Kontiolahden niin sanotun linja-autoaseman turvallisuustilanne

(Kuva: Jari Kähkönen) Sekö riittää, että lähitulevaisuudessa 202:n päätepysäkki
siirtyy Karpalokaarelle?

Missä kuvitteellisessa karjalaiskylässä jotkut yhä elävät? Luulevat voivansa jättää polkupyöränsä lukitsematta, kun itse poistuvat maisemista puoleksi päiväksi. Ilkkuminen on rumaa, mutta ei omaisuutensa suojaamiseksikaan oltu ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin. Ja ostat pyörän, muttet minkäänlaista lukkoa?! 

Ääneenajattelu on epämukavaa ja pahimmillaan vaarallista

Onko yhteiskuntaa olemassakaan; vai onko vain ihmisiä, jotka elävät yhdessä? Niin vaikeita asioita nimittäin ovat esimerkiksi kaikkien yhtäläinen ihmisarvo ja oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen. Ei kiinnosta; paitsi, jos joku itseään alemmaksi tai heikommaksi luulemansa kyseenalaistaa ne. Vai mitä Riikka Purra ja Husu Hussein?

Sen te edestänne löysitte

(Kuva: Jari Kähkönen) Liikkuva lakkovahtiryhmä valmistautuu yritysvierailuun
tes-shoppailua harjoittaneessa firmassa; näin olisin muistavinani tämän kuvan. 

Näin muutaman iltamedian klikkiä jahtaavan ilkkuvan vihanyllytysotsikon; työntekijät eivät muka mahda mitään, jos työnantaja päättää vaihtaa työehtosopimusta. Höpöhöpö; se ei kuulkaas ole kuin CD-kakkuboksin tai ohjelmistolisenssin nettikaupasta ostaisi. Juttu jatkuu, koska ei voi lopettaakaan.

Sirpa Paatero ei todellakaan pyyhkinyt pöytää puhtaaksi

Postin lakko oli huonosti hoidettu case heikolta, osaamattomalta ja kevytsarjalaiselta Sirpa Paaterolta. Hei hulinaa, kun Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola ministerillä pöydän pyyhki. Eikä tullut edes puhdasta jälkeä; pelättävissä on pilkallisella käsikirjoituksella läpijuostut pelleilyneuvottelut, joissa asia vain pahenee.

Sanokaas, tiedättekö mikä on suojeluliitto?

Jos jotakuta kiinnostaa, laverini ja piironkini ovat kunnossa; en jatka niistä pidempään. Aihe on tes-shoppailu, joka on huomattavan vakava asia eikä kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd) aikalisä vielä ratkaise mitään. On taidettu taistelulaulun sanoin tulla tehdyksi itse patruunat ja hiotuksi pistimetkin.

Olisinko saanut paremman elämän työläisenä?

Heräsin siivottoman aikaisin muuna pyhäaamuna, rysähdykseen; vuodesohvani neljästä jalasta yksi irtosi ja suisti minua pääpuolesta alaspäin. Seuraavaksi käteeni jäi piironginlaatikon päätylevy, mutta se kävi jokseenkin epädramaattisesti. Tartuin siis oranssiin työkalupakkiini; pohdiskelin samalla elämänvalintaani alkaa kynämieheksi.

Sananhelinää

Kuinka kouriintuntuvan yleisesti tiedetyn ja hyväksytyn itseään toistavainen tulisi olla, että saa kirjoittaa julkisesti? Niinno, haaste on olla yliarvioimatta lukijan tietämystä ja aliarvioimatta hänen ymmärrystään; ei se kaikilta sujukaan, muutenhan pelkkä sanojen peräkkäin laittaminen riittäisi. Sen nyt osaa jo ala-asteikäinen lapsikin.

Poliisi on riittämätön, hidasteleva ja itseluottamukseltaan yli-iso

On-off, nolla-yksi; siinäkö on männäsunnuntaina Porvoossa ja Tampereella syntyneen sotkun perimmäinen syy? Että kaikkivoivan hätäkeskuksen kaikentietävän hätäkeskuspäivystäjän olisi tullut sanoa:”Teitä ammutaan.” Vai olisiko puskasta pitänyt nousta oranssiliivinen virkapukuinen ylikomisario pilliin puhaltaen?

