(Kuva: Jari Kähkönen) Täällä laitetaan lasipurkkiin likaavaa, mikä viskataan jonkun seinään. |
Tänään Suomessa ihmisiä ei välttämättä enää yhdistä yhtään mikään ja perheet ovat aivan kädettömiä kasvattajina; mölähdellään jopa, ettei kotiin tarvitse kantaa juttuja maailmassa vaikeuksiin joutumisesta. Voi hyvä tavaton; on pelkkää ongelmien kerjäämistä jättää lapsi kasvamaan itse, netissä tai kaveriporukassa. Uskokaa nyt jo!
Mitä taas tulee todennäköisesti lastentarhasta asti tuntemani nykyisen facekaverin pohdintoihin kananmunanheittelystä lännessä; olihan sitä myös idässä eli yhtä kylää etelämpänä tästä niin halloweeninä, pääsiäisenä kuin vähään muutenkin. Perinteisesti täällä on kyllä laitettu lasipurkkiin likaavaa, mikä viskataan jonkun seinään.
"Voi hyvä tavaton; on pelkkää vaikeuksien kerjäämistä jättää lapsi kasvamaan itse, netissä tai kaveriporukassa. Uskokaa jo!"
Sitä minä tässä vain bloggaan, että kun kokonaisen yhteiskunnan arvojen ja arvostusten muuttaminen on aika hidas ynnä vaivalloinen homma. Niinikään; kadonneisiin tai merkityksettömiin sellaisiin on turha vedota. Jos ei ensin olla yhtä mieltä arvoista, ei saavuteta yhteisymmärrystä siitäkään kuinka niistä pidetään kiinni.
Noissa oloissa ei valitettavasti enää toimi kuin kiinnijääminen, rangaistus ja edellämainittujen pelko – tällöinkin aikuisten tulee olla saatavilla jotain nähdäkseen eikä häiriköintiä tai ilkivaltaa havaitessaankaan enää vaieta. Kiiretilanteessa soitetaan heti hätäkeskukseen, ei-kiireellisestä ilmoitetaan virka-aikana poliisin päivystykseen.
Aikuisen pitää myös tietää, osata ja uskaltaa; soveltaa korrektisti yleistä kiinniotto-oikeutta, hätävarjelua sekä olla piittaamatta tarpeettomasta kunnes soittamansa poliisit ovat paikalla. Tämän jälkeen asia hoidetaan loppuun selostamalla se asiallisesti kaikille niille viranomaisille, jotka tarvitsevat nämä tiedot toimiakseen.
Noissa oloissa ei valitettavasti enää toimi kuin kiinnijääminen, rangaistus ja edellämainittujen pelko – tällöinkin aikuisten tulee olla saatavilla jotain nähdäkseen eikä häiriköintiä tai ilkivaltaa havaitessaankaan enää vaieta. Kiiretilanteessa soitetaan heti hätäkeskukseen, ei-kiireellisestä ilmoitetaan virka-aikana poliisin päivystykseen.
Aikuisen pitää myös tietää, osata ja uskaltaa; soveltaa korrektisti yleistä kiinniotto-oikeutta, hätävarjelua sekä olla piittaamatta tarpeettomasta kunnes soittamansa poliisit ovat paikalla. Tämän jälkeen asia hoidetaan loppuun selostamalla se asiallisesti kaikille niille viranomaisille, jotka tarvitsevat nämä tiedot toimiakseen.
"Jos ei ensin olla yhtä mieltä arvoista, ei saavuteta yhteisymmärrystä siitäkään kuinka niistä pidetään kiinni."
Juu. Alle 18-vuotiaan pahoinpitely on tosiaan virallisen syyttäjän alainen rikos, mutta se ei ole mikään lain yläpuolelle asettava majesteetin immuniteetti. Kakaraan voidaan edelleen soveltaa laillisia pakko- ja voimakeinoja, jos edellytykset ovat kohdallaan. Toimintatavan pitää olla turvallinen sekä asiasta on myös ilmoitettava.
Kun tämän tapahduttua pahin on ohi ja tilanne on hallinnassa, siirrytään eräisiin arjenharmaisiin ja vaatimattomiin asioihin. Miten oli ruutuajan, vapaa-ajan, kavereiden, kotiaskareiden, opintojen edistymisen ja laiminlyönneistä tulevien seurausten kanssa? Johan tämän tiesi Eppu Normaalikin, 42 vuotta sitten!
Väittäisin, että määrällisesti liika ja laadullisesti suodattamaton internet on aika monen pahan takana; tavallisetkin kakarat saavat nyt eteensä kaiken mille ennen olisi altistunut vain tuntemalla pahiksia ja olemalla paikalla kun he esiintyvät. Niinikään; kuka kestää kuinkakin paljon vapautta – se on kuulkaas hyvin yksilöllistä.
Kun tämän tapahduttua pahin on ohi ja tilanne on hallinnassa, siirrytään eräisiin arjenharmaisiin ja vaatimattomiin asioihin. Miten oli ruutuajan, vapaa-ajan, kavereiden, kotiaskareiden, opintojen edistymisen ja laiminlyönneistä tulevien seurausten kanssa? Johan tämän tiesi Eppu Normaalikin, 42 vuotta sitten!
Väittäisin, että määrällisesti liika ja laadullisesti suodattamaton internet on aika monen pahan takana; tavallisetkin kakarat saavat nyt eteensä kaiken mille ennen olisi altistunut vain tuntemalla pahiksia ja olemalla paikalla kun he esiintyvät. Niinikään; kuka kestää kuinkakin paljon vapautta – se on kuulkaas hyvin yksilöllistä.
"Niinikään; kuka kestää kuinkakin paljon vapautta – se on kuulkaas hyvin yksilöllistä."Ja sitten on tietysti ne vanhemmat itse. Kuka muukaan on vastuussa, jos perusasiatkin jäivät opettamatta, säännöt puuttuvat eikä seurauksia tule? Kotona ei haluta tietää, naureskellaan, vähätellään, selitellään, maksetaan pois sekä kaivetaan maata sääntöjen ja auktoriteettien alta halveksumalla niitä.
Jos siis joku yhä tässäkin ajassa kunnolla äkeydyttyään sattumalta nousisi auktoriteetiksi, joka vaatii sääntöjen noudattamista. Kun kaikki päättyy aina siihen, että pitäisi olla kiva eikä ainakaan saa tulla paha mieli. Kun aikuiseksi luullutkin heittäytyvät ihan kakaroiksi, joita vielä paapotaan&hyvitelläänkin sen jälkeen.
Edellämainittu ei ole tapahtunut aivan eilen; hiljaa hivuttamalla se tälläiseksi meni. Eikä kyseessä ole kummempi salaliittokaan sen puoleen; yksi jos toinenkin siellätäällä päästi irti, minkä jälkeen maailma muuttui. Nyt ollaan sen edessä, että mitä tuo muutos käytännössä tarkoitti. Saatiin itse niitä seurauksia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
OHJEET
Tätä blogia voi kommentoida vain suomen kielellä.
Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, älä sano sitä täällä.
Pysy asiassa.
Ole asiallinen.
Älä chattaile.
Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista.
Toistuva ohjeiden vastainen kommentointi johtaa toiminnon sulkemiseen.