Etkö keksi mitään sanottavaa? Voivoi, sinua, raasua

(Kuva: Jari Kähkönen) Koronadenialistien
propagandatarra Kontiolahden torin apteekin
puoleisella ilmoitustaululla.

Henrik Gabriel Porthan oli useassa suhteessa merkittävä mies, mutta lopulta hänellekin kävi kuten meille kaikille – oli out. Muuta selitystä en keksi, että miksi Porthan vastusti Immanuel Kantia 1700-luvun lopussa. Siveysopin suomentajan johdannon mukaan ajatteluaan ei näet ymmärretty lainkaan Turun akatemiassa.

Heh. Voi kunpa omassa elämässäni olisi ollut puoliksikaan yhtä merkittäviä kiistoja neljännekseksikään yhtä oppineiden vastapuolten kanssa. Ehei. Riesanani olivat jo lapsena niin kutsutut kansanmiehet typerine sanaleikkeineen ja höhöhöineen, johon he turvautuivat, kun eivät tienneet mitä – vaan silti oli kai pakko jotain – sanoa.

Elettiin 1980-luvun loppua, jolloin Olivetti Letterakaan ei enää ollut yhtä surkea mekaaninen kirjoituskone kuin Heikki Turunen Tulilinnussa kuvasi, mutta yhä maalaisista kirjoittaminen oli täysin käsittämätön teinin harrastus. Tähän kohtaan vitsi ”kostamisesta” sijoittamalla ikäväksi vaan tunnistettavaksi hahmoksi kirjaan.

"En kiistellyt puoliksikaan yhtä merkittävistä asioista neljännekseksikään niin oppineiden kanssa."

90-luvun puolivälissä olin kapakassa armeijan harmaissa ja koulutushaaramerkki hihassa, kun tarjosin jollekulle tulta samalla tunnuksella koristellulla sytyttimellä. Saaja kysyi palvelustehtävääni, minkä kerroinkin suorasukaisesti, mutta seurueessa istunut nainen alkoi inttämään vastaan pelkän oman ikäharhaluulonsa voimin.

No, minähän en noin tyhmää juttua jatkanut, koska ainakin silloin oli eronsa että olitko a) saanut koulutuksen b) joukon jäsen c) suorittamassa tehtävää juuri nyt. Metallisen rintakilven ja valkoisen kypärän aikaan joku vastaava tinkaaminen oli varmasti karannut käsistä, sekä lopulta johtanut niiden historiallisten spol-korttienkin poistamiseen.

Niin – kylläpä kapiaiset nauroivat, kun kerran vartiontarkastaja oli ”kortittanut” kaikki eikä tietenkään enää löytänyt ainoatakaan – elettiinhän jo perunasalaattikuteiden ja kiinniommeltujen kangasmerkkien aikaa. Voi siis olla syytäkin pitää suunsa kiinni, jos ei mitään tiedä, mutta olen havainnut ettei tuo vastuullinen neuvo monelle kelpaa.

"Voi olla syytäkin pitää suunsa kiinni, jos ei mitään tiedä, mutta olen havainnut ettei vastuullinen neuvo kelpaa monellekaan."

Myönnän kyllä höhöttelyn tehokkuuden periaatteessa. Kun ensikertoja otin nuorena aikuisena työmaalla tuntumaa ajatukseen, ettei Suomessa muuten olla erimieltä vastapuolen ottamatta sitä henkilökohtaisena loukkauksena – aloin nauraa ja nimitin toista tosikoksi. Toinen ei arvostanut kolmannen aktiivisuutta sekä aloitteellisuutta.

Keski-ikäisenä ja nyt jo entisenäkin ex-vartijana ajattelen, että toinen oli työmäärää murehtiva periaatteen vastarannankiiski; paitsi, jos keksi itse jonkin idean. Kolmas taas oli yliaktiivinen kiitoksenkipeä itserakas pyrkyri, jota tuskin motivoi ainakaan turvallisuus tai asiakkaan etu. No, pääsinpä pälkähästä, kun toisen oli "pakko" nauraa mukana.

Tai kuinka toisena kertana; hyvä vuosikymmen ennen kuin luin Keijo Korhosen muistelmista professori Niitemaan miehistä – kuinka priimusmaisterista tuli skandaalitohtori – olin lehdessä ja sain palautetta. Joku Elimäenkadun ankkalinnan höpelö oli peräti alkaa sanasotaan nimimerkkikolumnistimme kanssa.

"Myönnän kyllä höhöttelyn tehokkuuden periaatteessa. Suomessa on näet vaikea olla erimieltä seurauksitta."

Edessäni vouhattiin tekstille tehdyn esimerkissäni tarkoittu line-by-line, mutta entä sitten? Saman kuulin vielä vuosien päästä toimitusjohtajalta itseltäänkin, mutta eipä tehnyt vaikutusta. Et ole oikeassa eikä puolustamaton käyttäytymisenne muutu hyväksyttäväksi vaikka äännätkin; te vältyitte rangaistukselta sattumankauppaa.

Vähän niinkuin Turnerin päiväkirjan luin – sivumäärän vähyys ja lukemisen helppous oli verrannollinen matkan lyhyyteen biologisen ja kulttuuris-uskonnollisen rasismin välillä – sen pituinen se. Olivatko ne rasisteja? En tiedä, mutta niillä oli riittävästi vihaa ja etuoikeuskuvitelmia, että olisivat kyllä muuttuneet sellaisiksi vaivoitta.

Ne, se ja sinä ihan oikeasti kuvittelette määräävänne. Vaikka suoraansanoen te ainoastaan änkyröitte todellisuudenkieltämisen tuskissanne mustaa valkoiseksi tai kaikkea harmaaksi; joillakuilla on vain heikompaansa koreammat puitteet suoltaa sepitettään. Ei itserakas höpelöys katso oppiarvoa, virkaa eikä sosiaaliluokkaakaan.

"Et ole oikeassa eikä puolustamaton muutu hyväksyttäväksi, vaikka vältyittekin sattumalta rangaistukselta."

Näinollen voin huoletta ottaa kaikki tulossaolevat vihanaiset ja -miehet – jono on jo pitkä, mutta siitä vaan joukon jatkoksi – mitäs läksit. Enkä ole millänikään jostain satunnaisesta harhailijasta, jota reaktiostaan päättäen lähinnä lapsetti – kovasti. Luulikohan se ihan oikeasti, että tämä on kavereiden hakemista tai...hah...avunpyyntö?

Heh, no, yhtä vähän se ainoa vakiokävijäkään – trolli – mitään lukee; fuulaa vain tyhmän tilastotietokoneen automaattikelloa liputellakseen, että linkitti tänne Suoli24:llä. Ei kiinnosta. Liberaalissa demokratiassa oikeus-, hyvinvointi- ja sivistysvaltio suo olla valitsematta rahvaan sekä akateemisten väliltä – voi olla sopeutumatta, jos ei halua.

Että et sitten keksi mitään sanottavaa? Voi sinua raasua. Se tosin ei todista rivejäni hyviksi, huonoiksi tai välttämättä vielä ihan ajatteluksikaan, mutta suotta siitä murhetta kannat. Ei ole sinun vikasi, jos tämä ei ole oma juttusi – jatka vaan rohkeasti etsintöjäsi. Maailma on, kato, ääretön. Täältä tulet, elämä! Tai, no, edes netti.