maanantai 2. syyskuuta 2019

Olisinko saanut paremman elämän työläisenä?

Heräsin siivottoman aikaisin muuna pyhäaamuna, rysähdykseen; vuodesohvani neljästä jalasta yksi irtosi ja suisti minua pääpuolesta alaspäin. Seuraavaksi käteeni jäi piironginlaatikon päätylevy, mutta se kävi jokseenkin epädramaattisesti. Tartuin siis oranssiin työkalupakkiini; pohdiskelin samalla elämänvalintaani alkaa kynämieheksi.

Valmista tuli; mööpelit tekevät tehtävänsä ja sitämyöden lopputulos kelpaa itselleni, vaikka kaunis se ei olekaan. Epävarmoin tuloin elämän syrjässä roikkuvana marginaalieläjänä joudun säännöllisesti ostamaan halvinta, jota saan myös itse korjata. Selviytyminen on pakollista; kiinnostukseni ja lahjakkuuteni ovat toisaalla.

Luin TES-shoppailun ajan alusta Palkkatyöläisestä, kun kännykänkuorifirma kylmästi vaihtoi Kemiasta Metalliin; olin ollut samanlaiset kenttävaatteet päällä kuin jutun vartijat, jotka estivät lakkovahtien pääsyn alueelle. Kun vähän päästä omiin riveihini alkoi osua sekä kaatua, olin jo alkanut tekemään tekstiä ja kuvaa sivutyönä.

Ilmailulaitoksen bisnestä leikkivä firmaperillinen yritti halpuuttaa turvatarkastusta ja lentokenttäavustamista. Ensimmäinen osoittautui kymmenvuotiseksi monen näyttämön sodaksi; viimemainitun ratkeamista tiettävästi odotettaneen yhä. Älkää siis yrittäkö selittää yhtään mitään; tiedän tämän jo vanhastaan, enkä usko.

Mihin on jäänyt Teollisuusliitolta työväenehtoisen maailman tavoittelu? Ollaan maan suurimpia liittoja, jonka ainakin eräillä sopimusaloilla on perinteisesti oltu hyvin oikeudentuntoisia ja lakkoherkkiä. Ja nyt ei ole muuta sanottavaa kuin STT:n sähke tapahtuneesta tosiasiasta, joka selostetaan työnantajan päätökseksi?

Posti- ja logistiikka-alaa ei keksitty sitä ennen toissapäivänä, Postia perustettu eilen sekä kaikki ollut villin järjestämättöminä uutiseen asti. Posti ei liioin ole muuttunut millään tavalla, että puheet toimialan vaihdoksesta olisivat edes päällisin puolin uskottavia. Sanokaas muuten; montako Teollisuusliiton jäsentä Postissa edes on?

Koska tämä ei ole rahakeikka, en viitsi googlettaa vaihtuiko Postin työnantajaliitto äsken vai onko se jo järjestössä mikä solmi PAU:n tessin kanssa kilpailevan kirjan. Sen, mihin ainakaan tällä tietoa ei vielä ole tunnustusta tai liittymissopimustakaan. Koska eihän tämä muuten voi tulla yllätyksenä, eihän?

Teollisuusliitto on ammattiliitto! Eivät sellaiset palvele työnantajaa ylipäätään, saati ole apuna työvoimakustannusten hillitsemisessä tai alentamisessa; siinä taas ei ole mitään vikaa jos ne ovat työnantajaliiton tavoitteita, kun työehtosopimuksesta neuvotellaan. Muistakaa vain, ettei Suomi ole kansantasavalta eikä fasistikorporaatio.

Joka yhteiskunnassa ja työmarkkinamallissa on pimeä puoli; lähes täysin suojaton työläinen saa tuta ne nahoissaan ensimmäisenä. Ihmekö tuo, että edeltävät päälle sata vuotta epäkohtien korjaamiseksi on kamppailtu; toisinaan hyvinkin kiivaasti. Kynämiehen tehtävä on paljastaa ne ja olla aloitteellinen korjaamisessa.

On siis aika lakata teeskentelemästä; kyllä TES-shoppailua tapahtuu, yritykset ja rahamiehet ovat ainoat kuin keikauksissa voittavat eikä tämä todellakaan ole vain pelkkä järjestelykysymys. PAU:n lakko on siis täysin paikallaan, sitä mieltä olen silti vaikka kirkonkyläläisenä joudunkin tilaamaan tavaraa postipakettina liki viikoittain.

Niin, oma elämänvalintani? Äsh, itsensä suhteen voi olla nöyrä; todeta niin olleen hyvä kuin lopulta kävi. Mutta toisten asioita hoidettaessa kohtalon huomaan heittäytyminen ei sovi; on oltava tietoinen niin tekojen kuin tekemättäjättämisenkin seurauksista. Mikä tahansa ei käy päinsä; vahinko kaiken viimeksi, jos ollenkaan.

Jatkuu täällä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti


OHJEET

Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, älä sano sitä täällä.

Pysy asiassa.

Ole asiallinen.

Älä chattaile.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista.

Toistuva ohjeiden vastainen kommentointi johtaa toiminnon sulkemiseen.