Ei käy eikä kiinnosta, revi siitä kurkkusalaattipelle

(Kuva: Jari Kähkönen)

Minulle oltiin vaivaksi somessa siviilipalvelusasioilla, vaikka aihe ei voisi vähempää kiinnostaa. No, mitäs kerjäsitte; keskustellaanpa sitten lähtökohtana tämä ennenaikainen, yksipuolinen sekä tarkoitushakuinen törkeä päästö. Jos istut asiaa pohtivassa komiteassa, keskity työhösi ja pidä suusi kiinni.

Mikä tässä on liian vaikeaa ymmärtää? Sivareita ei käsketä mitensattuu eivätkä he työllään hyödytä armeijaa tai sodankäyntiä millään tavoin. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla ei ole univormuja, natsoja, majoittumis- tai leiriytymisvälineitä, autoja kuljettajineen eikä maasto- eikä kriisitilannetaitojakaan.

Siviilipalveluksessa ei ylläpidetä niin sanottua vahvuutta eli olla valmius- tai virka-apuosastoissa, joten mitään hälytyksiä on ihan turha alkaa tekemään. Siviilipalveluskeskus saattaa olla tyhjä, koska sieltä ollaan vapailla tai lomilla; yhdessä palveluspaikassa taas ei välttämättä ole tavattavissa yhtä sivaria enempää.

"Mikä on liian vaikea ymmärtää? Sivareita ei käsketä mitensattuu, eivätkä he hyödytä armeijaa tai sodankäyntiä."

Kotiutettu siviilihenkilövarantoon kuuluva siviilipalvelusvelvollinen on milloin missäkin. On täysin naurettavaa kuvitella määräävänsä hänet Siviilipalveluskeskukseen varustautumaan puuttuvin välinein, nousemaan olemattomaan autoon, menemään tekemään mitä ei osaa ja toivoa pärjättävän.

Toisella tavalla suuntautuneet sivarit ovat jo tätä kirjoitettaessa mukana vpk:ssa, vapepassa, spr:ssä, partiossa ja vaikka sun missä. Heidän määristään en anna arviota, koska luulen ettei sitä tiedä kukaan; siviilipalvelusmiesten harrastuksia ei näet ole suuremmin tutkittu. Jos haluat hälyttää heidät, noudata virkatietä; mäntti.

Sanon ihan suoraan, ettei minua itseäni kiinnosta olla armeijan rivien haihtumista tulppaava paikkopala. Sadankolmen vuoden aikana asevelvollisuus nimittäin kasvoi pahasti kieroon; sotilaskoulutettuja on ei-taistelevissa tehtävissä tai jopa armeijan ulkopuolisiin erityistarkoituksiin varattuina. Kyllä, teillä todellakin on paha ongelma.

"On naurettavaa varustautua olemattomin välinein, nousta keksittyyn autoon, tehdä mitä ei osaa ja toivoa pärjättävän."

Niin sanottu kansalaispalvelus, joista kansanedustajaksikin mainittu Joonas Könttä(kesk) fantasioi Iltalehdelle ovat samanlainen välistäveto kuin minkä sisäasiainhallinto teki armeijalle täydennyspoliisin muodossa. Paitsi, että tällä kertaa armeijan edunvalvojat julkisessa elämässä yrittävät vetää tornifirmaan päin.

Kaavaillut tehtävät ovat sensortin totaalisen sodan kokonaisturvallisuutta, että vastaavaa ei ole ikinä yritetty kuin Itä-Euroopan kansandemokratioissa. Niin sanotuilla siviilipuolustajilla oli kaikki kuin armeijassa, mutta vain pyssyt puuttuivat. Riittikö niitä kaikille noiden suurten asevelvollisuusmaiden sotilaillekaan? Hah-hah-haa.

Köntän valmiusorganisaatiotehtävät eivät ole muuta kuin halpamainen silmänkääntötemppu ja vanha vitsi, jolla pyritään jo lähtöjään militaristisen yhteiskuntamme muuttamiseen pari piirua totalitaarisempaan suuntaan. Yrittävät työntää kadonneiden mummojen etsinnän ja maastopalojen sammutuksen sivareille!

