Armeija teki sen taas

(Kuva: Jari Kähkönen)
Kuvausrekvisiittaan
on liitetty kaksi
oikein käytettyä
irtohihnaa.

Yle kertoo netissä, että syyttäjä on nostanut syytteen Satakunnan lennostossa palvellutta varusmiesalikersanttia vastaan vaikka mistä simputusjutussa. Eihän tähän oikein voi muuta kommentoida, kun että armeija teki sen taas. Epäonnistui jättäen sotilaansa pulaan. Jos tämä tapahtui pitkän ajan kestäessä, on syyttäjän seuraamuskannanottokin aika mieto.

Tulisi olla selvä, että yleensäottaen alikersantin arvoinen sotilas on itsekin varusmies, joka tuskin on toisia vastavia viisaampi tai aina edes vanhempi. Hänen niin sanottu pätevyytensä on kymmenen viikkoa alokaskoulutusta ja kahdeksan viikkoa aliupseerikoulua; luulo että tämä tekee kenestäkään kelvollisen kouluttajan, se on hassuttelua. Minua ainakaan ei naurata.

Perusyksikön; Ilmavoimissa se on kai komppania jahka tuvassa asutaan; päällikkönä ollaan varmistaakseen etteivät väärään henkilöstöryhmään kuuluvat, sopimattomat tai epäpätevät kouluta sen paremmin ylipäätään kuin tapauskohtaisestikaan. Joku muu valmistelee viikko-ohjelman missä tämä ratkaistaan, mutta vastuu päätöksestä on jakamattomasti päällikön.

Yksikön sisällä valvonnasta vastaavat vääpeli, joka on palkansaajana virkamieheksikin mainittu, sekä päivystäjä joka on varusmies. Valvojia voi olla muitakin; useimmiten he ovat alikersantin tai upseerikokelaan arvoisia varusmiehiä, jotka huolehtivat niin ”yleisten töiden” teettämisestä kuin koulutuksen seuraamisestakin.

Valvojia on muuallakin; niitä asettavat niin joukkoyksiköt kuin joukko-osastotkin sekä varusmiehistä että henkilökunnastakin. Jotkut niistä ovat näkymättömiä ja mitääntekemättömiä, koska eivät halua, osaa sekä joutuvat vielä tekemäänkin tehtävänsä oman työnsä ohella/lisäksi.

Mutta koska armeija on armeija, siellä voi milloin tahansa havahtua hereille omassa vuoteessaan, kun vieressä seisoo uppo-outo upseeri tivaamassa miksei ole jossain pakollisessa palveluksessa. On kuulemma jonkunsortin valvoja. Ei muuten sitten ollut oma kokemus. Kyse on aina päällikkövallasta ja alaisten sorrosta. Aina.

Joukko-osastot ovat nykyään useimmiten isoja paikkoja. Historialliset päivystävät upseerit ovat kohta kolmattakymmenettä vuotta olleet virkapaikalla olevia päivystäjiä; itse tehtävä siirtyi noin 15 vuotta sitten ammattialiupseerille, jota nykyään tituleeraraan vaatimattomasti vartioston kenttäjohtajaksi.

Vartiosto tarkoittaa lähinnä maastopukuista sotilaspoliisia. Esitutkinnanhan armeijassa saa suorittaa kuka hyvänsä kapiainen kuin tehtävään määrätään; Pääesikunnan oikeudellinen osasto tutkii vain ”tärkeät ja törkeät” jutut. Rohkenen epäillä, että noista poliisinkuvatuksista ei ole simputetulle kaksistakaan apua.

Tuossa talossa mikä vain on mahdollista vaikka toisin mielellään väitetäänkin. Kiinnijäämisriski on pieni ja seuraukset tulevat kun tulevat, jos ovat tullakseen. Sotilaat jätetään aina pulaan, oman onnensa nojaan. Ja jos mitään ei satu tai menee vahingossa hyvin; ei kannata odottaa palkintoa, sillä sekin on mielivaltaista.

Kirjoittaessani johtui mieleen oma muisto yli kahdenkymmenen vuoden takaa; se on kapteenitasoista järkeilyä, sanoja ei ollut kaikkein pöljin ja liittyy sitäpaitsi vielä irtohihnoihinkin. Meidän, tuvan, olisi kuulemma pitänyt vaikka sitoa ilman lupaa lomabussiin mennyt alokas kiinni vuoteeseen irtohihnoin. Kuntoisuuslomaa ei tule.

Niin; jokaisesta kuukaudesta ilman rangaistus- tai ojennuskorttia myönnettiin päivä kuntoisuuslomaa koko perusyksikön sille ikäluokalle. Luvattomuus oli koskenut lomatarkastuksessa läsnäolemattomuutta, kaikki muut vaiheet oli tehty; tapahtunutta ei olisi edes huomattu ellei vertainen olisi sanonut asiasta ryhmänjohtajalle loman jälkeen.

Ja ei, olin vain läsnä kun kaikki tämä tapahtui, mutta sen suurempaa osuutta asiaan minulla ei ole; missään suhteessa. Sanottakoon ilmeinenkin erikseen ääneen, kun kerran yleisöjulkisesti kirjoitetaan enkä saata ennalta tietää kuka tämän lukee, mitä mielessään ja millä hengeneväillä varustettuna.

Niinpäniin. Karjalaisesta luin juuri, että vapaaehtoisten naisten armeijaanvalintatilaisuus oli äsken ja Yle Joensuu kertoi iltapäivälähetyksessä huomenna olevan Kansallinen veteraanipäivä. Voinko siis muuhun päättää kuin muistutukseen, että armeijaan ei ole pakko mennä ja hullunrohkeat pitäköön varansa.

Edit 6.5.19 kello 13.59 No niin, mitä juuri pääsin kaksi viikkoa sitten sanomasta? Yle raportoi edelleen otsikolla Alikersantti otti yhden varusmiehen hampaisiinsa ja alkoi simputtaa – tuomittiin sakkoihin:"Kohteena oli koko ajan sama varusmies. Tapaukset sattuivat viime kesänä Pirkkalassa."

50 päiväsakkoa on niin sanotusti yhteinen sakkorangaistus ja lisäksi tuntuva sellainen. Se voisi ehkä olla paikallaan, jos tapausta ajatellaan yksittäisten tekojen summana; ilman armeijaa, esimiesasemaa ja etenkin Ylellä otsikossakin ollutta hampaisiinsa ottamista.

Muuten se on kyllä kovasti vähän ja asettaa aikamoiset paineet armeijalle; tälläiset ilmiöt tulee kouluttaa pois kaikista sotilaista sekä sisäisen turvallisuuden tulee olla kohdallaan. Niin, siinähän se juuri onkin; en oikeasti usko hetkeäkään, että armeijalla on aikomustakaan tehdä asialle yhtään mitään.