimmäinen iso asia on, että älä sano mitään suoraan asianomaiselle, kun näet tapahtuvan.

Toiseksi etsit hyvän matkan päästä henkilökuntaan kuuluvan, jolle osoitat tekijän. Kaupoissa on nykyään ne pämärit(radiopuhelimet) ja niiden käyttäjillä kevyet headsetit eli korvassa nappikuuloke sekä rinnuksilla mikrofoni. Ilmoituksen saanut hoitaa asian kassamyyjän kanssa; sinä, älä nytkään näyttäydy vaan odota kaupassa sisällä.

Kolmanneksi; välttele rikosoikeusjärjestelmään joutumista. Vetoa tekijän, tekopaikan ja -ajan tietämiseen – näin teon todentaminen valvontakameroista on...hahhaa...lapsellisen helppoa. Lisäksi; kiinniottajina ovat ne kaksi myyjää, joten sinä et oikeasti enää liity asiaan. Todistaminen on silti velvollisuus, jonka joudut vaadittaessa myös täyttämään.

Lisäys: Nuorten vapaa-aika on vanhempien vastuulla

Lainaan linkin sisällöstä:"Joensuun kaupungin nuorisopalvelut ja Itä-Suomen poliisin Ankkuri-tiimi kampanjoivat yhdessä vanhempien vastuun puolesta. Ilkivallan kaltaiset lieveilmiöt voivat aiheuttaa harmia koko perheelle, mutta ennen kaikkea nuorten oma turvallisuus voi olla vaarassa.

- Uutena ilmiönä on tullut häiriökäyttäytymisen kuvaaminen ja levittäminen sosiaaliseen mediaan. Lisäksi päihteiden käyttö sekä välittäminen lisäävät tappeluita ja riskiä joutua rikoksen uhriksi. Meitä huolettaa nuorten parveilu sellaisten vanhempien henkilöiden lähipiirissä, joiden käytös on välinpitämätöntä. Muiden omaisuuden lisäksi noissa porukoissa vaarassa on myös nuorten hyvinvointi. Kampanjamme ydinviesti on, että vanhemmat ovat vastuussa oman nuorensa tekemisistä, tiivistää nuorisotyön suunnittelija Annu Jantunen."

Muotoilut minun.

Oma kommenttini tähän on, että hyvä pojat, tytöt ja nekin kuin eivät välitä tehdä binääristä sukupuolivalintaa. Tuollaisten eläjien ympärillä kun pyörii tai soittaa niille suutaan; saa nopeasti havaita tietämättömyytensä, kypsymättömyytensä ja kyvyttömyytensä.

Eivät sellaiset "tarjoa" mitään ilman taka-ajatuksia; rahan tienaamisessa päämäärä on rekrytointi rikolliselle uralle ja päihteiden tarjoilussa puolustuskyvyttömyys, koukuttaminen tai molemmat peräjälkeen. Kysymys on karusta hyväksikäytöstä eikä joku bussintuoma landepaukku kakara ole sen vaihdon hyötyvä osapuoli.

Luulla voivansa pitää heitä pilkkanaan – huutaa herjat silmille, nauraa ja paeta paikalta juosten tai mopolla – voi helposti osoittautua niiksi kuuluisiksi viimeisiksi sanoiksi. Tai ehkäpä saatu turpasauna jälkiseurauksineen on vain sittenkin se kaikkein vähiten vaarallisin vaihtoehto?