Sanon tämän ihan suoraan: Osuuskauppa Suur-Savo voi survoa turvallisuuteen viittaavan tekosyynsä oikeushenkilön omavalintaiseen ruumiinaukkoon. Päätös ei oikeasti ole turvallisuutta tai henkilökunnan parasta nähnytkään. Ette kai ole niin lapsellisia, jotta luulette kauppa voitavan ryöstää vain uhkaamalla kassaa aseella?
Puhumattakaan kaikista muista omaisuus-, väkivalta- ja vapauteen kohdistuvista rikoksista, joissa kauppa on rikospaikkana epäsuorasti tai muuten mukana tutkinnassa. Tämä päätös on täysin väärä signaali, hutikuti, ylireaktio, omaneduntavoittelua ja juoksemista kyseenalaisten vieraiden intressien perässä.
"Päätös ei ole turvallisuutta tai henkilökunnan parasta nähnytkään. Tekosyyn voi survoa ruumiinaukkoonsa."Uhattuna ei käännetä selkää. Jos valitsee välttää konfliktin; on osattava liikkua oikealla nopeudella, tarkkaillen ja suojaten. Tämä päätös tehdään vain, jos tiedot, taidot sekä kyvyt riittävät. En minä kamppailuakaan kehu; korostan vain, ettei asiat tähän pisteeseen tahallaan ajanut vastapuoli välttämättä jaa oppiasi hyvästä elämästä.
Mikäli tavoittelee enemmänkin voittoa eli pääomansa arvon lisäystä kuin hyvää elämää; laskelmoidaan, että kannattaako kauppa vai ei(1,2). On täysin ymmärrettävää päätyä lopputulokseen, jottei se enää silloin kannata, jos toimintaa joutuu suojaamaan; siispä käteisettömyyskin periaatteena on nyt oikeasti silkkaa omaneduntavoittelua.
Kyllä asiasta ideologiaakin löytyy. Minä muistan yli kymmenen vuoden taakse; maassa vielä oli Ajankohtainen kakkonen, joka usutti pirkkalaiskauppiattaren ja PAMin varapuheenjohtajatteren vastakkain vartija-myyjärynnistyksen kuumassa vaiheessa. Taistottiin; oliko kaupan henkilökunta voimautettava vai käteisestä luovuttava.
"Jos kauppa ei kannata suojattuna, päätös käteisettömyydestä on oikeasti silkkaa omaneduntavoittelua."Vai onko Mikkeliin nyt rakennettava toimiva sekä tarvittaessa aseistautuva Sale-piiri ryöstövalmiudella, riittävä reservi valmiudenkorotukseen ja jatkuvasti aseistettu siviiliasuinen paljastava toiminta? Aikamoinen rupeama perustaa ne tyhjästä eikä varmasti tule ainakaan halvaksi. Ja minkätakia? Neljä keikkaa vuodessa!
Minä olen pers’aukinen kulttuurifreelanceri ja hät’hätää elämänsyrjässä kiinnipysyvä prekaari; en varmasti lyö vetoa, mutta sanon silti pokkana Laajalammen Salen olevan viimeistä naulaa vailla olevaa kohta entistä liiketoimintaa. Se on satsaushaluttomuuden tosi syy. Mikkelissä ei ole huolenpitoa tai edelläkävijyyttä nähtykään!
Suomessa kauppa aina sillointällöin rysäyttää apinoiden maailman trendejä; käteisettömyys on yksi, toinen on henkilökunnan vähentäminen ja vuokratyöhön työntäminen sekä kolmas on netti ynnä tietotekniikka. Mutta toisaalta; kyllä yksityisen turva-alan selkärangattomuus ja osaamattomuuskin ovat osa ongelmaa.
"Laajalammen Sale on viime naulaa vailla oleva entinen liike, joka ei ole huolenpitoa tai edelläkävijyyttä nähnytkään."Maakuntaiset ihmiset mielellään ällittelevät Jante-lain pahimmassa hengessä, että he ovat muka kovempaa tekoa kuin ne etelän kärryjätyöntelevät autosuharit. Tämä ei ole täysi totuus. Vastaus jää tietämättä, koska YLE:n Tarja Nyyssönen ei älynnyt sitä selvittää, mutta pakko on kysyä: mitkä olivat vartijoiden suoritukset Laajalammella?
En tiedä, mutta väitän silti pokkana, että joko tuossa kaupassa ei koskaan ollut vartijaa paikalla ryöstöaikaan tai jos oli niin huono palvelu jätettiin korjaamatta. Syitä voi tässä tapauksessa vain arvailla, mutta olen oppinut, että ihminen on mestari sepittämään selityksiä nenänsä edessä olevalle todellisuudelle. Totuudesta piittaamatta.
Tahallani jätän tarkemmin kuvaamatta oikeaoppisen vartiointisuoritteen, kun päällä on uhka. Jos otat rahat, käyt oppisi itse tai sitten et ota rahojakaan. Sikäli, jos tässä tapauksessa kunnossa oli perusmyymälävartiointikaan; oma etu edellä mutuja puhuvat "nimensä unohtaneet" turvamyyjät puolustelijoineen väittäköön mitä tykkäävät.
"YLE:n Tarja Nyyssönen ei asiaa selvittänyt, joten emme tiedä, että miten vartijat tosiasiassa suoriutuivat."”Vastoin annettuja ohjeistuksia Nurminen ei suostunut miehen vaatimuksiin vaan teki hälytyksen poliisille”, ne raportoivat. Tämä juttu haisee! Luuletko tosissasi, että vahinkoja ei sattunut jo silloin, kun hälytyspainikkeita ei ollut jokaisessa pankissakaan ja huomattavan harvoilla vartijoilla oli kaikilla siniharmaat vaatteet? Olet hölmö.
