Että eipä olisi voinut tuotakaan ennalta arvata – niinkö?

(Kuva: Jari Kähkönen)

Oulunkylän jalkapallostadionin turvallisuusjärjestelyt osoittautuivat elävässä tulessa yhtä olemattomaksi kuin kaupunginosan ruotsinkielisyys. Ne olisi pitänyt päivittää viimeistään katetun katsomon ja takana sijainneiden tilojen rakentamisen myötä ainakin kehäksi, valvontakameroiksi sekä hälytyslaitteiksi.

Ogeli itsessään oli minulle aina pelkkä läpikulkupaikka – en saata sanoa tuntevani sitä niin hyvin, jotta tietäisin notkuttiinko tai vedettiinkö stadionilla edeltäjineen kuinkakin paljon. Sellaista sopii kuitenkin odottaa, koska näin sitä vain tuppaa käymään ja silloinhan ne vahingot sattuvat sekä pahatkin tulevat tehdyksi.

Lukittu kehä olisi estänyt tämäntyyppisen asiattoman kuljeskelun, ylittäjät olisivat jääneet kameraan ja hälytyslaitteet olisivat ilmaisseet tulipalon oheistuotteet kun tuho olisi ollut vielä estettävissä. Jos hifistellään, ulkoilmaisin olisi hälyttänyt paikalle vartijan jo kuljeskelusta, mutta tuskinpa tuossa paikassa olisi ollut noin kova palvelutaso.

"Notkuttaessa ja vedettäessä tapaa sattumaan vahinkoja sekä tultua tehdyksi ne muutkin pahat."

Luonnollisesti vartiointi olisi paljastanut asiattoman oleskelun lisäksi myös tulipalonalun, mutta vain siinä tapauksessa, jos se kierros olisi tosiasiallisesti tehty. Valvomatta palavat kynttilät ja tarpeettomasti käymään jääneet laitteet ovat näet vartioinnin peruskauraa – niin luvallisten kuin luvattomienkin kulkijoiden jäljiltä.

Nurkissa nuohoudutaan milloin mistäkin syystä – tekemisen puutteen vuoksi, tylsyyttään, päästäkseen kosketuksiin ihmisten kanssa, hankkiakseen etuja tai tullaan katsomaan että mitä nuo toiset täällä tekevät. Ensin ryhmäydytään – sanan kielteisessä mielessä – pikemminkin tyhmäytyen ja sitten niitä tyhmyyksiä jo tehdäänkin. 

Ymmärrän; toisaalla kauppakeskus Länsiviitan johto ei välittäisi maksaa turvapalvelusta. Vaan onko vaihtoehtoja? Pysäköintihallin sulkeminen on tuloksesta pois, häiriöiden siedättäminen asiakkailla on kestämätöntä eikä Facebook-puskaradiokirjoituskaan ihmeitä tee. Turvallisuus joudutaan tekemään, siksi se maksaa.

"Vartiointi olisi paljastanut asiattoman oleskelun lisäksi myös tulipalonalun, mutta se kierros olisi kyllä pitänyt tehdä."

No; kuinka taas voi olla mahdollista, että Servicen suojelussa ollut Donald Trump yritettiin murhata? Oli nimittäin liikuttavan liki, jottei tullut laakista joko vainaata tai loputtomiin aivokuolleena sairaalassa makaajaa. Yksinkertaista; tämä ei ollut sen tason operaatio, että kyseistä tekopaikkana ollutta kattoa olisi vartioitu.

Tekijäoletettu – vainaaksi itse päätynyt – ei liioin ollut tunnettu maailmalle mistään. Miksi luulet aiemmin uhkauksia esittäneitä kyörätyn Suomessakin putkaan presidentin vierailun edeltä? Tuntematonta ei liioin voi napata siltä paikalta, joka ei ollut varmistettu, koska edeltäpäin näin arvioitiin voitavan tehdä.

Mutta; koska silti kuitenkin puhutaan ammattilaisten talon monimutkaisesta henkilösuojeluoperaatiosta, tuo mahdollisuus osoittautui olevan auki vain sen ainoan kerran. Älyä tämä; jos ammut, paljastat samalla olinpaikkasi – tällöin vastaisku on aina vain ajan kysymys. Ihan sama millä vetelit, missä, miksi tai ketä päin.

"Älytä tämä; jos ammut, paljastat aina samalla olinpaikkasi ja vastaisku on tällöin enää ajan kysymys."

Todellinen turvallisuusjärjestely ei koskaan ole ainoa – tasoja on useita ja niin on toimintasuuntiakin – ne ovat kaikki ennalta suunniteltuja sekä harjoitettuja. Tapahtumahetkelle jätetään mahdollisimman vähän soveltamisen varaa – voin näet kertoa, että tuolloin löytyy ihan riittävästi ongelmia ratkaistavaksi.

Ajatellaanko vaikka näin, että yksi organisaatio laittoi ystävällisesti moikkaavan kuskin vippinsä mukaan. Toisella oli lenkin ajava turva-auto, joka kävi ensin katsomassa ollaanko paikalla ja saavuttaessa löytäytyi kiinni vipin takapuskuriin. Kolmannen lähisuojelu taas varmisti, jottei paikallaolija poikkea käsikirjoituksesta.

Siispä; asymmetriset uhkat, jotka nousevat sieltä mistä vähiten odotti ja pyrkivät maksimaaliseen vaikutukseen minimaalisella tekemisellä, voivat olla pahoja, mutta eivät voittamattomia. Ylipäätään; niistä puhuminen ”pehmeine kohteineen” on x-sukupolvinen höpötys, joka syntyi kaikkien tuntemista lähihistorian tapahtumista.

"Asymmetriset uhkat ja pehmeät kohteet ovat yhteiseen traumaan perustuva x-sukupolvinen höpötys."

Siviilit tai maallikot voivat siis äilästellä, että eipä olisi voinut tuotakaan ennalta arvata, mutta ammattilaiset eivät. Välillä tyhjästä tai suorastaan tyhmästä nousee helvetinmoinen meteli, mutta niille naureskellaan aina vain oman porukan piirissä. Ulkopuolisen ei pidä tietää mitä tiedetään eikä sitäkään kuinka kovia oikeasti ollaan.

Ammattilaisen on suunniteltava johdettava ja arvioitava toimintaa. Sekin on yksi arvo, että tilanne otetaan hallintaan estämällä vastapuolta tekemästä muuta kuin tottelemasta annettujen ehtojen puitteissa. Tämä on näet tällöin liian shokissa edes ajatellakseen niin kutsuttuja vaihtoehtoja, joita hänellä ei ole.

Turvallisuus on sitä, että stadionisi katsomoineen toimistoineen varastoineen pukusuojineen ei palaisi asettaen sinut varattoman oikeushenkilön vastuuhenkilöksi, joka seuraavaksi miettii jatkaako ylipäätään olemassaoloaan. Tai; ettei poliittinen väkivalta vaikuta vaaleihin, vaan demokratia on ja pysyykin.