Aseistakieltäytymisestä, osa 3, velvollisuus vai pikkumaista moralismia?

(Kuva: Jari Kähkönen) Tämä lähetettiin tilaamatta ja peruminen
vaati koko työpäivän mittaisen sähköpostinvaihdon. Oikeasta
yläkulmasta on poistettu henkilökohtaisia tietoja.

Postaussarjan kolmas ja viimeinen teksti käsittelee poliittista aseistakieltäytyjyyttä. Johan on kumma sanapari! Kuulostaako käsite ristiriitaiselta vai jo suorastaan pähkähullulta? Että jos laki tai politiikka on väärä, ei silti tuosta vain voi omalla päätöksellä jättää velvollisuuttaan täyttämättä.

Moporallaaminen kertoo totuuden sinusta ja yhteisöstäsi

(Kuva: Jari Kähkönen)

Jokakesäinen nuorison mopoilukeskustelu syttyi taas; tartun asiaan, koska koettelemuksesta syntyy helposti palikkatestin ryhmätehtävää apinoiva tilanne, joka paljastaa kiehtovasti niin omasi kuin yhteisösikin todellisen luonteen. Kysymys on nimittäin arvoista, päätöksenteosta ja rajojen asettamisesta.

Aseistakieltäytymisestä, osa 2, sinun uskontosi ja maanpuolustus

(Kuva: Jari Kähkönen)

Jatketaanpa juttua, koska postaussarjan ykkösosassa uskonnolliset sekä poliittiset aseistakieltäytyjät jäivät liian vähälle huomiolle. Sikäli, kun jotain ymmärrän; korostan kirjoittavani kanssamatkaajana enkä missään tapauksessa normita ketään miksikään. Sen sinä saat tehdä itse omasta puolestasi.

Turvallisuusalojen välinen keskustelu

(Kuva: Jari Kähkönen) Sörnäisten Elannon yläportti ja vartiokoppi olivat olleet vuosikym-
meniä poissa käytöstä sekä suljettuina koristeellisten takorautaisten kaltereiden taakse.

Vai olivat kenkää poliisista saaneet ja turvallisuusalalla olijat keskustelleet keskenään Whatsappilla? Sopii kuvaan, koska some oli internet 2.0, jota on nyt eletty vähänpäälle 10 vuotta. Olet weblogissa, joka on yhtä vanhentunut kuin keskustelupalsta eli bulletinboard. Jälkimmäisistä ”keskustelu” aikanaan alkoi.

Vaikuttavuus hapertui - enää sällit eivät kunnioita aitojannekaan!

(Kuva: Jari Kähkönen) Kovia ne kadut ovat vielä Helsinginkin puolella.

Paljon on nyt toisin kuin ennen; lentoaseman poliisina on herraskaisen Liikkuvan poliisin sijasta Vantaan katukytät, jotka eivät hevin hyväksy hiljaa hissuttelevan, hät’hätää ensembleen kuuluvan kulissimiehen roolia. Näin minä näen tämän pressipäästön, jonka YLE laajensi eetterilähetyksen sähkeeksi sekä nettijutuksi.

Vääränsorttinen seikkailuhenki

(Kuva: Jari Kähkönen) Tarpeeksi kun etsin; löysin kuvan vesistöstä sulan veden aikana.

Ollaan keskustelevinaan salakalastuksesta, mutta oikeasti taidettiin lähinnä kertoa YLE:n nykyisten toimintamallien kelvottomuus. Kenen mielestä kelvoton kalastuksenvalvonta on yhteiskunnallinen ongelma ja mihin kaikkeen hän olisi valmis sen johdosta sitoutumaan? Puhutaan puhutaan, muttei juuri asiaa.

Kadonneen tossupiirin metsästys

(Kuva: Jari Kähkönen) Pari lehteä sitten toimituksen lämpöpatterin takaa löytyi rakennus-
työmaa-aikainen vedettävän vartiokellon tarkastusavain. Sellaisia käytettiin paljonkin
silloin, kun vartijat eivät vielä juuri töissä autolla ajaneet.

Ensin ei muunlaisia ollutkaan, sitten työpaikkailmoituksissa sekä radion kutsumerkeissä piti erikseen korostaa AUTOpiiriä ja lopulta autottomat harvenivat olemattomiin. Kunnes ne keksittiin uudestaan erillisten sekä liian hyvässä näkösuojassa olevien liikekeskusten kaivatessa ”järjestyksenpitoa”.

