Älyllinen laiskuus yhdistää kieron mobilisoinnin voitontavoitteluun

Suomi ei ole kahtiajakautunut myrkyllisen julkisuusyhteiskunnan Amerikka. Identiteettipolitiikaakin pelataan vain vähän, mutta tämän kulttuurisodan kädenlämpimyys ja minimaalinen kuplautuminen eivät kelpaa Jari Tervolle aamiaisgatesta eivätkä aktivisteille ynnä hyväntekijöillekään Lintuvaarasta.

Tervo on hyödytön humanisti eikä juristi, joten hän tekee älyllisessä laiskuudessaan virheen viisastelemalla, että lakia on vain noudatettava eikä tulkittava. Provona en sitä pidä; sellaiseksi mokoma on aivan liian ohikätisen niukkasanainen satunnaisuus. Kyllä tämä oli lapsus; tavanomaista viisautta rangaistuksenpelolla.

Se päätyi sätittäväksi, koska vastaavan hengenlentämättömyyden ohuesti viihdyttävässä näkösuojassa häärivät kierojen herrojen parhaat tai pahimmat kätyrit; tunnottomat juristinretkut. Sellaiset, joiden räikeän opportunistinen laintulkinta kauniisti sanottuna perustuu ennaltavalitun lopputuloksen oikeuttamiseen.

"Hyödytön humanisti teki älyllisessä laiskuudessaan virheen viisastelemalla lain noudattamisesta. Tuskin se oli provo."

Siispä; milloin laki vaikenee, mutta kysyjä miellyttää; sanotaan saavan tehdä, koska ei ole kieltoa. Jos ei miellytä; sanotaan, että ei saa tehdä, koska asialle ei ole tukea lainsäädännössä. Itsestäänselvää piti olla, että tuon retkun sanomiset eivät ole minkään lakia tosiasiallisesti olemassaolevin valtuuksin tulkitsevan instanssin päätöksiä.

No, kätyri siinä yksin hädissään laulaa iltaruokansa edestä kuten englantilaiset sanovat. Siksi usein aivan syystäkin katsotaan, että laki on vain heikoin mahdollinen tekosyy, jonka taakse pääsee kätevästi piiloon ajattelun uhkaavuutta ja vastuun painoa. Mokoma matelu ei olisi tätä kynämiestyötä puolustelukseen tarvinnut.

Ymmärrän kyllä. Tervo on kunnianhimoinen mies, joka tahtoo ottaa keskustelun viimeisen sanan; hän tekee kysymyksen pääministerin aamupalasta olemattomaksi eli esittää kohkattavan jostain mitä ei koskaan ollut olemassakaan. Kuule; kirjoita Kaima vaikka kirjantäysi uudempia hölmöläissatuja, jos et malta pysyä mediapelissä.

"Kuule; kirjoita kaima vaikka kirjantäysi uudempia hölmöläissatuja, jos et malta heivata juridiikkaa ja pysy mediapelissä."

Siinä olisi ollut viisaalle kyllin. Nimittäin osoittaa perimmäinen totuus ihmisluonnon tarpeesta löytää jokin kaikki yhdistävä kohkaamisen aihe ihan vaan, jottei pitkästyttäisi. Julkisessa tehtävässä olevan uskottavuuden koettelemisesta puhumattakaan; hähä, saatiinpas vähän näpäyttää/pudottaa pari pykälää alemmas sitä Marinia.

Sitten romanien hengittämättömyyteen. Eihän nyt kukaan vain ole elvytyksessä, saanut vakavia terveyshaittoja tai suorastaan kuollut? Aktivistien ja hyväntekijöiden pyrkimys tehdä Lintuvaaralla politiikkaa on koomista kuin Länsi-Uudenmaan poliisin tahaton päästö ettei videoteoksen naispääosan esittäjä ole saapuvilla kuulusteluun.

Juu. Persoonallinen on epäilemättä poliittista, koska sorretun jokapäiväisessä elämässä ei ole niin pientä asiaa, ettei se uusintaisi hänen kokemaansa vääryyttä. Näin on, vaikka oikeus häiriöttömästi anastaa on täysin puolustamattomissa oleva yhteiskunnallinen päämäärä; jonkin asian jollekin näyttäminen taas on naiiviteetti.

"Aktivistit ja hyväntekijät tekemässä Lintuvaaralla politiikkaa on yhtä koomista kuin poliisin kuulusteluvaikeudet."

Minä, joka en harjoita älyllistä laiskuutta; jätän tietenkin puolustelematta myös Vallikallion vartijanasuisen turvamyyjän toiminnan niin periaatteellisesti kuin käytännöllisestikin. Totean yhä, että ensinmainitut ovat kyseenalaisia ja viimemainitun ainoa hyvä puoli on jottei pahempaa sattunut.

Näin siitä huolimatta, että tekijän tarkoitus, hänen toteennäytetyn käyttäytymisensä perusteltavuus ja tilanne muutenkin kokonaisuutena ratkaisevat täyttyykö rikoksen tunnusmerkistö vai ei. Naisoletettu romaniksi etnistetty ei ole koskematon yleensä eikä erityisesti kantaväestöiselle miesotetetulle vartijanasuiselle turvamyyjällekään.

Humaani kontrollipolitiikka on kyllä kaunis tavoite, mutta minusta aktivisteilla ja sosiaalialan hyväntekijöillä olisi tullut olla kyllin harkintakykyä ja makua, etteivät kalasta häiriökäyttäytymisen ja pikkurikollisuuden sameilla vesillä. Siellä nimittäin törmää vähemmän kuin jaloihin hahmoihin, jotka ajavat omaa etuaan tarkoitushakuisesti.

"Aktivisteilla ja hyväntekijöillä olisi tullut olla kyllin harkintakykyä ja makua välttää pikkurikollisuuden sameita vesiä."

He esimerkiksi huutavat kovaan ääneen, että turvamyyjä menee päättämättömäksi, pakenee tai manipuloivat ulkopuolisia puuttumaan hänen toimintaansa. Aina raikasta on myös ängetä päin kun piti olla aloillaan ja häpäistä, liata sekä provosoida niin että samaan asemaan asetettu jokamies varmasti löisi tuolloin turpaan ja rumasti sittenkin.

Eläjät tekevät kaiken mahdollisen, että eivät vain joudu alistumaan itselle tehtävään toimenpiteeseen. Tai jotta toimenpiteen perusteltu syy sivuutetaan eikä lopputulosta muista kukaan, koska kaikki keskustelevat yksinomaan siitä kuinka kauhealta mikin näyttää; turpaanveto mukaanluettuna, mielellään.

Tämän tekstin minä naputin, koska luin Politicon laajan taustoittavan jutun cancel-kulttuurista. Kulttuurisodassa syntyy kummia pakki- ja luha-kavereita, jos valtavirran kynäilijöiden älyllisen laiskuuden tähden kiero ruohonjuuritason mobilisaatio saa yhtyä voitontavoitteluun. Oikeus, totuus sekä kohtuus älköön jääkö sen ensiuhreiksi.