Yhden partion periaatteen on loputtava

Kuuluuko Pohjois-Karjala Suomeen vai ei? Jos kuuluu, sitten siellä pitäisi olla voimassa myös Suomen laki, jota valvotaan. Se, joka ei itse asu maakunnassa, saattaa tuskin arvatakaan paljonko kansan kesken puhutaan rikoksista ja järjestyshäiriöistä, joita yksinkertaisesti joudutaan joko sietämään tai hoitamaan vähin äänin omatoimisesti.

Väärä sankaruus kukoistaa, jotteivät sameat motiivit ja ilmaisuuden himo häiritsisi

Suoraan sanottuna, tämän Ylen jutun välittämä sankaruus on pelkkää vallankäyttöä tirkistely-, kosto- ja vitutuksenhallintatarkoituksessa. Saamattomat sekä köyhät eivät voi pitää tehtävässä varsinaista esirankaisijaa, joten sitten siellä heilutaan itse. Turvallisuuden kanssa mokomalla epäilyttävällä hommailulla ei ole mitään tekemistä.

Komentaja ratsastaa taas, moukat varokaa!

Pasila, menkää päiväunille. Se oli ensimmäinen kommenttini poliisikomentaja Lasse Aapion selvityksestä, minkä hän kertoi Ylelle pyytäneensä sähköpostiinsa tulleen kansalaispalautteen perusteella. Epäilin jopa, että onkohan hän menettänyt työkykynsä oltuaan hyllytettynä Aarnion jutun aikana. Mitäs sanoi, syyttäköön itseään.

Armeija apinoi peitelläkseen osaamattomuuttaan

Tällä viikolla armeija syötti mediataloille uutisenkaltaisen markkinointiviestinnän asiattomasta käyttäytymisestä ja taloudellisista väärinkäytöksistä ilmoittamisesta. PR-eksersiisiin lähtenyt armeija oli ihan oma itsensä eli täysin pihalla, jokseenkin myöhässä ja lähinnä teeskenteli olevansa tekevinään jotain.

Yksin, kalsarisillaan ja päissään aamuyöllä nettiin huutaviin mahtuu vielä

Raskaista seksuaalirikoksista tutkintavankina Yhdysvaltain liittovaltiolla ollut mies menehtyi; ja siitähän riehaantuivat nekin kuin eivät vielä tiedä edes omaa tietämättömyyttäänkään. Kuolinsyytä arvaillaan. Anteeksi, olitteko ehkä läheisiäkin vainajan kanssa? Yleinen-yksityinen ja turha-tärkeä -käsitteet ovat ainakin sekaisin.

Ruotuväen ja armeijan tonttuilu kertoo karusti muuttuvasta Suomesta

(Kuva: Jari Kähkönen) Kuvaa
on käsitelty poistamalla siitä
henkilötietoja kuvankäsittelyllä.

Kirjoitin Reservinsivarin loppusodassa, että tietosuojavaltuutettu selvittää saiko pääesikunta luovuttaa nimeni ja osoitteeni toisinaan lehdeksikin mainitulle Ruotuväki -nimiselle propagandamyllylle. Nyt tiedetään; sai se. Oli yksittäistapaus, hyväksyttävä syy enkä ollut luovuttamista ennalta kieltänyt(pirustako edes tiesin että olisi pitänyt).

Identititeettipoliittinen kirjoitus

Amerikan aktiivisten ampujien eli julkistilassa teurastajien teot keskusteluttavat. Miksi ihmeessä? Tulisihan olla selvä, että puhevalta päättyy siihen hetkeen, kun aseeseen tarttuu. Sen jälkeen ei ole enää odotettavissa mitään muuta kuin pysäyttävä laukaus, erikoissairaanhoito, tuomio ja rangaistus. Jos jäi henkiin. Se taas ei ole selviö.