Kuka omistaa vartijuuden tai järjestyksenvalvojuuden?

(Kuva: Jari Kähkönen) Kolme lehteä sitten meidän avokonttorin lämpöpatterin takana
roikkui Patteri-Amanon tarkastusavain, jonka oletin jääneen siihen rakennustyömaan
ajalta.

En varauksetta pidä ajatuksesta, että täällä pyöritään odottaen turvallisuusalan keskusteluja – tai Herra paratkoon – ihan mielipidevaikuttajuutta. Mutta onhan YLE:n Jan Fredrikssonin nettijuttu silti ylösnostettava. Satavuotiskysymykseni on; kuka omistaa vartijuuden tai järjestyksenvalvojuuden?

Ei huumeidenkäyttöä voi normalisoida – siispä suu auki todellisista ongelmista!

(Kuva: Jari Kähkönen)

Julkinen palvelu koettaa pysyä relevanttina eikä ujostele yhtään sen tehdessään. Sunnuntaina etusivun ylösnostona oli kummallinen Yle Uutiset Rec, jonka aihe oli olevinaan huumeiden käytön rangaistavuuden ongelmallisuus erityisesti kyseenalaisen syntyhistoriansa valossa.

Yhdentekevyyden pohjakosketus ei välttämättä ole paha asia

(Kuva: Jari Kähkönen)

Äsh. Tyhjänpäiväistä. Nimeni on tuntematon; sitten huomaatte joko ylioppilaan oppiarvon tai sen tosiseikan etten jo ole kuukausipalkalla jossain isossa lehdessä ja siihen loppuivat minun mahdollisuuteni. Vaikka oli tehty juttuja, otettu valokuvia ja julkaistu kirjoja. Sekä vielä enemmässäkin on oltu mukana, toki. 

Et saa palvelua vaikka luulet olevasi oikeutettu ja maksaneesikin siitä

Ei ole hyvää asiakaspalvelua eikä vastuullista toimintaa jättää liikuntarajoitteinen potilas aulaan oman onnensa nojaan, mutta tämän siitä saa, kun kaikki pitävät vain omaa puoltaan. Taksi haluaa mahdollisimman siirtää nopeasti vastuun lääkärikeskukselle – tätä taas lääkärikeskus välttelee vähintään yhtä innokkaasti.

Turhanpäiväinen kysely läpivalaisi kapitalistisen yhteiskunnan

YLE Svenska keksi, että yksityisellä turvallisuusalalla toimii ääriliikkeiden jäseniä. Tai sitten eivät itsekään tiedä mitä etsivät; kyselevätpä vain ja koukkiessaan toivovat provosoidun ”paljastavan itsensä”. Vai tavoitellaanko performanssia, joka alkaisi elää omaa elämäänsä? Tehdä sitä kuuluisaa hyvää televisiota!

No, älkää nyt niitä kusijoita ainakaan kuvaamaan alkako

(Kuva: Jari Kähkönen) Täkäläinen bussipysäkin kyltti, jonka yhteys tapahtumiin on sattuman-
varainen tai tahaton.

Eipä taida tietämätön, kasvattamaton ja uhmakas nuori älytä tekevänsä rikoksen, kun – luullakseen miehekkäästi – lorottelee bussipysäkin katokseen todistajan nähden. Soitti vielä suutaankin. Se voi tietää putkayötä ja poispäästessään sakkojen saamista sukupuolisiveellisyyden julkisesta loukkaamisesta.

Tyhmä kysymys

(Jari Kähkönen) Marginaalisistä lähtökohdista syntyy ihan outoja mielipiteitä, joille on
vaikea löytää ilmaisukanavaa. Eikä niitä kavereitakaan tainnut lopulta montaa olla.

Minun pitäisi kirjoittajana olla jo tottunut ihmisen ikävään toisen luo, mutta valitettavasti tulen yllätetyksi useammin kuin miellyttäisikään. En minä hae kaveria enkä ole halukas rupeamaankaan sellaiseksi. Kiitos keskustelusta ja jatkahan matkaasi. Olisit sinä aivan yhtä hyvin voinut olla hiljaakin.

Nuorisonmielistelysuoran mätä mopomiitti

(Kuva: Jari Kähkönen) Aika humoristista selittää moot-
toripajasta kunnassa, jonka nuorisotilat eivät edes ole
auki kuin pari tuntia parina päivänä viikosta.

Vanhusbookissa pohdittiin Kontiolahden moposuoraa, mutta jostain kumman syystä – vähän niinkuin pääsiäisen ampumaratakellariperseilystäkin – keskustelunalku vain otti ja hävisi. Sääli. Useampien olisi näet ollut hyvä lukea Liikenneturvan kriittiset moposuorakannanotot(1,2).

Kovimmin huutavan tasavalta

(Kuva: Jari Kähkönen) Kun kulttuurisodassa enemmän vähemmän kaikki on pelkkää
poseeraamista, saattaa olennaisin kysymys taisteluun lähtiessä olla, että onko tänään
tumma vai vaalea päivä. Ollaanhan kuitenkin niin köyhiä, että kaikkia mahdollisia
värejä ei ole voitu hankkia.

Ajatukseni siemen oli Helsingin aikojeni taistelutoverin kommentti alemman keskiluokan tarpeesta uskoa säännöin luotuun oikeudenmukaisuuteen vs. oma prole-fatalismini. Sitä edistivät osaltaan myös omien, muita asioita käsitelleiden otsikkojensa alla Asta Leppä YLE:n netissä ja Kirkko&Kaupungin Naatus.

Sotkemista kylänraitin sivukujilla

(Kuva: Jari Kähkönen) Kuvituskuva satunnaisesta avoimesta paikasta Joensuussa.

Rippileirillä ilmeni wc:ssä seinäkirjoitus, joka ilmeisesti oli jonkun leiriläisen kutsumanimi. Rippipappi, emäntä ja vahtimestari pohtivat ongelmaa tovin; he keksivät kuuluttaa, että sille-ja-sille on puhelu. Näin tekijä jäikin kiinni ja sai puhdistaa sotkun omalla vapaa-ajallaan. No, ennen olikin ennen.

X-arkiston juttuja

Ajatus alkoi itää, kun Hesarin toimittajan kummalliset verkostoitumiset ja toiminta Tiedustelulaitoksen jutussa tulivat julkiseen tietoon. Aihe on vaikea, koska se ei yksin kiusaannuta osallisia, mutta käsittelyä rasittavat myös muiden alallaolijoiden omakehun ja vahingonilon painolasti. Mieluiten vaiettaisiin.

"Ennemmin maksan tehtyjen tuntien mukaan kuin istumisesta"

(Kuva: Jari Kähkönen)

Noin puhui korporaation edustaja; ilmeisesti yritti hiljentää keskustelun yhden autopiirin lopettamisesta. Pidä sinä, juoksupoika, vain kiinni asennevammastasi, kun et muuhunkaan pysty; sanon minä. Ei turvallisuutta ei voi automatisoida, halpuuttaa, oheistöistää tai on/offitellakaan. Jos edes tiedät mitä se onkaan.