"Köntän kansalaispalvelus on yritys työntää kadonneiden mummojen etsintä ja maastopalojen sammutus sivareille."

Se on osa suunnitelmaa, jonka toinen puoli on koko ikäluokan kutsunnat -fuula. Sanon suoraan, että armeija romahtaisi, jos kaikki astuisivat palvelukseen; heille ei olisi edes petipaikkaa tai ruokaa. Siksi pyrkimys on valita parhaat päältä ja torjua loput, jos heidät kaikki vain saisi kiinni sekä syynättäviksi jollain keinolla.

Näin tehdään, koska armeija itse munasi lakkautellen varuskuntia, rupeamalla tosiasialliseen valikoivaan asevelvollisuuteen eikä puuttunut vääristyneeseen reservikulttuuriin. Tämä kertoo räikeän militaristisesta yhteiskunnasta, jossa armeijan säilyminen on kaikki kaikessa eikä päinvastoin kuten vapaassa maassa kuuluisi.

Valmiustehtävät voivat nimenä kuulostaa hyväksyttävältä, koska liian monella suomalaisella ei ole moraalista kompassia; he ovat pelkkiä vahvempiaan liehitteleviä kohtaloapalvovia omaneduntavoittelijoita. Nyt he kuvittelevat päissään jaetun maanpuolustuskäsityksen, koska muka ollaan yhtä ja samaa porukkaa. Höpöhöpö.

"Suomi on militaristinen yhteiskunta, jossa armeijan säilyminen on tärkeintä; ei päinvastoin kuten vapaassa maassa."

Edelläesitetty on siviilipalveluksen syntyperässä eittämättä olemassaolevan häpäisy- ja rangaistusmomenttien alleviivaamista; haetaan työpalvelusvelvollisuuden ajan paluuta, jossa omantunnonaroille pitää keksiä jotain ettei asevelvollisuus sorru. Uskokaa jo; ei sivaria kiinnosta kurkkusalaattipellejen haikailut, repikää siitä.

Sanonko minä mitä tälläisten vastuuttomien kaavailujen toteutumisesta seuraa? Yhdellä lauseella: nykyisellään kohtalaisen hyvintoimivan siviilipalveluksen loppu. Palveluksesta kieltäytymisten määrä nousee pilviin, virka-aputehtävät epäonnistuvat ja niin sanottu kokonaisturvallisuus jää haaveeksi.

Palataan takaisin aikaan, kun kieltäytyvät työpalvelusvelvolliset joutuivat kurikomppaniaan, erityistyölaitokseen ja vankilaan. Sata vuotta historiaa osoittaa, että silti sivarit juoksuttivat valtion pää edellä seinään, nolasivat sen kansainvälisesti ja kidutuksesta sekä tappamisesta huolimatta kieltäytyivät silti tottelemasta mennentullen.

"Esitetty on siviilipalveluksen häpäisy- ja rangaistusmomenttien alleviivaamista; lapiosotilaat halutaan takaisin."

No, mutta kun sinulla on velvollisuus, sodan aikana ja kun Venäjäkin hybridivaikuttaa. Lässynlässyn. Opettele maanpuolustus-, siviilipalvelus- ja työvelvollisuuksien ero, sekä keskimmäisten NYKYINEN asema poikkeusoloissa; muuten voit pitää suusikin kiinni. No, Venäjäkö se asevelvollisuuden oikeuttaa?

Ei muuten oikeuta. Venäjän haitallinen vaikutus Suomen turvallisuustilanteeseen on nollan arvoista asevelvollisuuskeskustelussa. Voi olla, että haettavaksi tulee muutama erityistehtävävarusmiehen paikka lisää tai pidetään pari uutta erikoiskurssia, mutta pääosin tehtävät hoidetaan virkamiestyönä muualla kuin armeijassa. Kuten kuuluukin.

Asevelvollisuus voi huonosti, koska se on ajastaan jäänyt kummajainen vailla elämisen oikeutusta. Itseasiassa; sen nopean lopun varmin tae juuri nyt mahtavatkin olla järjen tuollapuolla seilaavat armeijafanit, jotka asevelvollisuutta kiihkeimmin puolustelevat. Yhteiskunnallinen mullistus alkaa aina kelvottomuutta puolustelevasta ylilyönnistä.