Puoluejohtajista sosiaaliturvalla pärjää liian hyvin

Vai on liian helppo elää yhteiskunnan tukien varassa? Sanojilla on varmaan tästä usean vuoden omakohtainen kokemus. Kannustinloukku taas tarkoittaa, että hyvinvointivaltiota kannattamatonkin yrittää maksattaa sillä transaktiokulunsa. Tämä on muuten alemman keskiluokan ongelma, jota todella köyhiksellä ei ole.

Sosiaaliturvalla elämisestä ilmiönä voidaan puhua vakavalla naamalla vasta sitten, kun hyväksytään jo aikoja sitten tapahtunut suurten yhteisten kertomusten loppu, mikä muutti myös yhteiskuntaamme pysyvästi. Useat elävät tänään oloissa, joita ruotsalaiset osaavat kutsua nimellä mellanförskap.

Tuo välitila tarkoittaa, ettei tieteellinen, taiteellinen, tuotannollinen, hallinnollinen eikä ylipäätään mikään luova, tuottava eli säilyttäväkään elämänmuoto kaipaa kyseistä yksilöä. Kuvitelma, että sitten muka kaipaisi, jos vain tekee jotain asiansa eteen on täyttä roskaa. Työssäkäyntikyky on arvoton ominaisuus eikä koulutus takaa mitään.

"Sosiaaliturvalla elämisestä kannattaa puhua vasta, jos myöntää todeksi usean yhteiskunnassamme elävän välitilassa."  

No, nyt köyhikselläkin on puhtaat ja ehjät vaatteet yllä, päänsä päällä katto minkä alla olevat tilat ovat niin asuinkäyttöön sopivat kuin luvallisesti hallinnassakin sekä vähintään kerran päivässä saa syödäkseen jotain ihmisravinnoksi kelpaavaa. Aika ahtaat elinehdot, pakko sanoa. Korkeintaan näin olemassaollaan, säilyen hengissä.

Tulisiko siis hävetä, jos ei tästä huolimatta rähjää, vouhota, tappele, pämppää, vahingoita, varasta ja niin edelleen loputtomiin asti? Juu. Välitilaelämä on kyllä silti huono juttu, koska hyvinvointivaltio on rakennettu korkean työllisyysasteen sekä kaikkien samanaikaisen niin maksajuuden kuin saajuudenkin varaan.

Mutta toisin kuin ihmisvihaiset, holhoajat, pikkuporvarit, visionäärit sekä ties ketkä muutkin kätevästi unohtavat; työllisyysasteen määräytymisessä on aina mukana muitakin tekijöitä kuin yksin kansalaisyhteiskunta ja valtiovalta. Ainakin, jos valtiomuoto ei ole libertaari-anarkistinen minarkia tai sosialistinen kansantasavalta.

 "Välitilaelämä on huono juttu, koska hyvinvointivaltio on rakennettu täysin toisenlaiselle perustalle."

Kuinka siis eliitin ja rahahenkilöiden itsekkyys sekä keskiluokan miedosti ympärilleen pälyilevästi häpeilevä kotiinpäinveto olisivat yhteiskunnallisesti tärkeämpiä intressejä kuin köyhisten olemassaolo? Ei tulisi olla. Todessa oikeusvaltiossa henki, terveys ja välttämätön toimeentulo menevät aina edelle.

Jos asia on muka nyt toisin, en saata sanoa kuin että Peterloosta terveisiä; ehdin näet perjantaiehtoolla katsoa sanotun tragediaan päättyvän elokuvan, joka kuvasi 200 vuoden takaista Englantia. Nauratko? Et saata muuten suhtautua sen törkeisiin, taitamattomiin ja kaikkinensa sietämättömiin täyspellehahmoihin? Ei kannattaisi.

Että olemmehan Suomi emmekä Englanti, elämme tätä päivää eikä muinaista historiaa, kuulumme eurooppalaisiin yhteismarkkinoihin ja äänessä YLE:llä olivat helposti samaistuttavat esiintymistaitoiset ammattipoliitikot. Professorikin sanoo vallitsevan konsensus, jottei hyvinvointivaltioon kosketa. Höpöhöpö.

"Kuinka yksien itsekkyys ja toisten kotiinpäinveto voivat oikeusvaltiossa ohittaa kolmansien henkiinjäämisen?"  

Kaikki voivat puhua samoin käsittein, mutta se vaihtelee mitä niillä oikeasti tarkoittavat. Työnväenluokkaiselle ressukalle selitetään sanktioista, koska hänen ensireaktionsa on aina kuritus. Keskiluokkapellelle kuin jo luullakseen jotain ymmärtääkin taas puhutaan kauniisti moraalista, vastuusta ja aktiivisuudesta.

Se on ihmisen luonto laumaeläimenä, joka hakee turvaa joukosta ja antautuu johdettavaksi luottamuksen voimalla, minkä perustaa paikoin hyvinkin pinnallisiin tunteisiin. Välttämättä luottamuksen pyytäjä itsekään ei tiedä kuinka kaikki muka saavat työtä kapitalistisessa yhteiskunnassa, jossa pääoma on fetissi.

Ei kaikilla ollut samoja mahdollisuuksia ja nyt on vain tyytyminen omaan osaansa. Eivätkä kaikki koskaan elättäneet tai tulekaan elättämään itseään omalla työllään. ”Normia” täyttämättömiä ei siis rääkätä tai edes häväistä, koska moinen oli täysin turhaa puhdetta; aiheutui vain levottomuuksia ja seurauksenaan kaikille tuli kurja olo.