Muutama sana rautatieaseman jutusta tuomion jälkeen

Rautatieaseman "vartijakahakan", jossa 12 JÄR-JES-TYK-SEN-VAL-VO-JAA taltutti remuisaa muistotilaisuusseuruetta; tuomio tuli oikeastaan kyllä jo aikoja sitten, mutta minusta se antaa yhä aihetta kommentointiin. Hah, erehdyinhän tuoreeltaan jokanaisten ja -miestenkin seuraan keskustelua yrittämään.

Oletko sinä sinkku ollenkaan vai jonkinsortin parinvaihtaja?

(Kuva: Jari Kähkönen) Born to wild, eli, en tule ajoissa kotiin päivälliselle?

Alunperin Emmi Nuorgamin muka pariutumisaiheinen kolumni YLE:n netissä vaikutti minusta lähinnä keinotekoiselta yritykseltä käsitellä kaikkea muuta, muttei otsikkona ollutta asiaa. Vaan kyllä siinä ajatuksessa taitaa silti jotain perää olla, että miehet ja naiset elävät eri maailmoissa deittaillessaan.

Ätäkki kaupassa sisällä

(Kuva: Jari Kähkönen) Satuin sattumalta paikalle, kun jonkin aivan toisen
S-Marketin valaistus reistaili.

Lappeerannan Pallon S-Marketissa oli tulipalo, jota poliisi epäilee tahallaan sytytetyksi. Niinpäniin. Kuinka muutenkaan pullotettu sytytysneste alkaisi yht'äkkiä palaa? Tämä on kokolailla surkea tilanne, jota henkilökunnan myönnettävä ripeys ja osaaminen älköön pyhittäkö, sillä paljon meni pieleenkin.

Poliisiselitystä

(Kuva: Jari Kähkönen)

Olemme saaneet tottua spleinaamis -päätteeseen loppuvien määreisiin; tällöin joko tosiasiallisesti alisteisessa asemassa oleva tai itsensä valheellisesti uhriuttanut yhteisön vahva keskustelevat keskustelusta. Äskeiset Itä-Suomen hovioikeuden tuomio ja turkulainen kapakkatappelu lahjoittivat minulle otsikkoni.

Aseistakieltäytymisestä

(Kuva: Jari Kähkönen) Maastopukuinen sotilaspoliisi on esimiesvallan lukko.

En tiedä; bloggaanko, koska luin Simon Elon Poliittisista mustelmista hänen onnistuneen palvelemaan Porin prikaatissa sotilaspoliisin miehistökurssiin asti tietämättä sellaisenkin olevan kuin aseeton varusmiespalvelus. Vai onko syy äsken kuulemani YLE:n radiouutiset, että Arndt Pekurisesta tehdään elokuva.

Paraatipaikka tyhjänä

(Kuva: Jari Kähkönen)

Aikani jaksoin kuunnella kitinää, että miksi Kontiolahden Kirkonkylän paraatipaikkaa osoitteessa Keskuskatu 21 pidetään tyhjillään, kun liikehuoneiston edellinen haltija otti ja lopetti urheilubaarinsa. Tila esitetään ylempänä kuvattuna ulkoa; ikkunoissa näkyy keltainen mainosteippaus.

Pihan mainos ei vielä tulevaisuuttamme linjaa

Kirsi Piha julkaisi Kenen Kokoomus -pamfletin, minkä voisi sivuuttaa irvaillen vähäverisestä lasileukaliberaalista, joka paetessaan tosipaikassa paljasti, ettei ole minkäänsortin kunta- tai poliittinenkaan johtaja vaan silkka uusimman talouden yritysvalmentajaklovni. Eipäs mennäkään sen matalimman aidan ali!

Saat mitä saat ja se on mitä on – sellainen on ihmisluonto

Olin juuri kaupasta palanneena lakannut nauramasta Varustelekan jumalattoman hauskaa coputtamista hollantilaisesta paitaylläristä, kun kuuntelin Novan Retroperjantai 2.0:aa; DJ Matti Airaksinen ei saattanut soittaa tulevalle alokkaalle Raptorin Armeijaa. Siispä inspiroiduin ihmissuhteista ja vuorovaikutuksesta.