Vartija ei ole mikään laulun vetoketju

(Kuva: Jari Kähkönen) No, on kuvassa nyt sentään muutama polkupyörä ja kaupunkikin
on Joensuu, vaikkei se muuten mitään mihinkään liitykään.

Joensuun kaltaisessa ylikasvaneessa kirkonkylässä tuli sitten vartijajuttu. Väitteen mukaan ruokakaupan läheisyydessä oli rikottu polkupyörä; epäilty oli mennyt sinne sisälle ja liikkeessä työskennelleeltä vartijalta oli pyydetty apua asian selvittämiseksi. Luuletteko te häntä joksikin laulun vetoketjuksi?

Vartija oli tullut paikalle, mutta oli ensin tunnistanut epäillyn väärin ja erehdyksen korjaamisen jälkeen jättänyt asian silleen viitatetan tarpeeseen tutkia valvontakameratallenteita. Tapauksesta oli vielä keskusteltu jälkeenpäin; kaupan henkilökunta kehotti virallistamaan asian jättämällä siitä palautetta.

No, siinäpä on turvafirman esimiehillä ja johtajilla selvittämistä. Aikalailla epävakuuttava suoritus sekä kiusaannuttavan huono lopputulos. Jos päällä on merkit ja taskussa valokuvakortti, jotka ilmaisevat oltavan järjestystä ylläpitävä henkilö; on yksinkertaisesti pakko pystyä parempaan.

"Joensuun kaltaisessa ylikasvaneessa kirkonkylässä tuli vartijajuttu. Ei osattu olla avuksi polkupyörän rikkomisjutussa."

Mikäli ajatellaan passiivista toimintamallia; valvontakameratallenteet joko jäljennetään tai liputetaan jäljennettäviksi ja ilmoitetaan niin heti hätäkeskukseen kuin täytetään tapahtumailmoituskin. Näin toimitaan, koska teko kohdistui kadulla säilytettyyn yksityiseen omaisuuteen, joka ei kuulu vartiointitoimeksiantoon.

Ratkaisussa on järkeä, koska ihmiset puhuvat ja tekevät mitäsattuu – vilpittömässäkin mielessä tykötulleet todistajat häipyvät paikalta ennen poliisin saapumista henkilö- sekä yhteystietojaan jättämättä. Vaikka jättäisivätkin, heitä ei välttämättä tavoiteta ja halut jatkaa prosessia niinikään haihtuvat. Alleviivaus kohtaan vilpittömässäkin.

Mitä sitten, jos polkupyörä hylätään niille sijoilleen tai sen omistaja ei halua tehdä rikosilmoitusta lievästä vahingonteosta? Tähän kohtaan kaksi kertaa jos ja senjälkeen oletus, että juttua ei tapeta esikäsittelyyn, esitutkintaan eikä syyttäjälläkään. Sitten pitäisi jaksaa tulla oikeuteen, vaikka muut sinne kutsutut jättäisivätkin tulematta.

"Passiivisuudessa on järkeä, koska ihmiset puhuvat mitä sattuu ja sitoutumisen aste prosessiin vaihtelee."

Aktiivinen toimintamalli on lievimmillään estää pääsy tai poistaa toimialueelta, koska aiempi käyttäytyminen on kokonaisuutena ollut väkivaltaista ja uhkaavaa. Toimenpide tosin voi käydä tarkoituksettomaksi, jos sen kohde ehtii poistua paikalta asian selvittelyn aikana kuten nytkin taisi käydä. Kuinka ihmeessä näin tapahtui?

Seuraavaksi kovempi veto on käyttää yleistä kiinniotto-oikeutta ja soveltaa hätävarjelua, jos kiinniotettava yrittää paeta paikalta tai keksii ruveta tappelemaan. Voiko yrittää välimallia, jossa todistajaa ja epäiltyä molempia kehotetaan odottamaan paikalla poliisin saapumista? Kyllä. Mielellään.

Itseasiassa; paras mahdollinen veto saattaisi olla todeta epäillyn sekä todistajan henkilöllisyys luotettaviksi arvioitavista viranomaisten myöntämistä asiakirjoista, pyytää heiltä myös yhteystiedot ja antaa ne sekä valvontakameratallenteet poliisille. Tällöin kaikkien paikallaolo on plussaa, muttei kuitenkaan pakollista.

"Parasta taitaisi olla kirjata henkilö- ja yhteystiedot, jotka luovutetaan poliisille kuten valvontakameratallenteetkin."

Sitä minä tässä bloggaan, ja tuon otsikonkin laitoin, että kun siviilit jälleen olettelivat kaikenlaista sekä soittivat suutansa vieläkin enemmästä. Järjestystä ylläpitävä henkilö käyttää vähäistä julkista valtaa; hän päättää asiat aina itse, ette te. Jos tästä aikoo ottaa leipänsä pidemmän aikaa, on osattava pitää puolensa.

Puolensapitäminen ei kuitenkaan sisällä työnvälttelyä, selittelyä, valehtelua eikä ennakkoluuloisuutta – korostan yleistäväni havainnollistamistarkoituksessa – en väitä kaikkea enkä mitään mainituksitullutta esiintyneen juuri tässä yksittäistapauksessa. Mutta eivät tuota työkseen tekevät mitään pyhimyksiäkään ole – kaukana siitä.

Yksittäisen suorituksen nolouden takana saattaa olla myös yleisempi rakenteellinen syy. Kohdetta hoidetaan vartijoilla yhä vuosia sen jälkeen, kun siihen(kin) olisi jo kaiken järjen mukaan tullut asettaa järjestyksenvalvojat. Sellaista on tosi vallankäyttö. Silti suutaansoittavat siviilit esiintyvät kuin vartija olisi laulun vetoketju.