Tampereentien Prisman keikka oli uuden ajan alku

(Kuva: Jari Kähkönen) Kuvassa näkyvät Kilon poliisin valot joskus illalla kauan
sitten, koska vangitun kotipaikka oli Espoo.

STT ja Lännen media kertovat, että elokuussa 2002 tapahtuneen Turun Tampereentien Prisman arvokuljetusryöstöyrityksen yksi epäilty on vangittu. Aikanaan keikka oli ennennäkemätön ulkomaanuutuus, joka rikkoi pysyvästi päähänpinttymän ”ettei Suomessa ryöstetä arvokuljetuksia”.

Tuoreeltaan oli kiusallisen ilmeistä, että kaikki olivat jokseenkin pihalla. Auto seisoi valvomatta avoimella parkkipaikalla ja miehistö oli kokonaan suorittamassa tehtäviään tavaratalossa sisällä. Kun hälytys lopulta lähti, Turun poliisi suhtautui asiaan täysin itsensä näköisesti: tympeän epäuskoisesti sekä räikeästi aliresurssoiden.

Ainoa partio ajoi ryöstäjiä vastaan, jotka olivat yhä tekovaatteissa ja käyttivät vielä tuotantoautoakin. Huh-huh. Päin ampuminen sarjatulisella automaattiaseella ei riittänyt; sinä vuonna ei Suomessa sen takia takaa-ajosta luovuttu. Ruotsissa varmasti? Onneksi ei tullut sankarivainajia! Vasta ulkomailta tutut piikkipallot pysäyttivät.

Kuuman vaiheen jälkeen tutkinnan ylle laskeutui hiljaisuus ja asia unohtui. Ei ymmärretty, että nyt muuttui aika ja vastaavaa voisi sattua koska tahansa uudestaan. STT:llä oli tänään jutussaan paljon keikan yksityiskohtia, mutta Lännen media taustoitti paremmin maailman muutoksen, joka silloin tapahtui.

Poliisi on vangitsemisuutisen yhteydessä kertonut, että tekijät ovat tienneet asioita arvokuljetusauton rakenteesta. Höpöhöpö. Tuskinpa, koska tuolloin tuolla sisäänmenolla ei olisi enää kymmeneen vuoteen saanut saalista. Jos olisi käytetty käypää menetelmää...No, sitten olisi muuten paukkunut, särkynyt JA sattunut. Lujaa!

Arvokuljetuksessa voi myös aina saada saaliiksi tyhjän pakaasin – tuona vuonna tyhjät kädetkin – ellei tieto ole sataprosenttisesti oikeaa. En osta ajatusta, että tieto oli edes oikeansuuntaista; pikemminkin silkka laskelmointi, että montako minuuttia auto seisoisi paikallaan. Ontuva toteutus saa teon näyttämään puolitaitoiselta röyhkeysvedolta.

Vain jossain hyvin kaukana meiltä asiat menevät niin, että ihmiset kauhistuen karttavat ja piiloutuvat pyssymiehiä eivätkä ole näkevinään, kun moisia pahemman kerran puolivaloisia ”metallitöitä” tehdään. Auton katolle kannattaa myös laittaa tähystäjä vain, jos odottaa aseellista väliintuloa piilosta läheltä. Mutta kuka silloin mitään keikkaa?

Ylipäätään Turun Tampereentien Prisman arvokuljetusryöstöyritys oli häkellyttävä sekoitus röyhkeyttä, taitoa, tuuria ja aivan käsittämätöntä munimista. Mitään vastaavaa ei nähtäisi vielä vuosiin; ei ennen Suomusjärveä. Siellä taas sähläsi teränsä menettänyt puolispurgujengi, jonka paras päätös oli jättää räjäyttämättä ja paeta.

Onneksi vuonna 2002 ei muodostunut käteisen rahan pikaisen tarvitsijan patenttimallin keikkaa, joita olisivat alkaneet tehdä jo lähiökakaratkin. Tämän uutispäivän parasta on muistutus, että tehdään sitä pitkäkestoista taktista tutkintaakin yhä; vielä vuosia keikan jälkeenkin on siis enemmän kuin pieni vaara saada myös kakkua.