Nuoruudessani olin vartijana maamme suuremmissa kaupungeissa ja opin varovaiseksi ihmisten kanssa. Sain syyn pohtia tätä ikuisuusaihetta uudemman kerran, kun Pahan kukat -elokuva näytettiin ensikerran tv:ssä äskettäin. Siinä suollettiin useitakin kyseenalaisia ajatuksia vartijoista koko rainan keston.
Selitettiin esimerkiksi, että naisvartija sai vahingossa rautaputkesta, mutta vihjataan että junnu joutui sairaalaan kostona. Mikä syy oikeuttaa kulkemaan julkisella paikalla toisen vahingoittamiseen tehty esine mukana? Tai jos se on rautaputki, kuinka ihmeessä esinettä voi muka käyttää asianmukaisesti ja vahinkoa aiheuttamatta?
Ensiksi; kysymys ei ole koskaan kostosta, kun näin toimiva ihminen otetaan kiinni. On tullut käyttäydyttyä vaarallisesti ja riehuminen pitää saada loppumaan nopeasti ennenkuin sattuu lisää vahinkoa. Toiseksi, useimmilla vaarallisilla ja vahingollisilla teoilla on seurauksia, joita ei noinvain pakoilla. Oikeutta.
Oikeudesta on pakottavakin muotonsa. Se velvoittaa, vaikkei itseä huvita tai sisältö on tuntematon; myös silloin jos sana ”oikeus” ei elämisen irtonaisuuden vuoksi rekisteröi päässä yhtään mitään. Jos kiistää, voi mennä tuomioistuimeen; ja ellei vaan huvita, voi ehdottaa Eduskunnalle että se säätäisi itselle paremmin sopivia lakeja.
Lähes koko elokuvan ajan taustalla pyöri kuvatapetti, jossa vartijastatistit olivat poistavinaan tai kiinniottavinaan lähiönuoristatisteja; tiesiköhän elokuvan ohjaaja itsekään ihan varmasti kumpaa. Ja luonnollisesti päädyttiin mellakkaan, minkä tauolla oltaessa oltiin pohtivinaan oikeutettuja väkivallan syitä koululuokassa.
Ihmetteleekö kukaan, jos yksi "oikeutettu syy" oli vartija? Eipäkai. Että ensin ei oteta selvää, sitten tehdään mitä huvittaa, kolmanneksi levitellään paksuja valheita aiheesta ja lopulta ainoa asioiden hoitamisen muoto olisi saada tehdä seurauksitta väkivaltaa vartijalle. Tosiaan, aika syrjäytynyttähän tuo on.
Pahan kukat -elokuva vaikutti ulkokohtaiselta, ulkomaantuontiselta ja heikosti uskottavalta fantasialta, joka oli kaiketi puoliksi vitsillä kerrottu niin sanotusti syrjäytyneitä nuoria haastattelemaan tulleelle artsulle. Ehkä jo Ruotsissa tuo voisi olla tottakin. Vai kansainvälistä tunnustusta vartenko elokuvasta tuli mikä tuli?
Tälläinen perusasioidenkin ymmärtämättömyys ja kunnioituksen puute on todella paha asia ihmisten toimivan ja turvallisen yhteiselon kannalta. Vakavuutta ei vähennä, että ilmiö on ollut olemassa iänkaiken ja puheenaiheenakin erittäin usein. Pystymmekö ylipäätään elämään järjestäytyneenä yhteiskuntana?
Kahdesta olen yhtä varma. Että näin ei voi loputtomiin toimia ilman sisäiselle turvallisuudelle aiheutuvaa vakavaa haittaa. Ja siitä, ettei mitään tapahdu koska aina jonkun muun pitäisi olla aloitteellinen, mutta itse vasta seuraisi vähän ajan päästä perässä. Minäminäminä taitaa olla maamme vakavin turvallisuusongelma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
OHJEET
Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, älä sano sitä täällä.
Pysy asiassa.
Ole asiallinen.
Älä chattaile.
Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista.
Toistuva ohjeiden vastainen kommentointi johtaa toiminnon sulkemiseen.