tiistai 3. syyskuuta 2019

Sanokaas, tiedättekö mikä on suojeluliitto?

Jos jotakuta kiinnostaa, laverini ja piironkini ovat kunnossa; en jatka niistä pidempään. Aihe on tes-shoppailu, joka on huomattavan vakava asia eikä kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd) aikalisä vielä ratkaise mitään. On taidettu taistelulaulun sanoin tulla tehdyksi itse patruunat ja hiotuksi pistimetkin.

Työväki on parhainta maailmassa, mutta kamppailu ihmisarvoisesta elämästä on ikuinen; mikään yhteiskunnallinen edistysaskel ei tätä muuta. Ei, vaikka saa käydä lukion ja yliopiston; emme asu työväenkortteerissa, puvustossa on muutakin kuin työ-, yö- ja pyhäpuku sekä niin suunterveydessä kuin sanavarastossakin löytyy.

Työn ja pääoman ikuinen ristiriita kärjistyy kapitalismin tässä vaiheessa työn hinnan manipuloinnissa, jossa suuren rahan projektiassistentit haluavat herroille kapitalismia, mutta työläisille sosialismia. Ei annettaisikaan työn hinnan määräytyä niillä pyhillä markkinoilla, joiden näkymätön käsi saa kyllä säädellä kaikkea muuta.

Keksitään, että palvelutuotanto pitää kilpailuttaa eikä voittajalla ole velvollisuutta ottaa häviäjän työntekijöitä palvelukseensa. Vasta, kun lähes mikään bussi ei olisi enää kulkenut, asiasta suostuttiin sopimaan. Uskoisitte jo, että ei kapitalisti sovi ja pidä sopimusta, jos tämä ei ole sen oma etu. Sillä hetkellä. Hetketkin vaihtuvat!

Sopimusyhteiskuntamme pimeä puoli on kuvitelma, että kaikki voidaan kyllä sopia, koska yhteisellä asiallahan tässä ollaan. Näin ne luulivat Keski-Euroopassakin, ensin natsien työjärjestössä tai fasistien korporaatiossa ja sitten reaalisosialismissa. Sensortin yhtenäisyyttä, järjestäytymistä sekä mekanismeja sietäisi oikeasti kavahtaa!

Miten voi olla mahdollista, että saman keskusjärjestön tai hulluimmillaan jopa saman ammattiliiton piirissä tessejä vekslataan kuin oltaisiin...hehe...nettikaupassa? Se ei nimittäin todellakaan käy kuin konsanaan älylaitteen ruutua napauttaisi ja sitten lähetysseurantaa stalkkaisi. Ei, jos työväen edustajat vastustaisivat.

Työväenliikkeen pimeä puoli on vallankumoususko; siihen asti on kurjaa, mutta keikauksen jälkeen pahat sovitetaan ja hyvät tasataan. On jokseenkin kohtalouskoista tai pikemminkin sadistista luulla, että mitään ei mahdettu, mutta kaikki on hyvin jos kapitalistin erehdys heikentää vain häntä itseään ja vahvistaa liittoa.

Eikä keksitty ihan itse, että juuri siihen laskelmaan työn hinnan mulkkaamisen tekotapa perustuukin? Sen estämättä, että tuli omin toimin kurjistettua työläisten asemaa ja käännettyä selkä työväenehtoisen maailman tavoittelulle. Yksi oli pahin mahdollinen teko ja toisen tuli kelvata tavoitteeksi miedoimmalle uudistajallekin.

Vapaudessa on tosiaan jotain omituista, lauloi ruotsalainen ja tarkoitti ettei rahaa koskaan riitä sinulle eikä tovereillesi. Kumma kyllä. Ruotsissahan ammattiliittojen ylhäältäpäin johtamisesta seurauksineen on jo 40-50 vuoden kokemus, mutta vielä menee lujaa. Tulisiko työläisen Suomessa siis kiittää, kun on joku työmaa ja liitto?

Siksi en suhtaudu minkäänsortin luottamuksella ministeri Paateron aikalisään; en, jos kaikkivaltias rahanahneus ei tulevissa neuvotteluissa väisty ihmisten hyvinvoinnin edestä. Niinjoo, se suojeluliitto; ei, Turvallisuusalan ammattiliitto tuskin on PAMista eronnut ja nimeään muuttanut ärhäköistyessään. Huoli pois, Hakaniemi!

Suojeluliitto on Etelä-Amerikan työmarkkinamallin helmi; työnantaja liittää työntekijänsä sellaiseen ja maksaa jäsenmaksutkin. Näin se tekee siksi, että oikea ammattiliitto ei voisi tulla hankkimaan jäseniä ja kohta järjestää niin yksittäistä firmaa kuin koko alaakin. Se on hienosti sanottuna disruptiivista markkinalogiikkaa.

Siispä, miten on liiton mies, kuten Teollisuusliitossa on nykyään niin lystikkäästi tapana sanoa; onko työehtosopimus olemassa työläisen turvaksi ja edistyksesi? Kun työnantajan mielestä se toimii kätevästi kelvottoman henkilöstöpolitiikan alibina, säästökeinona ja vaatimusten topparina. Kumpi teistä määrittää maailmankuvan?

Loppulauluksi Warshavianka, joka minusta kuulostaa vähintään yhtä komealta, jos sen laulaa ruotsiksikin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti



OHJEET

Tätä blogia voi kommentoida vain suomen kielellä.

Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, älä sano sitä täällä.

Pysy asiassa.

Ole asiallinen.

Älä chattaile.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista.

Toistuva ohjeiden vastainen kommentointi johtaa toiminnon sulkemiseen.