Vahinkoja, jotka koskivat niin vartiohenkilöstön määrää kuin laatuakin, mutta myös toimeksiantajien kieroa peliä. Naurunaihetta, syntipukkia, tekosyytä ja juoksupoikaa on tarvittu aina ihmisten keskuudessa. On edistetty kaikensorttisia – niin asiaankuulumattomia, kyseenalaisia kuin salattujakin – tavoitteita.
Tekstiä naputtaessani kuulin YLE:n valtakunnanverkon lineaariradiouutiset; kärjessä oli kauppojen väitetty huonontunut turvallisuustilanne, josta Mikkeli oli esimerkkinä. No, samaanhan sortui erikoistunut oikeustoimittajakin, toissapäivänä; ilman vartijoista valittelua "kommenttinsa" olisi ollut jonninjoutavaa itsestäänselvyyksien luettelua.
Tämä käteisestä luopuminen on näitä uuden ajan aivopieruja. Mitä itse olen aiheeseen tutustunut, niin lähinnä netissä törmää näihin C-luokan kriminologeihin, jotka ovat ihan ite keksineet, että kun ei ole rahaa niin ei ole ryöstöjäkään ja huumekauppaakaan ei voida käydä. Tuollainen viiden pennin filosofointi menee täydestä siihen osaan keskiluokasta, jonka viimeinen kosketus kadun todellisuuteen ja rikollisuuteen oli alokastuvan pikkukriminaali. Ei ole kukaan mennyt kertomaan, että rahana voi toimia mikä tahansa mitä on rajoitettu määrä. Puhumattakaan siitä, että ihan viimeaikoina on joissakin valtioissa rahajärjestelmät romahtaneet ja tilalle on aina löydetty kuranttia käteistä sen oman virallisen rinnalle. Kryptoista tuskin tarvitsee edes mainita?
VastaaPoistaSamaa sarjaa on nämä keskiluokkaisten keskinkertaisuuksien pohdinnat kauppojen ongelmista joita kuulemma ovat A. anastukset ja B. ryöstöt.
Kuten laki yksityisistä turvallisuuspalveluista toteaa määritelmissään
"myymälätarkkailulla vartioimistehtävää, jossa vartioidaan myymälässä myytävää omaisuutta."
Myymälässä toimivan vartijan toiminta on kuitenkin pääasiallisesti jotain muuta kuin anastuksiin puuttumista. Jo pelkästään se, että myymälä pidetään sellaisessa kunnossa, että sinne keskiluokka viitsii mennä asioimaan vaatii usein melkoista ponnistelua. Asia jota volvoltaan könkkäävä insinööri tai toimihenkilö ei tajua. Sinua ei pyydetä hakumieheksi, sinulta ei kerjätä aggressiivisesti rahaa ja sillä aulan penkilläkään ei istu subuja tai viinaa vetänyt joutomies, joka saattaa lyödä sinua selkään nyrkillä kun voitat Rayn pelistä 10 euroa. Kun palaat autolle on lasitkin ehjät. Tuon palvelun tarjoaa se mies tai nainen joka sinun käsityksesi mukaan "ei tee mitään" ja jonka pitäisi "käskystäsi" ryhtyä keräilemään kassakuitteja lattialta tai pyyhkiä rätillä ostoskärryjä. Ihminen jonka tarpeellisuuden tajuat ehkä siinä tapauksessa, että olet paikalla kun marginalisoitunut henkilö saa täysimittaisen raivarin kassalla kun kaljaa ei myydä.
Toki. On kovasti ironista kuinka maan johtavaksi tämän alan lakineroksi ylistetyn luonnostelema teksti onnistui säädettynä väistämään kaikki olennaiset ongelmat.
VastaaPoistaSilläkö kaupasta tulee turvallinen miljöö, jos teeskennellään "henkilökunnan suojaamistoimeksiantojen" kadonneen määritelmämuutokseen tai siirtyneen todelliseksi erikoistuneeksi henkivartijatyöksi? Ja takaako jo pitkään olemassaollut sekä koko ajan vain laajeneva mahdollisuus järjestyksenvalvojan asettamiseen niitä löytyvän vieläkään joka paikasta kuin pitäisi? Eipä tainnut.
Historioitsijat saavat selvittää, että paljonko alkujaan yksityisetsivistä liikkeellelähteneessä myymälävartioinnin rynnistyksessä oli loppujenlopuksi kyse henkilökunnan kurinpalautuksesta tai suoranaisesta kiistasta kaupan hallinnasta murrosaikana(kaupungistuminen, elinkeinorakenne, verkostot ja toimintamallit kaikki tulessa yhtä aikaa).
Mutta se on selvä, että olettamalla ja etuoikeutetun oloisesti käyttäytymällä ei päädy kuin pelleksi, kun talous muuttaa suuntaansa. Tosiaan; siitäkään ajasta ole vielä kuin rapiat sata vuotta, kun puukotuksen uhrikin joutui hoidattamaan itsensä ties miten ja tekemään haastehakemuksen kihlakunnanoikeuteen. Nykyään yksi puhelinsoitto riittää...ainakin toistaiseksi.
Varoituksen sanana todettakoon, että kolmijako hälytinyhtiöihin, "kädet irti" vain "havainnoiviin ja raportoiviin" sekä joko tyhjään ilmaan katoaviin tai pääosan vuorosta kaupan työtä tekeviin ei tule olemaan kaunista katseltavaa. Ehrenreichilainen teesi on, että näin käy suurelta osin siksi, koska se ruokkii yhteiskunnan voittajien mielihyvää