maanantai 19. elokuuta 2019

Väärä sankaruus kukoistaa, jotteivät sameat motiivit ja ilmaisuuden himo häiritsisi

Suoraan sanottuna, tämän Ylen jutun välittämä sankaruus on pelkkää vallankäyttöä tirkistely-, kosto- ja vitutuksenhallintatarkoituksessa. Saamattomat sekä köyhät eivät voi pitää tehtävässä varsinaista esirankaisijaa, joten sitten siellä heilutaan itse. Turvallisuuden kanssa mokomalla epäilyttävällä hommailulla ei ole mitään tekemistä.

Olen häkeltynyt. Ylelle ei tänään pääse sisään ilman korkeakoulututkintoa kuin vierailijalappu rinnuksissa tai työmiehenvetimissä, mutta sitäkään ne eivät siellä enää ymmärrä kuinka kauppa kaatuu, jos hävikki eli myymättä jääneiden tavaroiden osuus kasvaa liian suureksi. Eikä sitä kuinka juuri nyt mentiin turvallisuusasioiden tontille.

Hävikin- ja etenkin rikollisen sellaisen torjunta on tietoon sekä kokemusperäisiin menetelmiin perustuvaa turvallisuustyötä, jonka kaikkein pienin osanen on ”hei toi veti/jemmasi, äkkiä perään” -hetki. Tiedän, että se on jännä hetki; olenhan ollut joskus siellä itsekin. Mutta jos et muuta näe etkä tiedä, käsityksesi on pahasti rajallinen.

Voit olla yrittäjä ja harjoittaa laillista elinkeinoa, mutta kukaan ei ole sinulle taannut turvallista sekä häiriötöntä ympäristöä. Kuinka voit luulla sellaista, jos et saa myymääsi tavaraa ilmaiseksi ja henkilökunnallekin pitää maksaa palkkaa? Jouduithan tekemään tämän, tuon sekä senkin; muuten kauppasi ei olisi tänä aamuna auennut.

Turvallisuus ei siis ole yksi 40-60 euroa maksava pahvipaketti, joka avaamalla kaikki järjestyy; sanotaan nyt sitten vaikkapa vuodeksi. Vaikka on laillista elinkeinoa harjoittava yrittäjä; joutuu silti ajattelemaan, oppimaan ja toteuttamaan moninaisia toimenpiteitä saavuttaakseen hyväksyttävän turvallisuustason.

Niin, ympäristöjä on monensorttisia; yhdet korkean turvallisuuden paikkoja ja toiset eivät ole. Ensinmainituissakin sattuu sekä tapahtuu, mutta siellä tekniikka, rakenteet, palvelut, ihmiset ja verkostot on viritetty havaitsemaan sekä reagoimaan heti. Parhaassa mahdollisessa tapauksessa ainakin, tuloshan perustuu niiden yhdistelmään.

Siksi minulla ei riitä myötätuntoa pikkurikollisten kanssa nujuajille, jotka vielä rehentelevätkin sillä. Oli aika, kun tälläisiä juttuja ei nimillä kirjoiteltu, koska pelättiin maalitauluksi joutumista. Että jostakusta tarpeeksi patologisoituneesta ongelmapersoonasta olisi muodostunut entisen sankarin viimeinen ”väärä numero”.

Niin, ”äijää otettaessa” voi sattua kaikenlaista eikä aina puhuta edes väkivallasta, koska tehtävää alkaessa ei ikinä ole täysin varma mihin päätyy. Amatööri menee silti sama kiima ja kateus edellä kuten epäillytkin; toivoakseni kuitenkin eri suuntaan. Siksihän maailmassa on poliisivaltioita, joiden rikosseuraamusjärjestelmät perustuvat kostoon.

Sellaistako Yleisradio nykyään tavoittelee yhteiskuntanäkemyksellään ja maailmankuvallaan; vai pullahtiko tämä yksi hieman ylipitkän löperteleväinen rikosten selvitysprosenttijutun kainalojuttu vain vahingossa irti paketistaan, tullen julkaistuksi jälkeenpäin? Edesvastuutonta, Yle, edesvastuutonta!

Ai, enkö kertonut yhtä ainuttakaan keinoa hävikintorjuntaan tai vähittäiskaupan turvallisuuden parantamiseen? No, siinä minulla kanssa toinen meidän aikamme riesa; kaikki pitäisi saada heti ilmaiseksi netistä mahdollisimman helppotajuisessa muodossa! No, ettepä saa, ette ainakaan minun kauttani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti


OHJEET

Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, älä sano sitä täällä.

Pysy asiassa.

Ole asiallinen.

Älä chattaile.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista.

Toistuva ohjeiden vastainen kommentointi johtaa toiminnon sulkemiseen.