Perussuomalaisuus – politiikkaa vai henkilökohtainen ongelma?

(Kuva: Jari Kähkönen) Ilta-aikainen kuva noin vuoden takaisesta Joensuun keskus-
tasta; havainnollistakoon se tässä kuinka autiolta siellä pitäisi nyt näyttää. 

Perussuomalaiset on populistinen koalitiopuolue. Sen reaalipoliitikot eivät usko itsekään suoltoonsa, metodipopulistit ovat olevinaan tosissaan, valtavirran populistit vaihtelevat hillumisen sekä arkiharmauden välillä, autoritaariset haluavat diktaattoriksi ja joidenkin ”politiikka” on vain häiriintyneisyyden oire.

Kun nyt on oltu poikkeustilassa noin viikko koronaviruksen takia, muistutettakoon että ennen oli toinen komento; huhunlevittäjä sai sakot, turvallisuusriskit joutuivat turvasäilöön ja kaikkeen viranomaisille uhitteluun vastattiin voimakeinoin. Luuleeko persukansa, että näin ei voisi enää käydä? Se on muuten harhaluulo.

Sisäministerikin ehti hädintuskin pitää lehdistötilaisuuden rajojen sulkemisesta, kun hänen sanojaan jo vääristeltiin. Asia kehystettiin perussuomalaisten somepostauksissa jokseenkin perinteisesti; me vastaan ne, ei joillain pidä olla "vapaata pääsyä" maahan ja kaikki resurssit koronaviruksen torjuntaan kotimaassa. Läpäläpälää.

"Minua suoraansanoen vitutti katsella somen päästöjä"

Sanon suoraan, että minua vitutti katsella näitä päästöjä somesssa, koska tottakai jakojen perässä oli laahus istuvan hallituksen ministereitä nimeltä solvaavia kommentteja. En syöksynyt sekaan, koska tuollaisten ”vitsien” häpeilemätön kertominen ilmentää ihmiskäsitysvikaa; se on liian vaikea asia minun korjatakseni.

En kykene samaistumaan kaikkien yhtäläistä ihmisarvoa ja laillisuus- sekä lainalaisuusperiaatetta halventavaan läpänheittoon, mutta käsitän mistä se johtuu; tunnen kyllä suomalaiseni, valitettavasti. Persukansalle toisenlaisten ihmisten solvaaminen on olevinaan joku outo purnaamisen ja tuntojensa tuulettelun muoto.

Persukansan pitää paikoillaan yksin rangaistuksenpelko. Pitää olla tiedossa joko kyllin paljon maksettavaa, elämää tuntuvasti hankaloittava täytäntöönpanotapa tai raju menetys; muuten kaikki toisenlaisten ihmisten kaltoinkohtelua tähän asti hillitsevät estot katoavat. Pahaa eivät enää tekisi vain poikkeusyksilöt.

"Kuka arvostelukykyinen aikuinen villitsee persukansaa?"

Kuka terve, tasapainoinen, pätevä ja arvostelukykyinen aikuinen villitsee persukansaa? Eikö villitseminen ole kahta tuomittavampaa, jos tekijä on kansanedustaja? Sitä minä vaan, että mikäli näin ei toimita politiikan tähden ja oikeasti allekirjoittamatta sanaakaan; se ilmaisee aika karuja asioita tekijästään.

Perussuomalaisia esiintyy yhä myös Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoiminnan ohjelmissa, mutta ovatko he siellä todellisina vastapuolina väittelemässä; vai ovatko he pikemminkin puolipellejä pakkopanelisteja ikään kuin keskustelun vaikutelmaa luomassa? Että demokratia ja sananvapaus kestävät kyllä vähän huhuiluakin.

Eikö olisikin noloa, jos persuliinien autoritaaripopulistien kuppikunnan johtava kiljukaula ja itse would-be-margaret-thatcher omassa persoonassaan olisi pelkkä koomikkohahmo, joka ei ikinä näe ainoatakaan pääministerikautta? Että kukaan ei oikeasti tiedä, eikä välitäkään tietää mitä hän sanoi TV:ssä; höhöhöö silti vaan.

"Persukansa voi myös jättää populistin yksin laskunmaksun hetkellä"

Näinkin voi käydä, koska yllytystä ei aina seuraa oikeaoppinen munausten ketjureaktio, joka käynnistää vanhoilta vallanpitäjiltä hallitsemisoikeuden vievän epävakauden ajan. Aivan yhtä hyvin persukansa voi vain naureskella aikansa, mutta mennä sitten vähin äänin matkaansa jättäen populistin yksin laskunmaksun hetkellä.

Sanotaan, että populismin tekee tehottomaksi vain hallitusvastuu; sen aikana entinen haastaja alkaa näyttää äänestäjän silmään niin kaikkien muiden poliitikkojen kaltaiselta, ettei vaihtoehto ole enää uskottava. Mutta voihan käydä niinkin, että vaikka kipukynnys aina ylitettiinkin; pellekynnystä taas ei ymmärretty varoa.

Sen taakse jäävät kämmeniinsä huokailevat harrastelijat, toivottomat mustahupparit ja jokasortin hyppypotkuheikit. Montako populistista viritelmää, jotka tänään muistetaan enää yliopiston puolueteoriatutkimuksessa; on maailmansivu ollut? Moniko ollutkin populistipuolue riiteli itsensä olemattomiin ehkä hyvinkin nopeasti?

"COVID-19 on tosipaikka, josta selvitään vain yhteistyöllä"

Nähtävästi jotkut eivät vieläkään ole tajunneet, että COVID-19 on tosipaikka, josta selvitään vain mikäli kaikki tekevät yhteistyötä keskenään. Ellei tehdä; ennustan, että voimankäyttötilanteessa nähdään kahtiajako. Yhdet joko liukenevat paikalta tai peruvat puheensa; ja toisten kanssa on todellakin pakko laittaa kova kovaa vastaan.

Suomen valtion ei pidä järjestää työelämän ulkopuolisille, rähinämoottoreille, puoluekiertolaisille tai muille henkilökohtaisen ongelman riivaamille mahdollisuutta viettiensä mukaiseen itsensätoteuttamiseen; pitäköön suunsa kiinni ja näppinsä kurissa. Mikäli eivät pysy; he joutavatkin saada siitä kovaa lain taksaa.