Toisten asioista keskustelemisesta

Ai, somekeskustelu oli sinusta lynkkaamista, joten päätitpä osallistua siihen mielenterveysaiheisine vihjailuinesi. Hyvä sinä. Toivottavasti olet tylsää elämää pakoileva tavis etkä ammatinharjoittaja, joka työskentelee oikeiden ihmisten kanssa oikeissa elämän ongelmatilanteissa. Muutoin; säälin asiakasparkojasi.

1. Älä kyökin[ammatinharjoita]. Tiedosta missä ja keiden seurassa olet, kuka näkee sekä kuulee. Opi joko käsittämään puheidesi hallitsemattoman leviämisen riski tai puhu joka tilanteessa vain sellaisia tarpeellisia, asiallisia ja kohteliaita, joiden leviäminen ei haittaa. Jätä pätemättä maallikoiden edessä.
2. Älä lausu asiasta, esineestä, kohteesta tai ihmisestä, jota ei ole tutkittu, koska sellainen puhe on näyttöön perustumatonta. Näyttöön perustuminen on tietämisen alhaisin rima ja samalla erottaa myös ammattilaiset puoskareista. Usko nyt jo lopultakin, ettei aina ole niinkuin näyttää, koska luulo ei ole tiedon väärti.
3. Toisen henkilökohtaisista asioista puhuminen hänen läsnäolemattaan on omituista. Miksi sinä niin teit? Se on HEN-KIS-TÄ VÄ-KI-VAL-TAA kaikissa muissa tapauksissa, paitsi jos ihminen on julkisesti tunnettu eli julkkis. Ja kai nyt sellaistenkin suhteen voisi – puheissaan – jotkin soveliaisuuden rajat olla.
4. Toisen henkilökohtaisista asioista puhuminen ilman hänen lupaansa on aina törkeää käyttäytymistä, mutta se voi myös olla rikos – kyseeseen tulevat pykälät vaihtelevat. Älä tee niin paitsi, jos olet hätätilanteessa ensimmäinen paikalletulija, joka joutuu ilmoittamaan asiasta johonkin auttavaan instanssiin.
5. Jätä vihjailematta; sano sanottavasi suoraan sille, jota asia koskee tai pidä suusi kiinni. Keissejä, pokaa, matskua ja [sinun ammattikuntasi mukaista slangisanaa] riittää kyllä varmasti kaikille; nimittäin sellaisia, jotka ihan oikeasti pyysivät apua tai ilmoittivat hädästään. Jos nyt ylipäätään olet mikään ihmistyön ammattilainen.

Todetaan, että älä koskaan häkelly kuinka vähällä määrällä tai olemattomalla laadulla ihminen voi alkaa päteä kanssaihmiselleen. Se on itseasiassa tavanomaisempaa kuin luulitkaan, koska ainahan näinkin on tehty, mutta someaikana mokomat turhat aivopierut voivat levitä niinkuin ei koskaan aiemmin.

Tätä tapahtuu useampaan suuntaan – valitettavasti. On yhdensortin höpelöitä, jotka rientävät auttamaan niin olemattomaan kuin huutamattomaankin hätään. Sitten on ösähtelevät idiootit, ketkä pyrkivät lyömään auktoriteettiolettamalla päähän. Kolmanneksi mainitaan tökeröt, kärsimättömät ja ihmistenkohtaamisrajoitteiset.

Niinpäniin. Ihmisten kanssa oleminen ja niiden jututtaminen vaatii taitoa; eivät kaikki sovi siihen. Joillain ei ole asiaa, toinen yrittää johdatella etua saadakseen tai haittaa aiheuttaakseen sekä kolmannella on asiaa vaan ei saa sitä sanotuksi. Joten jospa älyäisit edes, että some on kuin puhuisi keskellä toria äänentoiston kautta.