Poliisi Hennalan Häpeän jälkeen

(Kuva: Jari Kähkönen) Tämä on vanha arkistokuva, joka ei liity Henna-
laan mitenkään.

Perjantain käräjätuomion jälkeen eletään maamme poliisin suhteen täysin uutta aikaa; halutaanpa tämä myöntää tai ei. Lahdessa Hennalan poliisiaseman putkalla tapahtui jotain poikkeuksellisen häpeällistä ja viimeistään jälkikäteinen peittely-yritys teki tapauksesta skandaalin. Edessä on valtava sekä vakava oppimishetki.

Mikä on Suomen poliisin säilöönotto- ja selliprotokolla; vai tuleeko päätellä, että rakenteet tulevat raksalta sekä tietojärjestelmä valtiolta, mutta muun saa päättää itse? Ei kelpaa. Kaikki kunnia ajatuksen synnystä poliisijohtaja Sanna Heikinheimolle, joka MTV:n haastattelussa tiesi asioista sietämättömän vähän.

Virallinen puuhevonen oli kuitenkin poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen, jonka väkivallattomuubloggaus ei oikeasti vakuuttane häntä itseäänkään. Hennalassa vastuun ketju näet meni nolosti poikki kahden ylikonstaapelin päältä katsellessa; kyllä nyt on tehtävä muutakin kuin vain luettava tuomio ja arvioitava asioita.

"Mikä on säilöönottoprotokolla; tulevatko rakenteet raksalta ja tietojärjestelmä valtiolta, mutta muun saa päättää itse?"

Vast’edes putkalla on oltava ympärivuorokauden paikallaoleva esimies, jonka on ainoa, kun saa kirjata sisään tai ulos vapautensamenettäneitä. Esimies, joka karjaisee ”asiattomat ulos”, jos tiloissa loisii työtävältteleviä poliiseja. Hänen velvollisuutensa on myös johtaa kaikkia tilanteita rutiinista poikkeukselliseen.

Esimies on kattavassa ja lopullisessa vastuussa säilöönotettujen vammojen kirjaamisesta; enää sellaista ei voi sattua, että nenän verillelyöntiaikaa ei tiedetä. Jyrkkyyttä puoltaa se näkymättömyyden ja puhumattomuuden muuri, jonka poliisi rakensi putkan ympärille. Muurin, minkä takana Hennalan tapahtumat olivat mahdollisia.

Tappeleva tai vastustava vapautensa menettänyt on yksi poikkeustilanne. Hennalan jälkeen ei enää tule olla itsestäänselvä, että aina ensin tarkastetaan ja kirjataan vaikka pakolla; se on putkan esimiehen päätettävä asia. Rähjääjää ei silti tule pitää sidottuna kuin vähin välttämätön aika; tuon tovin vartija valvoo häntä keskeytyksettä.

"Esimies on vastuussa vammojen kirjaamisesta; enää ei voi sattua, että nenän verillelyöntiaikaa ei tiedetä."

Vast’edes kaikkien operatiivisesti toimivien poliisien, vartijoiden ja ylivartijoiden on osattava käyttää sidontavälineitä. Sellaista ei voi olla, että kiinnipidossa arvotaan paikkoja tai painetaan mistä- ja mitenkauan sattuu. Tuleeko edes aina pitää kiinni vai irrotetaanko sekä poistutaanko? Esimies päättää.  

Yhäkin, säilytystilan henkilökunta määrää koko ajan; ei asiakas. Henkilökuntaa ei vaaranneta tai pahoinpidellä; voimankäyttö ja hätävarjelu ovat sallittuja vast’edeskin, mutta väki- sekä mielivalta eivät ole. On koulutettava, että milloin saa ja ei saa lyödä; Hennalassa tulkinnanvaraa väärinkäytettiin. Väärinkäytöksillä on seurauksensa.

Kuinka voi olla mahdollista, että näistä itsestäänselvyyksistä pitää keskustella;  eihän putkaa, vartijaa, poliisia, säilytystilan esimiestä ja päällystöesimiehyyttäkään ole keksitty eilen? Siksi Hennala muuttuikin vaikeasta paikasta häpeäksi, koska niin moni seistätoljotti vieressä tumput suorina sekä oli tietämätön jälkeenpäinkin.

"Kaikkien on osattava sitomisvälineet; tiedettävä mihin sijoitutaan, mistä painetaan ja kuinka kauan."

Häpeästä tuli skandaali, kun syyttäjätutkinnanjohtaja selkäranka-automaationa salasi kunniattomuuden todistavan videon. Jokainen teeskentelee joskus ettei näe mitään, sekä ”friseeraa” totuuden todellisuudeksi, jonka takana on mukava olla. Maamme poliisilta ei vastaavaa henkistä sulkijalihaksensäätelyä kuitenkaan enää sallita.

Sitäkin häkellyttävämpää on, että poliisin ylijohto on Päijät-Hämeen käräjäoikeuden tuomion jälkeen voinut tarjoilla pelkkää ympäripyöreää liirumlaarumia. Sekä Yleisradiokin julkaisi juuri sen alla mokoman akateemisten poliisifilosofien viisastelun, jossa itsekehun lomassa lähinnä mainostettiin suomalaisen poliisikoulutuksen laatua. 

Näinkö tämä menee, että ympäripyöreydet suojaavat poliisia arvostelulta ja muutospaineilta; oikeasti toiminnan laatu ei parane vähääkään tai seuraukset väärinkäytöksistä tule yhtään entistä sutjakammin? Mielellään ei, koska silloin ollaan Amerikan tiellä; niissä oloissa taas kukaan järkevä ihminen ei tahdo asua.