Oivalluksia Miun Työstä, eli, kuinka ne todellakin luulevat tekevänsä työtä itselleen

En minä näille taida mitään tehdä – kirjoitin cahieriin – tuntien omituisesti vaan kuitenkin onneksi vain hetkellisesti – niin haluavani kuin voivanikin asua Pohjois-Karjalassa. Kakarat kiipeilivät ”urheilukeskuksen” huoltorakennuksen katolle, törppö jätti lahjoitustavaroita Töpinän sivuovelle ja torilla oli kauppiaita.

Mitä venäläisten kiinteistökaupoille Suomessa pitäisi minun mielestäni tehdä

Köyhää, YLE. Mitä näille kiinteistöille pitäisi tehdä – ja varmasti joudutaankin tekemään – niin sanotusti tosipaikassa, eli, sotilaallisen valmiudenkorotuksen tai anglismiksi "puolustustilan muutoksen" johdosta – on seuraava. Ethän luule tätä tiedoksi, paljastukseksi etkä tilaustyöksikään? Ethän?

Aikuinen, joka näkee ja toimii

Otsikon ilmaus jäljentyi cahieriin Maikkarin rikostoimituksen nettijutun videokylkiäisestä, kunhan vain sain lyijykynäni teroitetuksi. Alkuperämaa on Ruotsi ja valmistaja Nattvandrarna. Asiayhteys on nuorison jengirikollisuus; kaavansa tai reseptinsä lienee nimiyhteisön älyllistä pääomaa.

Mitä hallinnon vekslaamisesta, jos työ vain koko ajan vähenee ennen loppuaan?

(Kuva: Jari Kähkönen)

Te-Palvelut eli työnvälitys eli työhallinto palaa valtiolta kuntiin 54 vuoden jälkeen. Ongelma ei ole hallinnon sijoitus; ongelma on, että työ kokoajan vähenee ennen loppuaan. No, tavanomaisesta poikkeavat niine "tavanomaisesta poikkeavine mielipiteineen" eivät tätäkään myönnä, mutta se on heidän häpeänsä.

Aikalailla nurjansorttista vallanpitämistä

(Kuva: Jari Kähkönen) Kontiolahden matkailupalvelua Pielisen rannassa.

Itä-Suomen poliisipäällikkö Samppa Holopainen ja Kontiolahden tekninen lautakunta ovat kunnostautuneet julkisessa toiminnassa tavalla, joka vaatii kommentointia. Ensinmainittu taitaa olla pahanlaatuisesti valtahumalassa; viimemainittu taas ratkoo tohelomaisesti kunnan itsensä tekemiä ongelmia.

Arvostelen, olen siis idiootti

Minä olen kuin tykkään; ja mikäli se ei jollekulle kelpaa, ongelma on vastapuolen. Vaan jospa tehdään bisnestä; kuinka paljon voidaan esittää vaatimuksia kanssakäymisen onnistuakseen? Ajatus jäljentyi vihkoon, kun YLE:llä oli ollut juttu kuinka ravintolan kesätyöntekijöiden ulkonäköä reviteltiin netissä.

Kontiolahden ev. lut. seurakunta lakkautti seurakuntamestarin viran

(Kuva: Jari Kähkönen) Ajettiinkohan yläparkkipaikalta kirkon pihaan johtavaa tietä
asiattomasti autolla, kun tämä perin karjalainen – sittemmin purettu – ratkaisu tehtiin?

Olin tiennyt, että edellinen viranhaltija siirtyi vastaavaan tehtävään Juukaan. Tälle ei nimitetty viransijaista vaan työt jaettiin lisäkorvauksesta vahtimestareiden kesken; vuoden kestäneen kokeilun jälkeen kirkkovaltuusto lakkautti viran kaikessa hiljaisuudessa tänä kesänä. Seurakunta rekrytoi kahta uutta työntekijää.

Empatian puuteko menestystekijä?

(Kuva: Jari Kähkönen) Hyvinvointivaltion jälkeisessä maailmassa useam-
mat kuin aiemmin putoavat ja satuttavat itsensä, koska sellaisia käsit-
teitä kuin yleiskattavuus tai huolenpitovelvoite ei enää ole.

