Elämänkoulun sananvapauden peruskurssi, lyhyt oppimäärä

Käsittääkseni en pyytänyt oksennusnäytettä, mutta kun sen kuitenkin annoit; täytyy tällä perusteella todeta ettei sinulla ole minulle mitään opettamista...Juuri yhtään mistään. Mutta kestäköönpä kontaktiamme sitten lyhyt tai pitkä aika; on eräs asia minkä sinäkin, isänmaan puolustaja, tulet oppimaan minulta. Sananvapaudesta.

Sinulla on tosiaan oikeus ilmaista itseäsi kenenkään ennalta estämättä, mutta päästöistäsi sinä vastaat itse. Yhden sanominen on laittomuus ja toisen on muutenvaan rumaa. Mutta kolmannen kun möläytät; kaikki terveet sekä tasapainoiset kunnon ihmiset sulkevat sinut täysin ulkopuolelleen.

Vaikka sinulla on sananvapaus; se ei tarkoita että kenenkään tarvitsee mahdollistaa sinulle tuon vapauden käyttäminen. Kenenkään ei liioin tarvitse vastaanottaa, uskoa tai totella sitä minkä laskit liikkeelle. Eikä ainakaan ole pakko vastata, mikäli nyt keksit päästössäsi kysyä jotain joltakulta.

Verkkokeskustelun häiritseminen tahallisen huomionhakuisella, ärsyttävällä tai aiheeseen liittymättömällä sattumanvaraisella päästelyllä on trollaamista. Joskus trollaamisesta maksetaan palkkaa; esimerkiksi, jos viesti on kyllin tärkeä, väestöllä ei ole riittäviä tietoteknisiä taitoja tai on puutetta rautatavarasta.

Näin ei ole Suomessa. Täällä kuka tahansa kiusalliseen julkisuuteen joutunut tai hänen lähiomaisensa; ja se jolla on hävittävää tai voitettavaa kinan lopputuloksessa, voi päästää näppäimistöltään mitä tahansa. Ilmaiseksi. Sosiaalisessa mediassa syntyy myös hyvin helposti ilkkuva koirakuoro, jonka kohteeksi joku otetaan.

Älä siis lue mitä vaan. Älä usko mitä vaan ja älä ainakaan mene sanomaan tai tekemään mitä vaan. Tai saat seurauksia, joista usein ne oikeudelliset sellaiset ovat kaikkein vaivattomimmat kestää. On jo kyllin raskas taakka kantaa, jos olet tyhmä: miksi vielä pahennat tilannettasi kertomalla sen suureen ääneen kaikille?

Jos olet ilkeä, taakkasi on sitäkin raskaampi. Saatat esimerkiksi kuvitella, että kyttäämiselläsi on oman mielesi tai kehosi ulkopuolisia seurauksia. Ei ole. Kuvittelet vaan. Sama koskee kirjoittelujasi. Jo reilut sata vuotta kuka tahansa on voinut oppia kirjoitustaidon ja tänään kaikki pystyvät julkaisemaan.

Lähtökohtasi ovat hyvin matalat ja vaatimattomat, koska sinulla ei ole sen paremmin nimeä kuin asiantuntemustakaan. Nimeä! Siinäpä vitsi, koska useimmitenhan et kehtaa edes kirjoittaa omaa oikeaa sellaistasi päästösi oheen. Asiantuntemus taas täytyy ensin kerryttää ja sitten vakuuttaa muut sen olemassaolosta.

Moni elämänkoululainen yltääkin vain virtuaalisen alustan kovimmin huutajaksi. Silloinkin huomaat, että tunnettavuus ja arvostus on suhteellista. Jos olet suosittu, ne lukevat otsikon tai joka kolmannen rivin, niin kauan kuin asemasi säilyy. Yhtä harva pääsee tänään valtakunnankiusaajaksi kuin ennenkin – eli vain hyvin harva.

Että kälkätikälkäti vaan, yhäkin. Aihe jäi taakse jo kauan sitten etkä sinä oikeastaan osaa keskustella edes asian vierestä. Sinulle maailma saattaa olla pelkkä yksi suuri koulun piha, mutta on paras käsittää hyvän sään aikana ettet mahda mitään, jos vastaasi tulee aikamies joka ei pelkää sinua. Ja sopeuttaa käyttäytymisesi siihen.