Ei näkisi eikä mielellään tekisikään, mutta vapaassa maassa on silti oltava valvontaa

(Kuva: Jari Kähkönen) Vakiintuneen toimituksellisen käytännön mukaisesti
kuvan ja tekstin keskinäinen yhteys on täysin sattumanvarainen tai tahaton.

Olivatko Eduskunnan turvatoimet aina jonninjoutava performanssi, vai tuliko niistä sellainen vasta viimeaikoina, kun päätyivät julkisen keskustelun aiheeksi? Valitan, mutta joudun silti esittämään tämän kysymyksen, sillä ilmeisesti tärkeitä asioita hoidetaan niin aneemisen mitääntekemättömästi.

Voimassaoleva turvatoimilaki on turmiollisen epämääräinen. Jos suorituskyky on tämä, hittoako Eduskunnan pääsihteerin turvatarkastajaksi määräämät virkamiehet tekevät tilojen välittömään läheisyyteen yltävillä valtuuksilla? On yksinkertaisesti aika valita kantansa; joko pärjätään tai poistutaan paikalta.

Jos pärjätään; se on tunniste- ja ulkovaatteet päälle, sekä vast’edes työskennellään niin niillä tasanteilla, portailla, kukkapenkillä kuin nurmikolla, patsailla ynnä kadulla asti. Jos ei pärjätä, välittömän läheisyyden käsite poistetaan sekä vast’edes kaikkien Eduskunnan rakennusten ulkoalueilla suorittaa Helsingin poliisilaitos.

"On yksinkertaisesti aika valita kantansa; joko ulkoalueilla pärjätään tai sitten pysytellään kokonaan sisätiloissa."

Ymmärrän; ne luulevat siellä itsestään moninkertaisesti liikaa. Häpeävät, jos talon yleiseen tapaan sopiva tumma puku muuttuisi duunarin univormuksi. Annan puoli pistettä säälistä, koska joku on edes keksinyt panna ne turvatarkastajakortit kaulanauhaan ja paidan rintataskuun, ollakseen välittömästi esitettävissä.

Kuvitellevat, että se oikeuttaa myös heidät itsensäkin johonkin, jos he turvaavat kansanedustajien mainetta sekä suojaavat virkamiesten ja eduskuntaryhmän palveluksessa olevien turhantärkeyttä. Höpöhöpö – proletaari on tiennyt totuuden iänkaiken – valtiollakin se opittiin viimeistään jo joskus 1900-luvun loppupuolella.

Hyssyttely- ja hissuttelulinja, jolla mokomakin turvallisuusyksikkö on hakenut asemaansa sitten 1970-luvulla tapahtuneen perustamisensa; on nyt lopullisesti tiensä päässä. Katsoin Återstell våtmarkernan Facebook-videon; joku helvetin pressishän kehtasi näyttää kiinniottajalle kämmentä ja hidasti yhden ruiskuttajan kiinniottoa!

"Hyssyttely- ja hissuttelulinja, jolla turvallisuusyksikkö on hakenut asemaa; on nyt lopullisesti tiensä päässä."

Loppujenlopuksi; matka kelvottomista yövartijoista, joiden pohjanoteeraus nukkui aamulla humalassa ylikirjastonhoitajan virkahuoneen sohvalla – lainelalaisen ”pätevän vartiointitoimiston” kautta nykypäivään – on ollut pääosin tragedia. Myönnän; on voinut kuvitella, että turvallisuustaso on hyvä ellei olla itse itsenään uutisissa.

Vaan kuinka kauan julkisia välikohtauksia aiotaan katsoa läpi sormiensa voivotellen; ei mahtanut mitään ja parhaansa tehtiin? Samalla hiljaa mielessään toivoen, jottei kukaan huomaa Eduskunnan välittömän läheisyyden olevan täysin vailla mitään valvontaa. Turvallisuusyksikkö ei kykene ja poliisi ei halua.

Se ei kuitenkaan enää mene niinkuin vielä vuosia sitten päärakennuksen edustalla itsemurhaa yrittäneen maasta poistettavan ulkomaalaisen aikaan saattoi ehkä yhä teeskennellä – te ette voi olla valikoivasti kuurosokeita. Että sitten tapahtuu, kun naiskansanedustaja tulee ihan hädissään sanomaan virastoavustajille.

"Kuinka kauan välikohtauksia aiotaan katsoa läpi sormiensa voivotellen; ei mahtanut mitään ja parhaansa tehtiin?"

Toimintatapa on nimittäin kuin loisi yksikölle moton "Ei soisi nähtävän eikä mielellään tekisikään – mitään”. Motto voi kestää todellisuudessa vain jos puhemies Jussi Halla-aho (ps) onnistuu määrittelemään ympäristöaktivistit vaarallisiksi tyypeiksi keiden lannistamiseen koko yhteiskunnan on vast'edes osallistuttava.

Tällöin Eduskunnan kaikki rakennukset – päärakennus mukaanlukien – voidaan jättää vaille henkilöllistä ulkoista suojaa. Ne eivät tarvitse sitä. Mutta älkää nyt hassutelko, sellainen Suuri Yhteinen Puhumaton Pyhä oli aina ja pysyy jatkossakin feikkinä. Olitpa sitten kuinka antiliberaali, antimoderni ja anti-intellektuaali hyvänsä.

Mikäli taas elät todellisessa maailmassa; hyväksyt valvonnan vapaankin maan parlamentin ulkoalueilla, koska muuten sen vapaus katoaa. Oikeudet muuttuvat etuoikeuksiksi, kulttuuri luksuspalveluksi ja sosiaaliturva yhteiskunnan luksukseksi. Sellainen olisi kyllä muuten sitten jo suorastaan fasistinen paikka elää.