Luin eli katselin YLE:n jutun Patrick Itäniemestä, joka valitettavasti vaikuttaa jälleen kerran vain uudelta meidän aikojemme yksilösankarilta; yhdistävinä tekijöinään kova usko tietoon, karut elämänkokemukset ja alentunut empatiakyky. Voivoi. Ainahan näitä on ollut, mutta kuka teki heistä ilmiön?

Kaikilla proletaareilla on pohjimmiltaan samat ongelmat

Luin YLE:n nettijutun strippareista päivää julkaisuaan myöhemmin; koin tällöin ahaa-elämyksen, koska Muusa Mayhan puhuu mitä osuvampia, ajankohtaisempia sekä yleispätevämpiä kapitalismin ominaisluonteesta. Kaikilla proletaareilla on samat ongelmat, pohjimmiltaan.

Tietopohjaisuus kunniaan – vastuu sinne minne se kuuluukin

(Kuva: Jari Kähkönen)

YLE Urheilun Jaakko Servo ja Kamilla Rajander kirjoittivat nettiin jälkiartikkelin erotuomari Mohammad Al-Emaraan AC Oulun sekä FC Oulun välisessä jalkapallo-ottelussa kohdistuneesta rasistisesta huutelusta. Se oli minusta bloggaamisen arvoinen suoritus, mutta ei kuitenkaan hyvässä mielessä.

Et kuulu meidän joukkoomme, koska olet viherpiiperö

Otsikkoluonnos piirtyi lyijykynällä cahieriin paikallislehtitorstaina Ismo Tuormaan Ylä-Karjalan kolumnista, jossa käsiteltiin kulttuurin ja ympäristön arvostamista Pohjois-Karjalassa. Kaikesta päättäen; kokemusta on, mutta on myös tehty hieno juttu Suvi Komsasta Apuun, minkä olen niinikään lukenut.

Opettajaepäluottamus ei ole koko totuus kouluväkivallasta

YLE:n kolumnisti Tuomo Pirttimaa kirjoitti inspiroivasti ja aiheellisesti opettajien haluttomuudesta puuttua kouluväkivaltaan, mutta pahaa pelkään, että todellisuudessa ongelma ei ole ihan niin yksioikoinen kuin helppo ratkaistakaan. Mitä pakoilemme tälläisen – pitkälti näennäisen – syyttelyn taa?

Kantaväestön etuoikeus

Onko oikeammin valkoinen etuoikeus vai kantaväestön etuoikeus? W.E.B. DuBois käytti kyllä aikoinaan v-sanaa, mutta minusta se ei ole tarkka kuvaus Suomen yhteiskunnallisesta tilanteesta etnisine suhteineen, vaikka ilmiö itsessään on kyllä olemassa täälläkin. Yhdenvertaisuus on siis ongelma eikä vallitseva tilanne.

Uhmakkuus, suulaus ja taipumus videoida, osa 2

                 Tämä on videoliitännäinen Youtubesta, jos et sitä vielä itse tajunnut.

Jatketaanpa juttua kärjessä näkyvän videon perusteella, mikä uiskenteli eteeni sattumanvaraisella sanahaulla. Siinä asiakas ei tyytyisi yksin matkustamaan lipunhinnan edestä, vaan rupeaisi ihan liikennetyönjohtajaksi. Kylläpä on kova oikeudentunto; vai siitäkö kivistää, kun raitiovaununkuljettaja saa vaan sinä et?

Uhmakkuus, suulaus ja taipumus videoida, osa 1

(Kuva: Jari Kähkönen)

Kaksiosaisen postauksen ensimmäinen teema on hömelön feikkiperusoikeusmyönteinen hutsinputsi kiinniotetun kuljettamisesta. Kaikella sitä työtääntekevää ihmistä kehdataan vaivatakin; mutta, koska mokoma ei kerran sovinnolla kuole pois, on siitä kirjoitettava.

Ennalta-arvattavuus ja itsensä toistaminen

Ennalta-arvattavuus ja toisto eivät olisi ongelma, jos tämä olisi kirjaimellisesti verkkopäiväkirja, jossa kirjaisin päivittäisiä tekemisiäni sekä näkemisiäni. Siitä tulee ongelma, jos tähtää topikaaliseen ajankohtaiseen kolumnityyppiseen kirjoitukseen kuten minä teen. Pitäisi alati olla jotain uutta.